Katugallup tukee vaikutelmaa, että ilman motiivia tehdyt pahoinpitelyt ja henkirikokset ovat lisääntyneet. Noin kymmenestä kuullusta ainoastaan yksi arvelee, että ilmiössä on kyse lähinnä iltapäivälehdistön luomasta näköharhasta. Rikosylikomisario Juha Rautaheimon mukaan tilastot eivät tue käsitystä satunnaisen katuväkivallan kasvusta. yksittäiset tapaukset nostavat isoja otsikoita ja uutisoidaan monta kertaa. Tämä luo mielikuvaa ilmiön noususta. Juha Rautaheimon mukaan uutisissa näkyvät tapaukset eivät missään tapauksessa anna aihetta erityiseen pelkoon tai paniikkiin. Helsingissä on parin viime vuoden aikana tehty kaksi vakavaa henkirikosta tuntemattomille vastaantulijoille. Myös yrityksiä on muutamia. Samoin muualla Suomessa on muutama vastaava tapaus.

Mielenterveyden ongelmat taustalla

Ilman motiivia tehdyssä katuväkivallassa on selvästi toistuvia piirteitä. Tekijä toimii melkein aina yksin, missä tahansa ja mihin vuorokauden aikaan tahansa. Hän saattaa olla myös päihtynyt, mutta ylikomisario Rautaheimon mukaan päihteet eivät ole tapahtumien perimmäinen syy.

-Näissä tapauksissa tekijänä on melkein aina henkilö, jolla on tiedetty olleen mielenterveysongelmia, joka on ollut hoidossa, jonka olisi ilmeisesti pitänyt olla seurannassa ja joka on tippunut turvaverkkojen läpi, arvelee Rautaheimo. HYKSin psykiatriakeskuksen yksikön päällikkö Heikki Vartiainen tukee Rautaheimon käsitystä. Ilman syytä tehdyllä väkivallalla on syy ja se on sairaus. Esimerkiksi psykoosin vallassa olevaa ihmistä ei ohjaa vapaa tahto, vaan häntä komentavat harhat.

Vain hyvä hoito puree tekijöihin

Vankeusrangaistus ei pure silmittömään katuväkivaltaan, arvioi ylikomisario Juha Rautaheimo. Myöskään asennekampanjoilla tai tuloerojen kaventamisella ei hänen kokemuksensa mukaan ole vaikutusta tämän tapaisiin rikoksiin. Ainoa toimiva keino on yksilökohtainen hoito.

-Mielestäni siinä on puutteita Suomessa. Seurantajärjestelmä ei ole riittävän tehokas, koska ihminen pystyy tipahtamaan verkkojen ulkopuolelle, eikä kukaan ehdi huolestua ennen kuin hän tekee esimerkiksi henkirikoksen, arvostelee Rautaheimo. HYKSin psykiatrian yksikön johtaja Heikki Vartiainen myöntää Rautaheimon kritiikin oikeaksi.

-Mekin toivomme lisävaltuuksia, että kriminaalipotilaat voitaisiin velvoittaa käymään paremmin hoidossa, sanoo Vartiainen. Vartiaisen mukaan kansainväliset tutkimukset osoittavat selvästi, että valvonta ehkäisee väkivaltakäyttäytymistä. Valvotut kriminaalipotilaat pärjäävät jopa paljon paremmin kuin tavalliset potilaat ilman valvontaa. Näin todisti muun muassa laaja After care –tutkimus, jossa Suomi oli yksi neljästä osallistujasta.

Säästölinja on heikentänyt hoitoa

Mielenterveyslakiin valmistellaan parhaillaan muutosta, joka antaisi lääkäreille nykyistä suuremmat valtuudet määrätä kriminaalipotilaita valvontaan. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii antamaan lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn viimeistään ensi syksynä. Heikki Vartiainen pitää lakimuutosta tarpeellisena, koska tarpeesta huolimatta kriminaalipotilaiden tutkimukset ovat selvästi vähentyneet viime vuosina.

-Tämä vähennys liittyy varmaankin kaikenlaiseen säästämiseen, koska nämä ovat kalliita tutkimuksia. Mutta miten kallista siihen verrattuna on se, kun ihminen tekee oikein vakavia rikoksia, kysyy Vartiainen.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 10. huhtikuuta 2008