Iranin avaruusraketti
Eilen sunnuntaina Iran ilmoitti laukaisseensa avaruusraketin ja moni media kiirehtikin kertomaan tästä saavutuksesta. Missä määrin kyseessä oli oikea avaruusraketti, on sitten toinen asia.
<!--break-->
YLEn arkistossa on jännittävä uutispätkiä 1960-luvulta, avaruuskilpailun kuumilta vuoksilta, jossa kerrotaan Ruotsista laukaistusta oikeasta avaruusraketista. Uutinen piti paikkansa ja vastaavia juttuja voitaisiin tehdä nytkin useita kertoja vuodessa, sillä Ruotsin Lapista, Kiirunasta, laukaistaan avaruutta tutkimaan raketteja. Ne nousevat jopa yli 700 kilometrin korkeuteen ja niiden avulla tutkitaan niin painottomuutta, ilmakehää kuin erilaisia avaruuden ilmiöitä, joita täältä ilmakehän alaosasta ei voi tutkia. Ruotsin lisäksi sellaisia laukaistaan lähialueillamme myös Norjan Andøyasta ja Venäjän Plesetskistä.
Ilmakehän yläpuolelle avaruuteen ylettävä raketti ei sinällään ole mikään ihmeellisyys, mutta voimakas sellainen on paitsi tehokas tapa avaruustutkimukseen, niin myös vaarallinen laite pommien sinkoamiseen. Avaruusajan alussa kaikki avaruusraketit olivat käytännössä mannertenvälisiä ohjuksia, joissa ydinpommin tilalle oli laitettu miehitetty avaruuskapseli tai kiertoradalle laukaistava satelliitti. Venäläiset käyttävät nykyisin erilaisia käytöstä poistettavia ohjuksia edullisina kantoraketteina ja niillä lennätetään etenkin piensatelliitteja lähes rutiininomaisesti avaruuteen.
Avaruusajan alusta tässä Iran-tapauksessa muistuttaa myös se, että todennäköisesti täysin sotilaallinen koe oli verhottu tieteellisyyden kaapuun. Raketilla sanottiin tehdyn tieteellisiä tutkimuksia, mikä saattaa tietysti olla mahdollista ja lienee todennäköistäkin, mutta käytännössä kyse oli ohjuskokeesta.
Huomio tässä uutisessa kiinnittyy paitsi todelliseen ohjusuhkaan, niin myös siihen mikä voima sanalla "avaruus" on. Kyseessähän oli juuri tuollainen luotausrakettityyppinen laukaisu, missä keskipitkänmatkan ohjuksella singottiin jokin tutkimuslaitteeksi sanottu lasti ilmakehän yläpuolelle, mistä lasti laskeutui laskuvarjon varassa alas. Suoritus on teknisesti haastava, mutta ei mikään ydinaseeseen verrattava temppu.
Tarkkaa rajaa ilmakehän ja avaruuden rajalle on vaikea laittaa, koska ilma vain vähenee ja vähenee, kunnes sitä ei ole, ja ihmisen näkökulmasta 30 km:n korkeudessa tunnelma on jo hyvin avaruudellinen. Ilma on erittäin harvaa ja taivas on musta. Koska sielläkin voi lentää vielä ilmapalloilla, on avaruuden virallinen raja asetettu asettajasta riippuen 80 km:n tai 100 km:n korkeuteen. Matalin pysyvä satelliittirata on kuitenkin vasta 180 km:n korkeudessa, ja satelliitin siellä pysyminen vaatii korkeuden lisäksi suurta ratanopeutta.
Kuvissa käytetty raketti on ollut varsin rotevan näköinen ja iranilaistietojen mukaan se nousi 150 kilometrin korkeuteen. Se on lähes Helsingin ja Tampereen välinen etäisyys, eli ei mikään valtava matka. Avaruus itse asiassa ei ole kovin kaukana! Käytännössä tuolle korkeudelle yltänyt raketti voidaan ampua Maan pinnalle kauemmaksikin, usean sadan kilometrin päähän. Raketin täysistä kyvyistä ei tuon uutisen perusteella voi sanoa paljoakaan, mutta muutama sata kilometriä riittää yltämään Iranin alueelta paitsi Irakiin, niin myös Syyriaan, Saudi-Arabiaan, Yhdystyneisiin Arabi-Emiirikuntin, Quatariin, myös ohjuskokeen taannoin tehneeseen Pakistaniin sekä mahdollisesti myös Jordaniaan, Libanoniin ja Israeliin. Kyseessä on siis vaarallinen ase, jos sen nokkaan voidaan laittaa räjähde. Sopivan pienen ydinaseen tekeminen sen sijaan on vaikeaa, jos ylipäänsä sellaisen tekeminen on vaikeaa. Mutta ei mahdotonta. Tosin kannattaa muistaa, että tavallinenkin pommi tekee karmeaa tuhoa...
Uutinen ei olisi ollut lainkaan yhtä iskevä, jos "avaruusraketin laukaisun" sijaan siinä olisi sanottu totuudenmukaisemmin "ohjuskoe". Ja Iranin väite Iranin "liittymisestä avaruusvaltojen joukkoon" on sekin lievästi liioiteltu, koska vie ajatukset heti satelliitin avaruuteen laukaisseiden maiden joukkoon. Se olisikin enemmän uutisen paikka. Selvästi sanavalinnoilla - jotka ovat peräisin Yhdysvalloista - on tarkoitus ainakin puolitietoisesti kasata Iranin niskaan hieman totuutta suurempia uhkakuvia. En vähättele Iranin mahdollista sotilaallista uhkaa, mutta ainakin tässä tapauksessa puheet ovat olleet totuutta suurempia.
PS. Koitin etsiä YLEn Elävästä arkistosta noita ruotsalaislaukaisusta kertoneita vanhoja nauhoitteita, mutta niitä ei oltu laitettu ainakaan esille. Sen sijaan sieltä löytyi nauhoitteita Kiinan ensimmäisestä satelliittilaukaisusta. Siis "oikeasta avaruuslaukaisusta". Soitan uutisen ruotsalaisesta avaruusraketista nyt keskiviikkona Avaruusradiaattorissa (klo 11.00 YLE Radio1 ja sen jälkeen netissä.)
