Kuinka kallista laskeutuminen Marsiin on?
YLEn uutisista soitettiin ja kyseltiin kaikenlaista tunnelmasta ja laskeutumisesta. Haastattelua tuli toivottavasti kovasti editoituna Aamu-TV:n ja radion uutisissa nyt aamulla. Siis aamulla Suomen aikaa, nyt täällä tätä kirjoittaessa on lähes puoliyö. No, joka tapauksessa selitin luuriin sivuhuoneessa kuten kykenin, mutta lennon hinnasta puhuttaessa menin hieman puihin: onko Phoenixin lento kallis, hurjan kallis vai edullinen?
Laskeutujan tekeminen, lennättäminen Marsiin ja kolmen kuukauden toiminta siellä maksavat noin 420 miljoonaa dollaria, eli pyöreästi 280 miljoonaa euroa. Jos Euroopan unioni päättäisi rahoittaa samanlaisen laskeutujan Marsiin, tulisi siis yhden eurooppalaisen maksettavaksi noin 50 senttiä. Amerikkalaista kohden vajaan dollarin, noin 70 senttiä.
Verrattuna kahteen Marsissa mönkivään MER-kulkijaan on kyseessä edullinen lento, sillä Spiritille ja Opportunitylle kertyi hintaa liki 700 miljoonaa dollaria, mutta niiden tieteellinen tuotto on ollut kerrassaan erinomaista. Ne olivat myös suuri tekninen hyppäys eteenpäin. Sen sijaan Phoenixin edeltäjä, huonosti päättynyt Mars Polar Lander maksoi "vain" 180 miljoonaa dollaria, siis noin 120 miljoonaa euroa. Suuri osa Phoenixin yli tuplahinnasta on mennyt testaamiseen ja laitteiden toiminnan varmistamiseen, mikä näkyy eittämättä luotettavampana toimintana: NASAn hintakuuri 1980- ja 1990-luvuilla tuotti lopulta susia luotaimia, joten halvalla ei saa hyvää...avaruudessakaan.
Itse Mars Polar Landerin tekeminen tuli maksamaan noin 120 miljoonaa dollaria, eli saman verran kuin tavallinen Hollywood-filmi. Esimerkiksi öklöfilmi Hulk maksoi 150 miljoonaa dollaria ja nykyisin filmistudiot saavat pulittaa elokuvan tekemisestä keskimäärin 106,6 miljoonaa dollaria. Summiin lisätään toinen mokoma mainostamiseen ja markkinointiin, joten kokonaisbudjetit ovat normaaleissa Hollywood-elokuvissa kolmisensataa miljoonaa dollaria. Niillä saadaan paitsi hieman väkinäistä naurua ja erikoistehosteilla ryyditettyä ennalta-arvattavaa jännitystä, niin pari miljardia (pari tuhatta miljoonaa) dollaria vuodessa studioiden kassaan. Sillä voisi rakentaa ja laukaista matkaan neljästä viiteen Mars-laskeutujaa.
Kimi Räikkönen tienaa netissä olevien tietojen mukaan 30 miljoonaa dollaria vuodessa, eli hän voisi maksaa vuosipalkallaan noin 10% Phoenix-laskeutujan tyyppisen avaruusaluksen kustannuksista. Saman verran rahaa kului valtionhallinnossa turhan päiten sähköisen tunnistamisen kehittämiseen.
Avaruussukkulan yksi laukaisu maksaa jotakuinkin saman verran kuin koko Phoenix-projekti ja samalla rahalla saisi pari kappaletta Finnairin hankkimia Airbus A340-lentokoneita.
Länsimetron hinnalla (600 miljoonaa euroa) voisi lähettää kaksi Phoenixia Marsiin ja Musiikkitalon hinnalla (140 miljoonaa euroa) saisi puolikkaan Phoenixin - tai yhden Euroopan avaruusjärjestön lähettämän Mars Express -luotaimen.
Ja jos mennään isompiin summiin, niin Nokian tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen liikevoitolla (1222 miljoonaa euroa) lähettäisi neljä Phoenixia Marsiin ja Irakissa sotiminen maksaa Yhdysvalloille päivässä - hieman lähteestä ja laskutavasta riippuen - hieman vajaat Phoenixin hinnan. Voisi sanoa, että joka toinen päivä voitaisiin laittaa uusi laskeutuja matkaan. Entä sitten Soneran 3G-sekoilut? Lähes 14 Phoenix-laskeutujaa?
Kyllä siis rahaa maailmassa riittää hullumpiinkin asioihin kuin Marsin tutkimiseen, mutta silti voi ihan oikeutetusti kysyä onko lento Marsiin kuitenkaan hintansa väärti. Vastaus riippuu vastaajasta ja lopullinen totuus selviää vasta vuosikymmenien kuluttua, mutta mielestäni Phoenixilla - kuten suurella osalla kaikkea avaruustutkimusta - on hyvin suuri vaikutus ja suuri osa tästä on sellaista, mitä ei voi mitata selvästi rahalla. Mikä arvo laitetaan sille, että tunnemme Marsin ja sitä kautta oman maapallomme paremmin? Entä sille, että Mars-laskeutujan tekniikan kehittäminen tuo epäsuorasti apua maanpäälisen tekniikan parantamiseen?
Joka tapauksessa lento on hintansa väärti, vaikka sitä katsoisi ihan puhtaasti viihteenä: seikkailu Marsissa on paljon jännempi kuin mikään Indiana Jones -filmi!
---
Lisäys 28. toukokuuta:
Tietoviikko kirjoitti tänään Ajoneuvohallintokeskuksen vuonna 1999 aloitetusta palveluiden ja tietojärjestelmien kokonaisuudistuksesta. Sen piti alun perin määrä valmistua vuonna 2003, mutta lykkäysten jälkeen se aiotaan nyt saada valmiiksi vuonna 2011. Samalla alkuperäinen 16 miljoonan euron kustannusarvio on noussut yli 36 miljoonaan euroon.
Tämä on liki 13% Phoenix-laskeutujan hinnasta kantoraketti, lento Marsiin ja kolmen kuukauden toiminta pinnalla mukaan laskien...
