Prisma Studio taas ruudussa

Olen laiminlyönyt törkeästi blogiani puolentoista viikon ajan, koska lähetyskauden alkaminen ja kaikenkarvaiset muut tehtävät ovat vieneet kovasti aikaa. Prisma Studio on kuitenkin palannut kesätauon jälkeen taas ohjelmistoon ja vaikka pääpiirteissään jatkamme vanhalla tyylillä, tuo syksy muutamia uudistuksia.

Ensimmäinen uudistus saattaa näyttäytyä ruudussa heikennykseltä, sillä ohjelman puolivälissä olleet tiedeuutiset ovat muuttuneet pelkiksi "sähkeiksi". Vähemmän aiheita ja nopeammin, mutta vastapainoksi osaa aiheista käsitellään laajemmin ja pidemmin. Lisäksi netissä oleva tiedeuutistarjontamme tulee paranemaan; kun TV:n ja radion puolella tehtävät tiedeuutiset lasketaan yhteen, niin YLEn tiedeohjelmat kattavat varsin hyvin koko tieteen kentän. Klik vain osoitteeseen www.yle.fi/tiede - ja olet kärryillä.

Toinen olennainen uutuus Prisma Studiossa on viikon kysymys: pyydämme arvoisilta katsojilta tieteeseen ja tekniikkaan liittyviä kysymyksiä, jotka parhaimmillaan ovat yllättäviä, arkisia ja jännittäviä, mutta samalla sellaisia, joihin ei joko ole tullut kiinnittäneeksi huomiota tai asiaa tarkemmin selvitettyä. Tänään esimerkiksi kerromme mistä johtuu taivaan sininen väri? Sille on selitys, ja yksinkertainen sellainen. Vastaavia kysymyksiä otetaan mielihyvin vastaan osoitteessa prisma.studio@yle.fi, ja kaikista jännimmät otetaan mukaan ohjelmaan.

Viikon kysymys ei suinkaan ole mikään maailmanuutuus eikä mullistava uusi keksintö, sillä yleisökysymyksiä on otettu tiedeohjelmissa ennenkin vastaan ja printti- sekä nettipuolella ne ovat olleet mukana niin kauan kuin itse muistan. Kysymys on kuitenkin toimiva asia, sillä se paitsi tuo mukaan aiheita, joita emme itse tule ajatelleiksi, ja lisäksi tekee ohjelmaamme kaksisuuntaiseksi: TV-ohjelman, ja myös radio-ohjelman, ongelma on sen yksisuuntaisuus, jolloin me tekijät emme saa suoraa palautetta, mikä voisi vaikuttaa ohjelmaan olennaisesti. Jopa sinänsä tylsässä ja staattisessa yleisöesitelmässä on enemmän vuorovaikutteisuutta, koska luennoitsija pystyy seuraamaan yleisön liikehdintää ja ihmisten kasvonilmeitä, ja niiden perusteella esitelmän tyyliä voi muuttaa.

Jo nyt olemme saaneet runsaasti kysymyksiä viimeviikkoisen ohjelmamme jälkeen, ja niiden yhteydessä on ollut hyviä juttuideoitakin. Tieteessä tapahtuu jatkuvasti paljon ja aiheiden valitseminen on jokapäiväistä työtä toimituksessa; vaikka osa aiheista pitääkin valita ns. journamistin perustein ajankohtaisuuden ja tieteellisen merkityksellisyyden perusteella, voi aihevalintaa ohjata ja lisäaiheita ottaa mukaan sen mukaan mitä palautteessa sanotaan - teemmehän tätä ohjelmaa katsojille, emmekä vain omaksi iloksemme. Samoin käymme jatkuvaa kädenvääntöä tieteellisen syvyyden ja keveyden välillä, missä palaute olisi erittäin hyödyllistä oikean tason löytämiseen.

Tämänkin blogin yksi alkuperäinen tarkoitus oli - ja on edelleen - lisätä tätä vuorovaikutteisuutta. Otan siis paitsi omaan työhöni, niin myös koko ohjelmaan liittyviä ideoita, kommentteja, haukkuja ja kehuja edelleen mielelläni vastaan!

Ja pyrin taas palaamaan liki päivittäiseen blogin päivitysrytmiin pian...