Luonto ottaa, luonto antaa
Rakeet vauroittivat sukkulan polttoainetankkia ja mutta ei hätää: YLEn aamu-uutisten mukaan laukaisu voidaan tehdä nyt sisätiloissa.
Ei nyt sentään, avaruuteen saakka ylettyvä halli olisikin varsinainen uutinen! Sen sijaan sukkula kyllä siirretään laukaisualustalta hyvin suureen lentoonvalmisteluhalliin, missä raekuuron aikaansaamat vauriot voidaan tarkistaa ja mahdollisesti korjata. Aivan Atlantin rannalla laukaisualustoillaan seisovat sukkulat ovat sään armoilla, vaikka laukaisualustan rakennelmat suojaavatkin vähän. Sukkuloita on jouduttu muutamia kertoja siirtämään takaisin parin kilometrin päässä sijaitsevaan halliin - Apollo-lentojen ajalta periytyvään VABiin - missä paitsi että tarkastaminen voidaan tehdä suojassa, niin myös siellä päästään kätevästi katsomaan joka puolelle sukkuloita ja käytössä on silmämääräistä katsomista paremmat laitteet mahdollisten vaurioiden tarkistamiseen.
Mitä vauroihin tulee, niin rakeet ja hurrikaanit eivät ole ainoita luonnollisia uhkia sukkulalle: lento on jouduttu kerran lykkäämään myös tikkojen nakutettua suuren polttoainesäiliön eristevaahtoon reikiä. Tälläkin kertaa kyse on eristevaahtoon tulleista vaurioista. Tankin huippuosassa näkyy selvästi suurten rakeiden tekemiä iskeytymiä, mutta niiden vaarallisuudesta ei ole vielä tietoa.
Laukaisu oli suunniteltu maaliskuun 15. päiväksi, mutta sitä joudutaan joka tapauksessa nyt lykkäämään, koska sukkulan valmistelu lentoon vaatii noin kolmen viikon työn laukaisualustalla. Toisaalta niskaan hengitään Venäjältä huhtikuussa tapahtuva Sojuz-aluksen laukaisu. Se vie asemalle sen seuraavan miehistön, ja sukkulan halutaan olevan jo kotimatkalla silloin, kun Sojuz telakoituu avaruusasemaan. Ellei sukkulaa siis ennätetä laukaisemaan ennen maaliskuun loppua, siirtyy lento liki kuukaudella eteenpäin. Sukkuloiden lennättäminen ilman tällaisia hankaluuksiakin on monimutkaista...
Jos luonto on näin aiheuttanut harmaita hiuksia NASAlle, niin vastalahjaksi NASAn kohti Plutoa lentävä New Horizons -luotain sai tänään lisävauhtia ilmaiseksi Jupiterilta. Luotain lensi Jupiterin ohitse ja käytti siis sen painovoimakenttää hyväkseen, jotta pystyisi lentämään yhä nopeammin kohti aurinkokunnan ulkointa plan...hups, siis kohdetta, joka oli vielä vähän aikaan sitten aurinkokunnan uloin planeetta, mutta joka nyt on ex-planeetta, joka silti on erittäin kiinnostava kohde. Perille saapumiseen on enää 3057 vuorokautta!
Tällainen oli Jupiter nyt luotaimen kuvaamana:
Samoin luonto on avittanut nyt sunnuntaina Euroopan avaruusjärjestön ESAn Rosetta-luotainta, joka lensi puolestaan Marsin ohitse. Se tosin käytti Marsin painovoimaa matkantekonsa hidastamiseen ja reittinsä suuntaamiseen kohti Maata, jonka ohilento puolestaan ensi marraskuussa antaa lisäpotkua sille tulevaa lentoaan varten. Luotaimen pitäisi saapua komeetta Tsurjumov-Gerasimenkon luokse vuonna 2014. Siis matkaa on vielä edessä.
Tässä on kaunis maisema Marsin luota Rosetan kyljessä olevan laskeutumisaluksen kuvaamana:
Rosetan Mars-ohilennon suhteen pitää myös lähettää tuonne YLEn uutistoimitukseen rukkasia: lauantain iltauutisissa kerrottiin, että Rosettan laskeutuja olisi nyt laskeutunut Marsin painovoiman avulla Marsin pinnalle. Voin hyvin kuvitella asiaa täysin tuntemattoman toimittajakollegan suomentavan jonkun kansainvälisen uutistoimiston tekstiä ja päätyvän tällaiseen tulokseen, mutta tulos on täyttä puppua. Rosetta kantaa mukakaan laskeutujaansa varmasti aina komeetalle saakka, koska laskeutujan on tarkoitettu sen pinnalle laskeutumaan. Lennon aikana kuitenkin niin luotain kuin laskeutujakin ovat hengissä, ne toimivat välillä lähes normaalisti ja niiden kameroilla voidaan ottaa kuvia - kuten tässä tapauksessa kuva Marsin pinnasta. Harvoin samassa kuvassa on itse avaruusalus ja kohdeplaneetta, joten kyseessä on varsin omalaatuinen otos.
Rosetta ja sen Philae-niminen laskeutuja eivät kuitenkaan toimi täysipainoisesti koko vuosikymmenen mittaista lentoaikaansa, vaan ne vaivutetaan välillä horrokseen. Osassa planeettojen ohilentoja luotain on toiminut vajaateholla, mutta nyt Marsin ohilento oli sen verran kiinnostava, että koko luotain oli herätetty toimimaan. Mutta kohta planeettainvälisen lennon aikana on taas torkkujen aika, eli hyviä unia, Rosetta!
-------------------------------------
Siltä varalta, että tekstin seassa olevat kuvat eivät näy, laitan ne tähän oheen liitteiksi. Systeemissä on nähtävästi ollut pieniä vikoja viime aikoina.
