Ihmisiä ja hyttysiä
Lintuinfluenssa saattaa laajeta joskus maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, mutta parhaillaan maapallolla on valloillaan koko joukko vaarallisempia ja haitallisempia kulkutauteja. Kuten esimerkiksi chikungunya, tai "chik", kuten sitä tuttavallisesti kutsutaan.
Törmäsin tähän virustautiin suunnitellessani matkaa Ranskalle kuuluvalle Réunion-saarelle; saaren keskellä oleva suuri tulivuori on purkautumassa ja olisin päässyt seuraamaan ranskalaistutkijoiden kanssa tulivuoritutkimusta niin paikan päällä kuin mahdollista. Réunion sijaitsee Afrikan eteläosan itäpuolella Madagaskarin vieressä, joten se olisi näin talven kylmyyden keskellä myös varsin sopiva paikka parille lomapäivälle.
"Täällä on muuten paljon hyttysiä", kuulin saarelta ja ajattelin, että kyllä suomalainen hyttyset kestää, mutta kun tarina jatkui, niin ryhdyin empimään. Hyttysiä on kuulemma niin paljon, että Ranska on lähettänyt sotilaita niitä tuhoamaan. Lisäksi hyttyset levittävät tätä chik-virusta, joka saa aikaan erittäin epämukavan flunssan kaltaisen sairauden, minkä seurauksena nivelet voivat olla kipeitä kuukausien ajan. Ja kaksi kolmasosaa saaren väestöstä on sairastunut tautiin, mikä näkyy jo saaren toiminnassa - sekä hotellien hinnoissa, jotka olivat yllättävän edullisia.
Sairauden nimi chikungunya tulee swahilin kielestä, missä se tarkoittaa kumarassa kulkevaa. Nimi viittaa suoraan nivelien turpoamiseen ja kipeytymiseen, minkä vuoksi sairas ihminen joutuu kävelemään kumarassa. Tautia aiheuttava alfavirus ei tartu ihmisestä toiseen, mutta hyttyset levittävät sitä tehokkaasti. Virus on liikkunut vuosien ajan itäisessä Afrikassa, missä se on aiheuttanut laajoja epidemioita vuodesta 1952 alkaen. Noin vuosi sitten se levisi Réunionin saarelle. Paikallisesti tautia on tavattu myös Amerikassa, missä se diagnosoitiin ensimmäiseksi Oklahomasta, Buggy Creekin alueelta. Nyttemmin tautia on myös Aasiassa trooppisella vyöhykkeellä.
Chikungunya on hyvä esimerkki pääasiassa kehitysmaissa ja rikkaiden länsimaiden näkökentän ulkopuolella olevista sairauksista, jotka eivät ylitä uutiskynnystä. Paitsi tässä tapauksessa Ranskassa, jonka merentakainen territoorio Réunion on. Chik on kuitenkin varsin pieni tekijä toiseen hyttysten välittämään tautiin verrattuna: malariaan sairastuu vuosittain useita satoja miljoonia ihmisiä ja pari miljoonaa ihmistä kuolee siihen, kun taas Chikiin on Réunionilla tiettävästi kuollut vain kuusi ihmistä - hekin vanhoja ja sairaita, joille sairaus on ollut vain viimeinen tekijä.
Malariaan siis kuolee noin puolet suomalaisten väkimäärästä vuodessa. Jopa kehittyneessä Brasiliassa malaria tapaa 8000 ihmistä vuodessa, mikä on enemmän kuin AIDS ja kolera yhteensä. Mikäli lintuinfluenssa leviäisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, kuolisi siihen rajuimpien arvioiden mukaan 100 miljoonaa ihmistä. Se on paljon, mutta luulisi lääketeollisuuden ja länsimaiden terveysjohtajien olevan kiinnostuneita myös malariasta. Yhden mahdollisen pandemia-aallon sijaan se koskettaa jatkuvasti hyvin suurta osaa ihmiskunnasta, mutta lintuinfluenssasta poiketen tuo osa ihmiskunnasta on se kaikkein köyhin. Raha siis ratkaisee. On tärkeämpää kehittää laihdutuslääkkeitä lihaville länsi-ihmisille, kuin elintärkeitä rokotteita kehitysmaiden asukkaille.
Malaria tulee muutenkin mieleen chik-asiaa seuratessa, sillä ennen 1960-lukua malaria kosketti vain kymmentä prosenttia maapallon väestöstä. Silloin hyttysiä alettiin tuhota tehokkaasti erilaisilla kemiallisilla yhdisteillä, muun muassa DDT:llä, minkä seurauksena hyttyset kehittivät nopeasti kyvyn vastustaa myrkkyjä. Ja siitä sitten malarian leviäminen alkoi ja nyt malariahyttyset surisevat jo Euroopankin rajamailla.
Toivottavasti hyttystykein ja ötökkämiinoin varustautunee ranskalaissotilaat osaavat nyt tappaa inisijöitä siten, etteivät mutanttihyttyset kehitä itselleen myös kykyä sietää viileämpiä oloja ja hyökkää sitten vaikkapa tänne Suomeen. Siinä olisi kesämökillä saunaoluita nauttiessa suru puserossa.
