Leikkaus painottomuudessa
Olen juuri saanut valmiiksi lokakuun 19. päivänä lähetettävän Tieteen teemaillan, jonka kuluessa tutustutaan painottomuuteen lähes kaikilta mahdollisilta kanteilta. Illan aikana nähdään myös uusintana mainio ranskalaisdokumentti painottomuuslennoista. Näihin lentoihin liittyen eilen kerrottiin uutinen: painottomuuslennon aikana tehtiin ensimmäinen kirurginen operaatio ihmiselle painottomassa tilassa.
Sinänsä leikkaus oli hyvin pieni, sillä Bordeaux'n yliopistollisen keskussairaalan kirurgi Dominique Martin poisti potilas Philippe Sanchot'n kädestä pienen rasvapallukan. Mutta kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen painottomuuslennon aikana tehty leikkaus, ja sitä edelsi jo edellisillä painottomuuslennoilla parin vuoden aikana tehtyjä pienempiä leikkauksia. Kuten aina lääketieteellisessä tutkimuksessa, testattiin menetelmä ensin periaatteessa, sitten eläimillä (tässä tapauksessa hiirellä aiemmin tänä vuonna) ja lopulta koe tehtiin nyt pienimuotoisesti ihmisellä.
Verrattuna avaruuden painottomuuteen oli painottomuuslennolla hankaluutena jatkuvan painottomuuden puute. Kun esimerkiksi avaruusasemalla leikkaus olisi voinut jatkua tuntikaupalla yhtäjaksoisesti, tekivät lääkärit nyt työtä noin 22 sekunnin jaksoissa, sillä lentokoneella painottomuutta simuloitaessa yksi painottomuusjakso kestää tuon reilun 20 sekuntia. Lisäksi avaruuden painottomuuteen verrattuna painottomuushetkeä edeltää ja sitä seuraa ns. hypergravitaatiovaihe, missä kone koukkaa ylöspäin ja oikaisee syöksyliikkeensä vaakalentoon, jolloin matkustajat tuntevat olevansa lähes tuplasti painavampia.
Muilta osin leikkaus piti tehdä aivan kuin avaruudessa. Sakset, pinsetit, veitset ja muut leikkausvälineet piti varustaa magneeteilla, joilla ne pysyivät kiinni metallisessa leikkauspöydässä kun niitä ei käytetty, sillä muutoin ne olisivat lähteneet omille teilleen. Tohtorit ja potilas oli myös sidottu tukevasti kiinni, ja koko pienimuotoisen leikkaussalin ympärillä oli muovinen teltta, jotta mahdollisesti roiskuva veri ei kulkeutuisi laajemmalle ja jotta tila saatiin eristettyä hygieenisesti muusta koneen sisustasta.
Tohtori Martin on kehittänyt siis painottomuusleikkaamistekniikkaa jo pitkään, eikä odottanut suuria vaikeuksia - eikä niitä tullutkaan. "Tiedämme nyt varmasti, että myös avaruudessa voidaan suorittaa ainakin pieniä leikkauksia ongelmitta", totesi tohtori ja lisäsi, että jos painottomuus kestäisi parisen tuntia, hän voisi tehdä umpilisäkkeen poiston helposti.
Kuten monessa muussa avaruuslentoihin ja painottomuuteen liittyvässä tutkimuksessa nyt, on tähtäin tulevaisuudessa, jolloin ihmisiä on enemmän avaruudessa ja aluksilla lennetään kauemmaksi maapallosta. Silloin lennon aikana voidaan joutua tekemään tällaisia leikkauksia, ja siksi alukset tulee varustaa pienellä teleoperoitavalla leikkaussaliksi sopivalla tilalla. Jos nyt avaruusasemalla ilmenee vakava lääketieteellinen ongelma tai jos astronautti vaatii leikkaushoitoa, on Maa onneksi lähellä ja alas päästään asemalta parhaimmillaan parissa tunnissa.
Kauko-ohjattavista suurtarkkuusroboteista voi olla hyötyä myös maan päällä joko erittäin vaativissa leikkauksissa, jolloin robottikäsi kykenee jopa parhaintakin kirurgia tarkempaan työhön tai jos johonkin asiaan erikoistunut huippukirurgi ei ennätä paikalle, tai sitten jopa perusleikkauksia voidaan tehdä maantieteellisesti eristyksissä olevilla alueilla.
No, enemmän asiaa painottomuudesta ja elämästä painottomuudessa siis lokakuun 19. päivänä YLE Teemalla! Valitettavasti tämä leikkaus ei kuitenkaan ennättänyt mukaan muuten kaikenkattavaan painottomuuspakettiin...
