Komeettahitusia taivaalla?
Kerroin toukokuun alussa komeetta Schwassmann-Wachmann 3:sta, joka hajosi osiin ja jonka kuutisenkymmentä palasta viilettivät parin viime viikon aikana maapallon ohitse. Nyt komeetta tulee uudelleen: sen palasia saattaa näkyä taivaalla keskiviikon ja torstain välisenä yönä.
Tähdenlennot syntyvät pienen hiekanmurusen, jäänpalasen tai muun avaruudesta tulevan pikkukappaleen iskeytyessä ilmakehään, jolloin pahaa aavistamaton kappale kuumenee ilman kitkan vuoksi niin kovasti, että se palaa ja höyrystyy komeasti valoa loistaen. Mitä isompi kappale on, sitä suurempi tähdenlento syntyy - nyrkin kokoinen murikka saa aikaan jo ison näytelmän ja isommat palasen jättävät taivaalle jopa pienen savukiehkuran.
Suuri osa tähdenlentoja synnyttäneistä hitusista on peräisin komeetoista, joiden koko komea pyrstö on niiden ytimestä avaruuteen irtoavaa kaasua ja ainetta. Kun maapallo menee komeetan radan läpi, näkyy taivaalla meteoriparvi, ja jos komeetta on pyyhältänyt juuri aikaisemmin kyseisestä avaruuden kohdasta tai jättänyt jälkeensä varsin paljon tavaraa, on tuloksena peräti meteorimyrsky. Sellainen kuin Leonidien kuuluisa myrsky, jotka olivat hyvin aktiivisia vuosituhannen vaihteen aikaan.
Kun Schwassmann-Wachmann 3 hajosi ensimmäisen kerran vuonna 1995, syntyi halkeamisen yhteydessä myös tavallista enemmän roiskemateriaalia. Ja nyt tulossa oleva meteorisade liittyy juuri tuohon tapaukseen: suomalainen matemaatikko Esko Lyytinen, joka on saavuttanut maailmanlaajuista mainetta meteorimyrskyjen tarkkana ennustajana, on laskenut, että tuosta vuoden 1995 hajoamisesta peräisin olevia tähdenlentoja saattaa näkyä taivaalla 31.5. ja 1.6. välisenä yönä, mutta mitään myrskyä ei ole tulossa. SW3:n pikkupalaset ovat pikemminkin hajameteoreja. Lisäksi täällä Suomessa yöt ovat jo niin valoisia, ettei tähdenlentoja todennäköisesti näy - ellei joukossa ole sitten muutamia kirkkaita sellaisia.
Suurempaa tulitusta on sen sijaan luvassa vuonna 2022, jolloin Maa kulkee tämän keväisen hajoamisen jätepilven läpi. Koska palaset hajosivat yli 60 osaa ja suurin osa palasista tulee vielä murskautumaan pienemmiksi ja pienemmiksi, kunnes tuloksena on pelkkää pölyä, on tiedossa varmasti varsin komea taivaallinen näytelmä.
Kun Leonidit äityivät vuonna 1998 suureksi myrskyksi, olin sattumalta juuri oikeaan aikaan Atlantin päällä lentokoneessa, mistä koko taivaan valaisseet tähdenlennot näkyivät hyvin. Ennusteen mukaan meteorimyrskyn maksimi olisi ollut vasta seuraavana päivänä Siperian yläpuolella ja olimme järjestäneet Finnairin kanssa yhteistyössä kyseisenä yönä Tokioon lentävän koneen meteoriobservatorioksi. Siperian päällä ei näkynyt juuri mitään; komeita meteoreja oli, mutta ei lainkaan sitä mitä odotettiin. Sen sijaan ilotulitus oli Atlantin päällä vuorokautta aikaisemmin, ja kun heräsin ikkunapaikallani kesken lennon ja katsoin ulos, niin oletin kyseessä olevan vain varsinaisten Leonidien ennakkonäytöksen. Meteoreja oli paljon, niitä suorastaan suihkusi taivaalta alas ja samanaikaisesti saattoi näkyä moniakin kirkkaita tähdenlentoja, jotka kestivät kymmenenkin sekuntia ja ylitse.
Pyysin päästä ohjaamoon katsomaan taivasta suurempien ja parempien ikkunoiden kautta, ja pääsinkin. Lentoperämies kertoi ilotulituksen jatkuneen jo puolen tunnin ajan ja totesi myös komeetan ilmestyneen näkyviin taivaalle: ei, se ei ollut pyrstötähti, vaan suuren ja kirkkaan meteorin loistava savuvana, joka pysyi näkyvissä parinkymmenen minuutin ajan. Se oli upea näytös! Kiitos vielä jälkikäteen piloteille pääsystä ohjaamoon.
Myös Tokion mennessä ohjaamossa kävi vilske ja kapteeni Visa Hietalahdella oli varmasti kova työ paimentaa selkänsä takana hihhuloinutta tähtiharrastajajoukkoa - koneen turvallisuuden ja Siperian ylilennon määräykset huomioiden.
No, jotain tällaista varmastikin on luvassa sitten vuonna 2022, kun SW3 tekee näyttävän comebackin, jos vain laskelmat menevät nappiin. Joka tapauksessa kannattaa pitää silmät auki nyt keskiviikon ja torstain välisenä yönä, ja jos asia kiinnostaa enemmänkin, niin lisäksi suosittelen korvien ja radion pitämistä auki nyt keskiviikkona YLE Radio 1:n taajuudella klo 10.03 tai 22.05. Silloin Avaruusradiaattori -ohjelmassani on mm. SW3:n ensimmäistä hajoamista todistaneen komeettatutkija Gerhard Schwehmin haastattelu ja lisää asiaa niin komeetoista yleisesti kuin SW3:sta erityisesti.
