Onnea matkaan, herra Muskin halparaketti!
PayPal- ja eBay-verkkopalveluilla omaisuuden tienannut amerikkalaisen Elon Muskin perustama uuden ajan avaruusyhtiö Space Exploration Technologies Corp. koittaa laukaista Falcon 1 rakettinsa tänään illalla Suomen aikaa ensilennolleen. Toivottavasti neljäs kerta toden sanoo, ja uusi halparaketti pääsee viimein tositoimiin.
Avaruuslentojen suurin ongelma on pääsy Maan pinnalta avaruuteen. Mikäli kiertoradalle voisi laukaista satelliitteja kymmenesosalla nykyhinnasta, olisi mukaan avaruustoimeen tulossa paljon uusia yrittäjiä ja ala saisi todellisen piristysruiskeen. Suoran vertauksen voisi ottaa liikennelentokoneiden historiasta, sillä ennen DC-3:n, ensimmäinen nykyaikaisen matkustajalentokoneen tuloa, ei lentäminen ollut tavallisten ihmisten touhua. Mutta kun DC-3 astui liikenteeseen, lähti lentomatkustus räjähdysmäiseen kasvuun ja pian kone sai kilpailijoita, jota osaltaan tekivät lentämisen yhä arkipäiväisemmäksi.
Avaruus on jo osa arkipäivää nykyisin. Jos satelliitit kytkettäisiin pariksikin tunniksi pois päältä, olisimme pulassa. Ja jos satelliitit otettaisiin kokonaan pois, romahtaisi ihmiskunta takaisin 1960-luvun alun tasolle: sääennusteet menisivät myttyyn, satelliittikanavia ei olisi, puhelinliikenne kulkisi mantereelta toiselle paria valtamerikaapelia pitkin ja navigoinnissa pitäisi turvautua kompassiin ja sekstanttiin. Ei olisi satelliittikuvia Maan pinnasta, ei laivareittien optimointia jäätilanteen mukaan, ei avaruustähtitiedettä ja niin edelleen. Vaikka avaruus on arkielämän kannalta näkymättömissä, se on osa jokapäiväistä elämää, ja se voisi olla vieläkin suuremmassa osassa. Mikäli ihminenkin voisi lentää kätevästi avaruuteen, olisivat avaruushotellit totta hyvinkin pian.
Avaruustoiminnan laajenemista ei kuitenkaan ole tulossa ennen kuin meillä olisi uusia, lentokoneen tapaan lentäviä sukkuloita. Niitä ei ole tulossa vielä pitkään aikaan ja monet suuret avaruusmaat ovat keskittyneet lähinnä käyttämään vanhoja, avaruusajan alusta usein periytyviä kantorakettejaan, joten tilanne on jumissa: kukaan ei halua kehittää uusia raketteja, koska ei ole tarpeeksi kysyntää, ja koska edullisempia raketteja ei ole, ei kysyntää synny.
Falcon 1 on pieni, mutta monessa mielessä tärkeä askel kohti halpaa avaruustoimintaa. Kyseessä on pienikokoinen, miehittämätön avaruusraketti, joka kykenee nostamaan avaruuteen noin 570 kiloa painavan kuorman. Siis vaikkapa pientä hieman suuremman satelliitin.
Yksinkertaisen muistisäännön mukaan kilon laukaiseminen maksaa 10 000 dollaria, mutta hinta pätee vain suurille satelliiteille. Pienempien satelliittien laukaisun alin hinta on ollut ennen Falconia noin kahdeksan miljoonaa dollaria. Se tekee noin 6,7 miljoonaa euroa, mutta Falconilla summa on sama dollareissa: euroissa viisi ja puoli miljoonaa. Venäläisillä käytöstä poistetuilla ohjuksilla hinta tosin on neuvoteltavissa, mutta niillä kuorman laukaiseminen on hankalaa ja kaikkea muuta kuin tavalliseen kaupalliseen tapaan sujuvaa.
21,3 metriä korkea Falcon 1 on paitsi edullinen, niin myös historiallinen raketti siksi, että se on ensimmäinen kaupallisesti kehitetty nestemäistä polttoainetta käyttävä kantoraketti. Ennen kaikkea sen rakettimoottori on täysin uusi. Falcon 1 on myös osittain uudelleenkäytettävä, sillä sen ensimmäinen vaihe putoaa 181 sekunnin toiminnan jälkeen yli 80 kilometrin korkeudesta laskuvarjojen varassa mereen, mistä se poimitaan talteen. Raketti on myös tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi käyttäen nykyaikaista tekniikkaa, mikä käytössä olevista kantoraketeista pätee tällä haavaa oikeastaan vain eurooppalaiseen Ariane 5:een. Se painii kuitenkin aivan eri kokoluokassa Falcon 1:n kanssa, sillä Arianen raskas versio voisi lähestulkoon nostaa tankatun Falconin itsensä matalalle kiertoradalle.
Falconin puuhamies Elon Musk kaavailee raketista jo suurempiakin versioita: 53 metriä korkea Falcon 9 voisi kuljettaa jo 25 tonnia matalalle kiertoradalle, eli se olisi jo samassa luokassa Ariane 5:n kanssa. Falcon 9 voisi lentää periaatteessa jo ensi vuonna, mutta 100 miljoonaa dollaria projektiin omaa rahaansa uhranneelle Muskille ja hänen yhtiölleen on tärkeintä saada nyt ensimmäinen Falcon onnistuneesti avaruuteen.
Laukaisua on koitettu jo kolme kertaa aikaisemmin viime joulukuusta alkaen, mutta kuten usein ensilennoilla, ovat pienen viat ja tarkistukset siirtäneet laukaisua aina vähän eteenpäin. Edellisellä kerralla raketin moottori jo ehti syttymään, mutta automaattinen laukaisuohjelmisto havaitsi vuodon toisen vaiheen polttoainejärjestelmässä ja keskeytti lentoonlähdön viime hetkellä varmuuden vuoksi.
Tätä kirjoitettaessa perjantaina iltapäivällä kaikki näyttää hyvältä ja suunniteltu lähtöaika on klo 23 Suomen aikaa. Toivottavasti nyt kaikki sujuu hyvin ja uusi aika avaruuslaukaisuissa saadaan alkuun!
Lisätietoja raketista ja laukaisun onnistumisesta on yhtiön nettisivuilla: http://www.spacex.com/
---
Huomautus laukaisun jälkeen: Falcon 1:n ensilento epäonnistui. Raketti nousi hyvin lentoon, mutta tuhoutui vain muutaman kymmenen sekunnin lennon jälkeen oletettavasti polttoainevuodon vuoksi. Tämä ei ole raketin loppu, mutta viivyttää luonnollisesti sen käyttöönottoa. Seuraavasta koelennosta ei ole vielä tietoa.
Kerron Falcon 1:stä tarkemmin ensi keskiviikkona Avaruusradiaattori -ohjelmassa YLE Radio 1:ssä klo 10.03. Silloin tapaamme myös suomalaisen Jesse Phalerin, joka on mukana Euroopan avaruusjärjestön hallinnossa, ja käännämme katseet kohti Venusta. Venus Express saapuu perille naapuriplaneettaamme kiertämään huhtikuun 11. päivänä. Ohjelma on nyt lauantaina aamulla valmistuva nauhoitus, sillä olen keskiviikkona aikaan Turkissa aurinkonpimennystä seuraamassa. Pimennysmatkan sujumista voi seurata myös tässä blogissa huomisesta alkaen – koitan saada ladattua näille sivuille myös muodikkaita videoraportteja...
