Kirjallisia äänilevyjä
Kirjallisia äänilevyjä on tehty äänilevyn lapsuusvuosista alkaen. Tämän jutun liitteenä alla on ”Suomen ensimmäinen kuunnelma”, Adolf Lindforsin ja Katri Raution vuonna 1904 äänittämä ote Molieren Luulosairaasta. Verrattuna muihin samanikäisiin suomalaisiin levyihin se on melko tavallinen – se oli siis jonkinlainen myyntimenestys. Mutta äänilevyt olivat kalliita, ja yleisö osti äänilevyillä mieluummin musiikkia.
Kirjallisten äänilevyjen tuotanto alkoi Suomessa varsinaisesti vasta 1950-luvun lopulla, jolloin Otava aloitti oman levysarjansa. Otavan ensimmäisellä kirjallisella äänilevyllä Frans Emil Sillanpää luki otteita teoksistaan. Kuusikymmenluvulla kirjallisia levyjä ilmestyi noin kymmenen vuodessa. Suuren osan niistä urakoi lausuntataiteilija Yrjö Jyrinkoski, mutta kirjailijat Aino Kallaksesta Pentti Saarikoskeen lausuivat omia tekstejään. Otava julkaisi myös yhden kuunnelman, Juha Mannerkorven ”Viilut”. Musiikkitehosteet tällä levyllä soittivat Chrisse Schwindt ja Tapani Tamminen, 60-luvun nousevat jazzmuusikot.
Otavan vanavedessä ainakin WSOY ja Tammi toivat markkinoille omia levyjään, mutta ne luovuttivat muutaman kokeilun jälkeen. Tammen huomattavin hanke oli Arvo Salon ja Kaj Chydeniuksen Lapualaisoopperan levytys.
Kirjallisten äänilevyjen ongelmana ovat olleet pienet markkinat ja suuret peruskustannukset. Vaikka lausujan levyttäminen tuleekin paljon halvemmaksi kuin kokonaisen orkesterin, pelkästään kannen painaminen ja ensimmäisen painoksen prässääminen maksoivat vinyylikaudella sen verran, ettei laajamittainen tuotanto lyönyt leiville. Verkkokaupan aikakaudella tätä ongelmaa ei enää pitäisi olla. Kun äänitiedostoja jaetaan verkossa, pakkauskustannukset lähenevät nollaa, myös pienilevikkinen tuotanto voisi olla kannattavaa. Mielenkiintoista nähdä miten ala kehittyy.
Luulosairaan suomalainen ensi-ilta oli Kansallisteatterissa vuonna 1883, suomentajana Oskari Vilho. Uusinta-ensi-ilta oli vuonna 1900, pääosassa Adolf Lindfors. Tämä levy oli siis hyvin ajankohtainen vuonna 1904. Vahinko ettei se ole saanut seuraajia.
