Kohta kaksi viikkoa Marsissa
Huikeasta laskeutumisesta Marsiin on pian pari viikkoa ja tässä välissä olen itsekin paitsi laskeutunut Suomeen, niin myös ennättänyt tekemään Millennium-palkintojenjaossa näytettävät ehdokasesittelyvideot. Kerron Millennium-asioista enemmän ensi viikolla, mutta nyt takaisin punaiselle planeetalle!
Nyt on meneillään Sol 12 ja sen aikana Phoenix asettaa robottikäsivarrellaan ensimmäiset näytteet Marsin maaperästä (siis marsperästä) TEGA-nimisen tutkimuslaitteen analysoitavaksi. Laite kuumentaa näytettä moneen eri kertaan kaikkiaan neljä päivää kestävässä kokeessa, minkä tarkoituksena on ensinnä höyrystää kaikki näytteessä mahdollisesti oleva jää ja lopulta analysoida näytteen mineraalien rakennetta.
Kokeen aloitus viivästyi parilla päivällä, koska laitteistossa havaittiin vika laskeutumisen jälkeen kutakin tutkimuslaitetta tarkistettaessa. Näytettä ionisoiva vastuslanka oli joutunut nähtävästi oikosulkuun jossain vaiheessa, ja sen jälkeen kun asiaa oltiin tutkittu ja koitettu ratkaista jotenkin, oli pakko siirtyä käyttämään varalankaa. Avaruuslaitteissa ei juuri koskaan jätetä mitään yhden langan varaan. Vaikka ionisointia ei olisi saatu kuntoon, ei laite olisi ollut äysi torso, mutta vajaakuntoinen kylläkin.
Tämän jälkeen tietoliikenneyhteys pätki ja syynä tähän oli nyt Mars Odyssey. Se asettui varotilaan ja jäi odottamaan ohjeita Maasta, jolloin tietoliikenne pinnalle jäi hoitamatta. Nyt Odyssay toimii taas kunnolla, kuten myös toinen NASAn Marsia kiertävistä satelliiteista, MRO. Ja koko ajan eurooppalainen Mars Express on varuillaan, sillä myös se voi hoitaa tietoliikenteen Phoenixin ja Maan välillä.
Lyhennene TEGA tulee sanoista "Thermal and Evolved-Gas Analyzer" ja nimensä mukaisesti laite siis analysoi marsperänäytteistä tulevia kaasuja. Siinä on kahdeksan pientä kertakäyttöistä uunia ja kaksi sensoriyksikköä, jotka haistelevat uuneista ulos virtaavia kaasuja. Koska vain kahdeksan näytettä voidaan tutkia, pitää paikat, mistä ne kauhotaan, valita tarkasti.
Vielä tarkempia pitää olla MECA-instrumentin kanssa, sillä siinä on vain neljä tutkimuskammiota. MECA (Microscopy, Electrochemistry, and Conductivity Analyzer) on TEGAa mutkikkaampi laite, joka kuvaa ja tutkii näytteet hyvin tarkasti. Sen käyttöön päästään vasta myöhemmin; nyt se on kuitenkin laitettu jo käyttökuntoon ja tutkimuskammioiden suojat on poistettu. Yksi TEGAn uunin suoja ei avautunut täydellisesti, mutta robottikäden pitäisi voida pystyä solauttamaan näytteen vaillinaisesti avautuneesta luukustakin - tätä on testattu jo useampaan kertaan lennonjohdon kaksoiskappaleella.
Kuvat, joita Phoenix on lähettänyt, ovat muuttuneet yhä tarkemmiksi ja jännemmiksi. Eräs kiinnostavimmista oli viime viikonlopun aikana otettu kuva, missä robottikäden päässä oleva kamera kurkisti laskeutujan alle: siellä näyttää olevan laaja, rakettimoottorien puhalluksen voimasta hiekasta puhdistunut alue, joka näyttää olevan jäätä. Ulkonäkö saattaa pettää, mutta kaikki muutkin merkit hiekassa olevista pienistä vaaleista pipanoista aina pinnalla oleviin vajoamiin kertovat yksiselitteisesti siitä, että marsperrä Phoenixin alla on jäätikköä, jonka päällä on ohut hiekkakerros. Hiekka on puhaltunut vuosimiljoonien kuluessa siihen tuulen mukana sekä sitä on roiskunut paikalle kivien kanssa törmäyksissä, jotka ovat muodostaneet lähistön kraattereita.
Nämä ensimmäiset viikot Marsissa ovat menneet pääasiassa paitsi laitteistoja käynnistellessä ja testatessa, niin myös ympäristöä yhä tarkemmin kuvatessa. Koko laskeutujan ympäristöstä on tehty 3D-kartta, jonka avulla esimerkiksi robottikäden liikkeiden suunnittelu on helppoa. Myös ympäröivästä maisemasta on tehty hieno panoraama ja laskeujan paikka tiedetään myös parin metrin tarkkuudelta, sillä se on kuvattu kiertoradalta.
Marsin säätilaa on muuten nyt kätevä seurata lähes reaaliaikaisesti, jos lataat tietokoneellesi tästä kertovan widgetin: http://phoenix.lpl.arizona.edu/screen.php
Siitä tosin puuttuu (ainakin vielä) painemittaustieto, mutta sen voi kuvitella siihen mielessään. Normaalisti paine on noin 8,55 millibaria. Lämpötila muuten vaihtelee noin -30°C:n ja -80°C:n välillä, eli päivän lämpimimmän hetken aikaan on kuin pakkaspäivänä Suomessa, paitsi että ilmanpaine on vain sadasosan siitä mikä meillä on täällä kotona. Hengittäminen olisi muutenkin hankalaa, sillä Marsin kaasukehä koostuu pääasiassa hiilidioksidista. Auringonpaistetta silti piisaa, sillä pilviä on hyvin, hyvin harvoin.
Säälaitteista jännin - tai siis ainakin sellainen, mitä ei aikaisemmin ole Marsissa käytetty - on lidar. Lidar-laite ampuu ylöspäin ilmakehään laservalon ja mittaa kuinka paljon valosta heijastuu takaisin alaspäin. Tämä kertoo muun muassa ilmassa olevasta pölystä. Mittauksissa on todettu, että ainakin nyt pölyä leijailee ilmassa ainakin noin 3,5 kilometrin korkeuteen saakka.
Mitä pölyyn tulee, niin Mars-kulkija Spirit on pölyn takia pinteessä, sillä sen aurinkonpaneelit pystyvät tällä haavaa keräämään vain juuri ja juuri tarpeellisen määrän sähköä. Jos tilanne jatkuu tällaisine vielä pitkään, on sen loppu käsillä. Mutta Phoenix on edelleen hyvissä voimissa ja yötön yö sen laskeutumispaikalla tuo yltäkylläisesti fotoneita aurinkopaneeleihin.
