Ma 06.08.2007 @ 14:11admin

Yllättävää arvonylennystä tutkimuksille

Kaimani Lindholm otti viime viikolla blogissaan esiin mielenkiintoisen asian: seminaarityön, joka muuttui tutkimukseksi.

Kyseessä oli Helsingin sanomissa julkaistu, rauhanturvaajien stressiongelmia käsitellyt juttu, joka sinällään oli varsin mainio ja kiinnostava. Itse en sitä lukiessani kiinnittänys siihen erikoista huomiota, mutta Lindholm alkoi aiheesta kiinnostuttuaan tonkimaan jutussa mainittua tutkimusta ja huomasi, että tutkimuksen tekijä oli opiskelija ja mainittu tutkimus olikin itse asiassa harjoitustyö. Kuten Lindholm kirjoittaa, "tutkimus" ja "tutkija" saattavat olla täysin päteviä ja asiallisia, mutta yllättävä arvonylennys paitsi antaa väärää tietoa, niin myös hämärtää osaltaan sitä mikä oikeasti on tiedettä.

Valitettavasti samankaltaista arvonylennystä tapahtuu yleisemminkin, kenties ei aivan yhtä räikeästi: graduista kerrotaan kuin isommistakin tutkimuksista ja toisaalta pelkän tittelin perusteella annetut mutu-tyyppiset ajatelmat muuttuvat helposti tutkimuksiksi, tai ainakin sellaisen kuvan jutuista saa.

Myös tohtorinväitöksiä tehtaillaan nykyisin siihen tahtiin, että aiheet saattavat olla hyvinkin rajallisia ja aiheen käsittely varsin pinnallista. Toimittajakollegoille ne ovat kuitenkin oivaa materiaalia, kun lehteen/radioon/televisioon/nettiin kaivataan jotain tiedejuttua. Tuloksena on usein jopa naurettavia tarinoita, joissa toimittaja ei tiedä asiasta mitään ja tutkija (jos häntä on edes haastateltu) kertoo asiasta vain ja ainoastaan oman tutkimuksensa näkökulmasta. Siksi yksi aiheuttaa syöpää ja toinen taas ehkäisee sitä, ja pian roolit ovat päinvastaiset.

Lisäksi sana "tutkimus" voi tarkoitta montaa asiaa. Tieteellisessä mielessä parasta on korkea-arvoisessa kansainvälisessä julkaisussa julkaistu artikkeli, joka on käynyt läpi moninkertaisen kritiikin. Vain harvat tutkimukset pääsevät tälle tasolle, joten valtaosa tutkimuksista julkaistaan pienemmillä foorumeilla ja jotkut jäävät kokonaan julkaisemattakin. Se ei aina tarkoita huonoa laatua, mutta usein kyllä. Osa tutkimuksista on tilaustutkimuksia, joiden tuloksista ei julkisuudessa pahemmin huudella, mutta joista varmasti keskustellaan tutkijoiden kesken konfresseissa. Tutkimuksia luonnollisestikin voidaan tehdä yliopistojen ja korkeakoulujen lisäksi mitä moninaisimmissa tutkimuslaitoksissa tai jopa ihan freelance-pohjalta.

Monasti tutkimuksiksi nimitetään myös erilaisia selvityksiä, analyyseja ja pohdintoja, joita esimerkiksi minä voin tehdä. Voin ryhtyä tutkivaksi journalistiksi, ja selvittää jotain erittäin tieteellisestikin - siis samaan tapaan kuin kuka tahansa tutkijakin tekisi - mutta eipä tekeleeni saisi akateemisen tutkimuksen arvoa. Kun puhutaan tutkimuksesta, pitäisikin täsmentää asiaa tarkemmin, mikä tietystikin koskee koko tutkimuksen aiheesta kertomista, ja mihin yhä lyhyempiä juttuja ja ohjelmia tekemään pyrkivässä mediassa ei aina ole aikaa.

Tutkijoiden esittämät mielipiteet ovat vielä yksi tähän liittyvä asia. On hyvä, että viisaat ihmiset kommentoivat asioita ja on hyvä, että heitä kuunnellaan, mutta mielipiteet ja tutkimukset kannattaa pitää erossa toisistaan samaan tapaan kuin teoriat ja hypoteesit. Hypoteesi on tutkijan esittämä arvaus siitä mitä tapahtuu ja miksi, ja teoriaksi se muuttuu vasta sitten, kun asiaa on tarkemmin tutkittu ja asia on onnistuttu hahmottamaan paremmin esimerkiksi matemaattisen kaavan muotoon. Mielipiteitä meillä kaikilla - myös tutkijoilla - on asioista, joista meillä ei välttämättä ole suoranaista pätevyyttä puhua. Luonnollisesti kaikesta saa ja pitää puhua, eikä asioita saisi aina jättää vain ns. asiantuntijoiden hoidettavaksi, mutta taas rooli pitäisi tuoda selvästi esille.

 No, tällä kertaa blogimerkintä meni taas saarnaamisen puolelle, mutta lopuksi jotain hienoa: Nasan Phoenix (suom. Feenix) pääsi hienosti matkaan. Toivottavasti se onnistuu laskeutumisessaan hieman paremmin kuin sen edeltäjä Mars Polar Lander. Ja sukkulaa valmistellaan parhaillaan lähtöön - laukaisun pitäisi tapahtua keskiviikon ja torstain välisenä yönä Suomen aikaa. Endeavour vie avaruusasemalle rahtia ja jälleen uuden palan keskusmastoa. Asema alkaa olla pian valmis!

1 kommentti

Tutkimusmaailma on nykysuomessa sitä, että vakinaisessa virassa olevat tekevät raha-anomuksia ja varsinaisen tutkimuksen tekee jatko-opiskelija. Luonnontieteissä väitöskirjaan kuuluu vähintään kolme kansainvälisen arvostelun läpikäynyttä ja tieteellisiin julkaisuihin painettavaksi hyväksyttyä artikkelia.

Tieteen stiiknafuuliaa

Jari Mäkinen on vapaa tiedetoimittaja ja keskenkeittoinen tähtitieteilijä, joka on ollut varsin läheisesti tekemisissä YLEn kanssa 1980-luvun lopulta alkaen (jopa ihan työssä vuosien ajan) - ensin radiossa, sitten televisiossa ja sitten molemmissa. Tässä blogissa hän käsittelee tiedettä omasta näkökulmastaan ja se on suunnattuna hyvin usein ulos avaruuteen, tai ainakin ylöspäin. Tällä haavaa hän asustaa ulkomailla ja tekee silloin tällöin juttuja Prisma Studioon ja Tiedeykköseen.

Blogiarkisto

2006

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu