Voidella vai ei?
Kerroimme tällä viikolla Prisma Studiossa, että ruotsalaistutkimuksen mukaan liukuvoiteen laittaminen suksiin on turhaa. Se auttaa vain aluksi ja antaa sen vaikutelman, että voide toimii, mutta jo muutaman kilometrin jälkeen paakkuuntunut ja likaantunut voide hidastaa matkantekoa enemmän kuin puhdas suksenpohja. Suomalaisasiantuntija ei ollut ohjelmassamme samaa mieltä, mutta millä perustein? Voidellaanko Torinossakin suomalaissuksia samalla "musta tuntuu" -linjalla?
Ruotsalaiset olivat tehneet laajahkon kokeen - kuten tieteessä on tapana - missä eri tavalla voideltujen suksien kanssa hiihdettiin samaa reittiä eri sääoloissa ja tulokset mitattiin tarkasti. Ja tulos oli selvä: liukuvoide hidastaa menoa. Suomen Ladun voitelupalvelun asiantuntija lyttäsi ruotsalaistulokset toteamalla, että hän on voidellut suksia jo vuosikymmenien ajan ja tietää miten ne voidellaan. Kumpaa uskoa, kokemusta vai mittauksia?
Aina välillä eteen tulee tutkimuksia, joissa uusi tulos on ristiriidassa arkipäivän kokemuksen kanssa. Tutkijat näyttävät ryttäävän sen, mikä vaikuttaa täysin selvältä. Mutta onko arkikokemus aina oikeassa? Monastihan jotain asiaa on tehty tietyllä tavalla niin kauan kuin muistamme, tosin samalla emme muista olisiko koitettukaan muita keinoja. Tutkijoilla on se omituinen taipumus, että he tupaavat epäilemään asioita ja pohtimaan vaihtoehtoja. Toisinaan tuloksena on itsestään selviltä tuntuvia tuloksia, joissa pinttynyt tapa havaitaan hyväksi, mutta toisinaan käy juuri päinvastoin. Kuten tässä voitelutapauksessa.
Toisinaan arkisia, sinänsä yksinkertaisia toimia halutaan muuttaa tieteelliseltä tuntuviksi. Kosteusvoiteet, kosmetiikka, hammaskarjat ja niin edelleen - ne ovat tyypillisesti tuotteita, joita mainostetaan lääketieteen viimeisen tutkimuksen tuloksena. Laittaisin itse suksien voitelun myös samaan sarjaan, sillä siitä on viime aikoina tehty lähes salatiedettä, missä erilaisia voiteita lämmitetään, levitetään ja tasoitellaan lähes samalla tarkkuudella, jolla aikanaan alkemistit koittivat synnyttää kultaa.
Voitelu on toki tyypillinen esimerkki fysikaalis-kemiallisesta ongelmasta, missä moni asia vaikuttaa toisiinsa ja kun voitelua tehdään huipputasolla, on kokemus ja tieto tarpeen. Mutta silti: oletan, että voitelusta halutaan antaa monimutkaisempi ja tieteellisempi vaikutelma kuin se oikeasti on - etenkin harrastajatasolla. Siksi Suomen Ladun voiteluasiantuntija oli peräti loukkaantuneen tuntuinen, kun hänelle kerrottiin ruotsalaistuloksesta, jossa neuvottiin käyttämään voiteluun aiottu aika hiihtämiseen. Vain vähän pitovoidetta pohjaan ja menoksi!
Mitä kymmenen euroa voitelulta palvelustaan laskuttava voitelija sitten tekee?
Tulossa on viikonloppu ja monet lykkivät varmasti lylyä tulevina päivänä. Laitetaanpa ruotsalaistutkimus testiin ja koitetaan hiihtää ilman luistovoidetta. Miten suksi luistaa silloin? Tuloksia otetaan vastaan täällä ja välitämme ne mielellämme maamme voiteluasiantuntijoille.
