Käytännön digitelevisiofilosofiaa
Vietämme Digi-TV -viikkoa, siksi pari sanaa digistä. Vaikka voisinkin kritisoida kovasti digi-tv:n alkuaikojen tiedottamista ja sen härkäpäisestä sisäänajamista, on digitaalinen televisio erinomainen asia niin katsojan, televisio-ohjelmien tekijän kuin tavallisen kansalaisen näkökulmasta.
Ei, Yleisradio ei ole velvoittanut meitä kehumaan digitelevisiota. Itse asiassa Yleisradio ei myöskään ole se instanssi, joka sen tulemisesta on päättänyt, vaikka niin viime aikoina monet ovat väittäneet. Yleisradio on toki ollut voimakkaasti mukana sen edistämisessä ja kehittämisessä, mutta päätöksen televisiokanavien digitalisoinnista teki hallitus toukokuussa 1996. Yleisradio aloitti sen mukaisesti DBT-T -standardin mukaisten koelähetysten lähettämisen lokakuussa 1997, eli vietämme tänä vuonna paitsi analogisten tv-lähetysten viimeistä vuotta, niin myös digi-tv-lähetysten kymmenvuotisjuhlaa. Laajemmin digitaalista signaalia alettiin lähettää kesäkuussa 1999, jolloin kuva näkyi pääkaupunkiseudulla. Tampere ja Turku seutuineen tulivat mukaan vuonna 2000. Virallisesti digitaalitelevisio otettiin käyttöön 27. elokuuta 2001.
Muistan hyvin ensimmäisen tuolloin hankkimani digiboksin ja sen, kuinka verrattuna analogiseen kuvaan oli digikuva jopa häiritsevät tarkka ja selvä. YLE Teema aloitti myös tuolloin lähetykset, ja ohjelmaa oli aluksi paljon. Samoin puhetta digi-tv:n autuudesta oli paljon - jopa liikaa, etenkin nyt jälkikäteen ajateltuna. Kenties suurin digi-tv:n mainetta mustannut aika oli juuri tuo vuosi 2001, jolloin sen kuvailtiin mullistavan maan ja taivaan, tarjoavan valtavasti lisäpalveluita ja olevan kerrassaan erinomainen.
Sääli vain, että digiboksit tuolloin olivat huonoja, eikä niitä ollut paljon saatavissa. Ohjelmaopas oli alkutekijöissään ja tekstityksessä oli ongelmia, joten monille paljon puhuttu digi-tv oli suuri pettymys. Ja kun laitteita markkinoitiin kuin juppikännyköitä kaikkine tyhjänpäiväisine lisäpalveluineen (odotan edelleenkin mainoksia, joissa punaisia huulia klikkaamalla saan lisätietoa huulipunasta), ei ollut ihmekään, että monet nousivat kapinaan moista turhuutta vastaan. Etenkin kun analoginen televisio toimi hyvin.
Katsojan kannalta tilanne on mielestäni on periaatteessa yksinkertainen. Digi-tv:n kuva on parempi, vaihdettavat tekstitykset toimiessaan käteviä ja ohjelmaopas kerrassaan taivaallinen. Kun tähän lisätään vielä kovalevyllä varustettu tallentava digiboksi, niin en voi enää kuin pohtia, miten aikanaan tultiin toimeen usvaisella analogikuvalla ja kolisevalla VHS-nauhurilla. Sama kuin muistelisi aikaa ennen kännyköitä tai internetiä. En kaipaa lainkaan interaktiivista televisiota ja supertekstitelevisiota, mutta en laita vastaan, jos ja kun ne tulevat.
Sen sijan kuvan tarkkuuden paranemista odotan kovasti, mutta se ei oikein onnistuisi ilman digilähetyksiin siirtymistä, sillä radiotaajuuksia ei ole rajattomasti. Yhden analogisen kanavan paikalla voidaan lähettää neljä digikanavaa ja nyt yli jääneellä kanavakapasiteetilla voidaan myöhemmin lähettää teräväpiirtotelevisiolähetyksiä.
Tallentava digiboksi maksaa viitisensataa euroa ja hyvän perussovittimen saa reippaasti alle sadan euron. Tokihan ne ovat hintavia, mutta suuri osa suomalaisista laittaa ilomielin enemmänkin rahaa täysin turhiin vempeleisiin. Siten en oikein ymmärrä sitä suurta kritisointia, mikä tulee hankinnan kustannuksiin; silti olisi kenties ollut hyvä ajatus kustantaa jokaiselle TV-luvan haltijalle perusboksi, koska se olisi tehnyt siirtymän helpommaksi ja tuntumaan vähemmän määräilevältä.
Verrattuna analogisten kanavien pystyssä pitämiseen se olisi ollut myös edullista. Yhden analogisen kanavan hinnalla lähetetään neljä digikanavaa ja viimeistään vuonna 2008 olisi lähetysverkkoon jouduttu tekemään suuria investointeja, joten oli turhaa tuhlata enää analogisiin laitteisiin. Siksi siirtymä täysin digitaaliseen lähetysmaailmaan ennen sitä on perusteltua, vaikkakin tuntuu brutaalilta. Toinen vaihtoehto olisikin ollut lupamaksujen korottaminen tai valtionvarainministeriön apuun huutaminen. Näin siis kansalaisena ja lupamaksunmaksajanakin olen tyytyväinen digi-tv:n tulemisesta.
Viimeiseksi TV-ohjelman tekijänä olen tyytyväinen siitä, että ohjelmatuotantoketjun viimeinenkin vaihe saadaan nyt digitaaliseksi. Ohjelmat kuvataan, editoidaan ja koostetaan nykyisin digitaalisina, joten niiden lähettäminen digitaalisina on järkevää. Digin mukana käyttöön tullut kuvasuhde 16:9 on myös parempi ja miellyttävämpi.
Ettei tämä nyt mene pelkäksi kehumiseksi, niin en voi ymmärtää sitä ehdottomuutta, millä digisignaalin muuntaminen analogiseksi kielletään taloyhtiöissä ja erilaisissa laitoksissa. Perustelu on periaatteessa järkeenkäypä (siis se, että signaalin muuntamisen yhteydessä tekstitysvaihtoehdot, ohjelmaopas ja lisäpalvelut eivät toimi katsojakohtaisesti), mutta mielestäni kaikki saavat tehdä signaalilla mitä haluavat, kunhan lupamaksu on maksettu eikä ohjelmia käytetä laittomasti. Digilähetyksen muuntaminen analogiseksi on sääli, mutta jos joku niin haluaa tehdä, niin ei minulla ole mitään sitä vastaan - kunhan muuntajat eivät tule ainakaan YLElle valittamaan digi-tv:n huonoja palveluita.
Joka tapauksessa ennustan, että kunhan piuhat on saatu järjestykseen, eri boksit asettumaan päällekkäin ja analogisignaalin katkeamisesta on kulunut vuoden päivät, niin suurin osa ei enää haluaisi palata takaisin tähän analogiseen aikaan. Se tuntuisi kuin vanhojen VHS-kasettien katseleminen nyt: kohinaa, suttuista kuvaa ja kelaaminen edestakaisin kolisevaa kasettia ärsyttää. Ja niin antiikkista!
4 kommenttia
Ke 21.02.2007 @ 10:54
Minulla on kaksi digiboxia, kumpikaan ei toimi kunnolla.
Canal+ digiboxi kadottaa kuvan satunnaisesti kanavaa vaihdettaessa ja aina esisäädetyn nauhoitusajan koittaessa. Laitteen myyjällä ei ole tähän korjauspäivitystä eikä Canal+ suostu vastaamaan kyselyihin. meh.
LIDL kaupan myymä digiboxi sammuu ja käynnistyy itsekseen. Ohjelmisto on päivitetty. Mutta apua ei ole tullut eikä löytynyt.
Ehkäpä siis ostan vielä kolmannen, neljännen jne. kunnes olen kuluttajana testannut keskeneräisen tekniikan toimivaksi.
Kanavista puutteelisinta palvelua tuottaa ohjelmistoltaan manio YLE Teema - ohjelmatiedot puuttuvat kokonaan EPG:stä. Puheet paluukanavan käytöstä on kai jo haudattu. Muutenkin YLEn ylenkatse HD-lähetyksiä kohtaan on outo, onneksi on tuo Canal+ - ero tavallisen ja teräväpiirtolähetyksen välillä on todella huimaava. Suuria taulutelevisiota omistavat voivat katsoa HD:tä lähes nenä kiinni ruudussa.
Onneksi digiboxi on vain lyhyt välivaihe siirryttäessä nopeisiin tietoverkkoihin, jotka eivät tosin tule yltämään maan joka kolkkaan.
Ke 21.02.2007 @ 23:22
Kenties olen vain ollut onnekas, sillä kaikki kolme digiboksiani ovat toimineet kunnolla - paitsi ensimmäinen, joka toimi kyllä kunnolla, kunnes ei enää toiminutkaan mitenkään (sopivasti takuuajan umpeuduttua). Valitettavasti vähän kaikessa tuntuu olevan niin, että kuluttaja laitetaan nykyisin koekäyttämään laitteet ja jos ei toimi, niin tehdään kuten nähtävästi Canal+ tekee - siis laitetaan pää pensaaseen.
Boksien suhteen näyttää olevan niin, että kannattaa luottaa hyvän myyjän hyvään laitteeseen, joka tosin yleensä myydään myös hyvään hintaan. On sääli, että suurin osa digibokseista on halpoja sekundalaatutyylisiä laitteita; syyllistä tosin on vaikea määrittää, sillä ostajat ostavat sitä mitä on kaupan, myyjät koittavat saada jotain tarjolle ja valmistajat tekevät sitä mitä myyjät haluavat. Ja halvalla. No, valtaosa halpabokseistakin tuntuu toimivan, joten ei muuta kuin Lidliä pommittamaan yhteydenotoin, vaikka kuluttaja-asiamiehen ryydittämänä. Vastuu toimimattomista laitteista on joka tapauksessa myyjän!
Mitä tulee HD-televisioon, niin olen samaa mieltä: kuva on upea ja eron todella huomaa. Toivon todellakin, että myös YLEn lähetyksissä mennään teräväpiirtoon mahdollisimman pian. Tässä tosin tulee vastaan se pieni realiteetti, että vanhasta analogisesta ajasta ollaan YLEssä olla vasta nyt päästy kunnolla yli ja laitteet (kamerat, editointiyksiköt ja kaikki muu niihin liittyvä) on saatu vasta uusittua. Vaikka tästä eteenpäin uudet investoinnit ovat edullisempia ja helpompia kuin analogisesta digitaaliseen siirryttäessä, ei se ole silti edullista. Tämä raaka totuus selittänee sen, miksi YLE ei ole kovin innostunut HD:stä, etenkin näin budjetin tasaamisen vuoksi kaikesta turhasta tingittäessä. Tämä tietysti on vain oma tekijätason näkemykseni, ja johtajilla saattaa olla muitakin näkemyksiä.
Ja on selvää, että TV-lähetyksetkin siirtyvät vähitellen nettiin. Missä muodossa, millä aikataululla ja kuinka laajasti - näistä en osaa sanoa, mutta tarjonta verkossa tulee kasvamaan varmasti eksponentiaalisesti lähivuosina. Samalla kuitenkin kun katsotaan koko TV-tarjontaa nyt, niin sen kaiken työntäminen nykylaadullakin nettiin vaatii varsin paljon lisää kapasiteettia niin lähetys-, välitys- kuin vastaanottopuolellakin. Uskoisin, että yksisuuntaisella TV-lähetyksellä tulee olemaan paikkansa mediakentässä vielä kohtalaisen pitkän aikaa, mutta on turhaa pohtia sen muuttamista kaksisuuntaiseksi ja interaktiiviseksi; siihen nettivälitys sopii paljon paremmin.
Joka tapauksessa TV- ja radio-ohjelmien välittäminen (ja myös niiden tekotapa sekä muoto) tulevat varmasti kokemaan suuria mullistuksia lähiaikoina. Siksi nykyinen digi-TV on, kuten Jorma kirjoitti, välivaihe, mutta niinhän on melkein kaikki muukin tässä teknistyneessä yhteiskunnassamme, missä ohjelmistopäivitykset, teholisäykset ja kokonaan uudet mullistavat tekniikat ovat arkipäivää. Se, että tulevaisuudessa voin ajaa ilmatyynyaluksella, ei tarkoita sitä, että minun pitäisi ajaa nyt Kupla-Volkkarilla (niin mukavaa kuin mobiiliharrastus kuin onkin).
Ke 28.02.2007 @ 20:06
Ostin eilen digiboksin ja sain; enemmän kanavia, vähemmän värejä ja en laisinkaan ääntä.
Kuvan laatu on kyllä hyvä, siis terävä, mutta punainen ei kuulu kuvaan ja ääni on melkein aina kadoksissa. Katselen siis vihertävänaamaisia, mykkiä päitä.
Ke 28.02.2007 @ 20:21
Niinpä. Aivan liian usein uudet tekniset laitteet - digibiksit ja muut - ovat täysiä susia. Laatu ei ole ole enää samaa kuin ennen, vaan tehtaat ja myyjät laskevat sen varaan, että asiakas tuo toimimattoman takaisin ja saavat tilalle uuden, joka todennäköisesti toimii kunnolla. Sama se on tietokoneissa, DVD-soittimissa ja muussa kodintekniikassa.
Siis: vie laitteesi takaisin myyjälle ja vaadi _uusi laite_, äläkä suostu pelkkään korjaukseen. Mutta silti kannattaa tarkistaa liitosjohdot ensin, sillä tuo vika voisi olla myös ihan piuhapohjainen: jos johdot on kunnolla kiinni, niin koita ensin toisilla johdoilla (jos sellaisia on). Jos kyseessä on SCART-johto, niin vaihda vaikka videoista ensin toinen johto paikalle (jos siis siinä on) ja katso toimiiko. Olisihan se parempi ja helpompi viedä takaisin vain pelkkä johto...
