Nyt vain odotetaan
Laskeutumiseen on noin neljä tuntia ja Kaliforniassa JPL:n auditoriossa pidettiin juuri viimeinen tiedotustilaisuus ennen laskeutumista. Selvästi jännittyneet, hieman hermostuneet ja hieman väsyneiden näköiset projektipäällikkö Barry Goldstein ja tiedejohtaja Peter Smith kertoivat tilanteesta. Tilanne on lyhyesti sanottuna niin hyvä kuin mahdollista.
Mars nappasi aikaisemmin tänään toden teolla painovoimallaan kiinni Phoenix-laskeutujasta, jonka nopeus kasvaa parhaillaan kovaa vauhtia. Aamulla kahdeksan aikaan tätä länsirannikon aikaa (kymmenen tuntia Suomen aikaa jäljessä) oli laskeutujan nopeus 10 139 km/h, nyt puolelta päivin se oli 13 679 km ja kun alus iskeytyy Marsin ilmakehään noin klo 16:30, on vauhtia silloin jo 19312 km/h. Ja vain noin vartin kuluttua siitä, klo 16:38 (02:38 yöllä Suomen aikaa maanantain puolella), pitäisi nopeuden olla nolla, kun laskeutujan pitäisi olla Marsin pinnalla.
"Olemme täsmälleen oikealla lentoradalla, emmekä tehneet nyt aamulla viimeistä ratakorjausta", sanoi Barry Goldstein ja näytti Marsin kartalle piirrettyä soikota. "Osumme 99% todennäköisyydellä tuolle alueelle. Ainoa huolta aiheuttava paikka tällä alueella on vasemmalla oleva kukkula, missä on hieman kiviä. Todennäköisyys osua sinne on kuitenkin vain 1%, ja siellä todennäköisyys osua juuri kiven päälle on vain 10%, ja alue on hyvin matala, joten tämä ei ole käytännössä suuri riski. Siksi päätimme, ettemme enää ala muuttaa kurssia, koska siihenkin sisältyy aina riskejä."
"Sää laskeutumispaikalla on hyvä, aurinko paistaa siellä ja voimme nyt vain istua ja odottaa", summasi Peter Smith puolestaan tunnelman. "Jos voisimme nyt nähdä aluksesta ulospäin, ikään kuin jos olisimme siellä kyydissä, niin Mars olisi nyt kymmenen kertaa täysikuuta suurempi."
"Saamme ensimmäiset kuvat Marsin pinnalta noin puolitoista tuntia laskeutumisen jälkeen, kun Mars Odyssey -luotain kulkee seuraavan kerran laskeutujan ylitse. Nuo ensimmäiset kuvat ovat aurinkopaneeleista, laskeutumisjaloista ja itse luotaimesta, ja jos kaikki käy hyvin, niin mukaan mahtuu myös joitain kuvia ympäristöstä. Näemme kuitenkin näistäkin jo hyvin nopeasti, millaiseen paikkaan olemme laskeutuneet. Se tulee olemaan jännittävää - olen odottanut tuota hetkeä kauan!"
Laskeutumisen tapahtumia seurataan myös maanpäällisillä radioteleskoopeilla, mutta ne eivät todennäköisesti pysty erottamaan Phoenixin lähettämästä signaalista kuin kantoaallon. Laskeutuja lähettää koko ajan myös tarkempia tietoja lentotilanteestaan ja laitteistojensa toiminnasta, mutta nämä tiedot saadaan Maahan myöhemmin Mars Odyssey-luotaimen kautta. "Voi olla, että ensimmäinen vahvistus onnistuneelle laskeutumiselle tulee Green Bankin radioteleskoopilta", Goldstein myönsi. Heikon signaalin kuulumista testattiin jo huhtikuussa Marsin pinnalla olevan kulkijan avulla; se laitettiin lähettämään samanlaista signaalia kuin Phoenix tulee lähettämään ja Green Bankin iso korva kuuli sen hyvin.
Täällä Tucsonissa opiskelijat valmistautuvat tekemään aidon näköisessä Mars-maastossa olevan laskeutujan kaksoiskappaleen ympäristön heti samanlaiseksi kuin on Marsista tulevissa kuvissa. Näin ensimmäisten päivien toimintoja voidaan suunnitella hyvin etukäteen ja häiriötilanteissa laskeutujan toimintoja voidaan testata autenttisissa olosuhteissa.
Kummatkin herrat ovat hyvin toiveikkaita. "Olemme testanneet moneen kertaan ainakin 2000 erilaista vikatilannetta, mitä laskeutumisen aikana mahdollisesti tapahtuisi, ja olemme selvinneet niistä. Pian tiedämme, miten käy oikeasti!"
---
Ohessa olevissa kuvissa on lennonjohtorakennuksen ulkoseinään maalattu kookas kuva sekä laskeutujan täydellinen kaksoiskappale, jonka avulla sen Marsissa olevan veljen toimintoja suunnitellaan.
