Tässä olen lähtökuopissa. Huomattavaa on, että painoin väärää nappia. Piti mennä alas.

Tiistaina 22.3. kello 12.15 voi Yle Radio 1:n taajuudella kuulla, miten rollaattori rahisee talvisilla kaduilla. Ohjelmassa asiantuntemustaan läikyttelee esteettömyysasiamies Heikki Haulisto Turusta.

Rollaattorin puskeminen oli avartava kokemus. Kynnyksiä on kaikkialla. Ovet aukeavat vaikeasti, Pendolinoon ei pääse omin neuvoin, liukkaassa alamäessä rollaattori alkaa vetää mäkeen...

Me saamme luvan tottua rollaattoreihin, sillä niitä tulee katukuvaan lisää väestön ikääntymisen myötä. Meidän täytyy suunnitella kerrostalojen rappukäytävät uudelleen ja väljentää eteisiä rollaattorien säilytykseen paremmin soveltuviksi. Vai muutammeko pyöräkellarit rollaattorikellareiksi?

Heikki Haulisto voi olla ylpeä kotikaupungistaan Turusta - ja omista saavutuksistaan esteettömyysasiamiehenä eli rakkikoirana, niin kuin hän itse sanoo. Turku pääsi EU:n järjestämän Esteetön kaupunki -kilpailun loppukilpailuun. Turkua kehuttiin kattavasta ja esteettömästä strategiasta, johon vammaiset osallistuvat aktiivisesti. Erityisenä haasteena pidettiin rakennetun ympäristön esteettömyyttä.

Tällä hetkellä Turun kuuma piste sijaitsee kauppatorilla. Torikivetystä rakastetaan ja vihataan. Kinttuvaivaisille muhkurainen maa on epätoivon paikka. Yhdessä pitäisi löytää ratkaisu, johon kaikki voivat suostua.

Rollattorin voi vuokrata koekäyttöön ainakin suurissa kaupungeissa. Suosittelen kokemusta kaikille. Rollattoripäivän pitäisi olla pakollinen kaikille kunnanvaltuutetuille ja kaupunkisuunnittelijoille.

Valitse viisi sektoria – viisi elämänaluetta, joihin mielenkiintosi kohdistat. Valintaa ohjatkoon sinun oman sydämesi ääni. Ota pohdintaan vaikka miten Suomen sokerijuurikkaan viljelijöillä menee, miten Suomen alle kaksivuotiailla lapsilla menee, miten kioskiyrittäjillä menee, miten autokorjaamoilla menee ja miten Suomen jokivesistöillä menee. Valitse itse. Mitä kapeamman sektori valitset, sitä yksityiskohtaisempaa tietoa saat.
Mitkä tahansa sektorit suomalaisesta elämästä valitsetkin, yritä löytää tietoa, kokemuksia ja perusteltuja mielipiteitä. Jos sinulla on valmiiksi tietoa joltakin elämänalueelta, sen parempi.
Kerro tutkimustesi tulokset täällä.

 

En ole valmis päästämään poikaa hirvimetälle. Enkä jaksa uskoa, että poika haluaisi survoa puukkoaan eläimen kylkeen.

Ehkä aloitamme kuitenkin puutöistä.

Nikkari-Mikko Kiio on monen pienen veistelijän idoli. Mikko isännöi vielä jokin aika sitten omatoimiverstasta Espoon Pisan kartanon piharakennuksessa. Mikko hehkuttaa vapaan nikkaroinnin autuutta: "Vapaamuotoinen, omatoiminen, kiireetön nikkarointi edistää ja ylläpitää lasten henkistä hyvinvointia, mielenterveyttä. Lukuisilla lapsilla on suorastaan suuri, hengen ja kehon voimia vaativan, vahvistavan, kunnon, ihan oikean työn tekemisen ja kokemisen nälkä ja jano. Sitä ei näpertämällä ja nypläämällä koskaan tyydytetä."

Mikko kritisoi vanhempia ja ammattikasvattajia. Päiväkodeissa ja ala-asteilla ei anneta lasten tehdä teknisiä töitä. Naisväki erityisesti syyllistyy työkaluhommien vieroksumiseen. Sahaan suhtaudutaan kuin petoon, joka "jo kohta haukkaa, pian päällekin käy."

Mikko Kiion kirjoittama MUNAKENNOISTA MIESTEN TÖIHIN - aapinen varhaiskasvattajille (omakustanne) on rankkaa luettavaa. Tunnistan olevani "valmiiks passaaja". Olen liian hanakasti auttamassa, varoittamassa ja paapomassa. Mikkoa tarkkaillessani opin tärkeän asian. Kun lapsi kysyy neuvoa tai apua, Mikko ei säntää auttamaan vaan sanoo verkkaan: ...vai haluatko itse vielä hetken miettiä?

Se Joku Hyvinvointivaltio Siellä Jossakin on hämmennyksen tilassa. Yhden kyselyn mukaan 80% suomalaisista haluaa lapsilisät pois rikkailta, toisen kyselyn mukaan 60% haluaa säilyttää lapsilisät kaikkien etuna.

Ja vaalit tulossa!

Kelassa tiedetään, että lapsilisä kelpaa suomalaisille. Vapaaehtoisia luopujia ei ole ilmaantunut, paitsi Timo Harakka, joka lupasi 11.1. kirjoituksessaan perua lapsilisähakemuksensa.

Viime vuonna lapsilisiin paloi 1 433 121 784 euroa. Lapsilisän saajien tarkka määrä ei vielä ole tiedossa, mutta 2009 saajia oli 596 253.

Mikä Sinua ilahduttaa tai kiehuttaa lapsilisäjärjestelmässämme? Vai onko käynnissä oleva keskustelu hakoteillä?

Keskustelkaamme!