Puhutteko moldovaa?
Jokainen tietää wikipedian, vapaaehtoisin voimin kootun netti-tietosanakirjan. Wikipedioita on tällä hetkellä yli kahdellasadalla kielellä. Harvempi on ehkä huomannut, että wikipediassa käydään kiivasta kielitaistelua muun muassa siitä, onko moldovan kieltä ylipäänsä olemassa. Kohta saamme ehkä käyttöömme myös meänkielisen wikipedian.
Suurin wikipedia on tietysti englanninkielinen, jossa on yli miljoona artikkelia. Seuraavaksi suurimmat kieliryhmät ovat saksa, ranska, puola ja japani. Suomi on 13. sijalla ja ylittää kohta sadantuhannen artikkelin rajan. Intoilijoiden ylläpitämiä wikipedioita löytyy jopa gootin, manxin ja cornwallin kielillä, joita ei kukaan ole puhunut satoihin vuosiin.
EI ole mitään yksiselitteistä tietoa siitä, montako kieltä maailmassa on. Kielen ja murteen välinen raja on veteen piirretty. Norjalainen kielitieteilijä Einar Haugen on sanonut, että kieli on murre, jolla on oma armeija. Tämäkään ei täysin päde, sillä norjan kieliä on kaksi.
Poliittisen kartan muutokset näkyvät myös kielissä. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten bosnian kieltä ei ollut olemassa, nyt sillä on kukoistava wikipedia. Parhaillaan puuhataan montenegron kielistä wikipediaa, vaikka vielä hiljattain useimmat montenegrolaiset luulivat puhuvansa serbiaa.
Moldovassa kehitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan. Moldavian neuvostotasavallan virallinen kieli oli kyrillisin kirjaimin kirjoitettu moldova. Itsenäisen Moldovan tiedeakatemian mielestä maassa puhutaan samanlaista romaniaa kuin Bukarestissa. Poikkeuksena on venäläisten miehittämä Transdnistria, jossa vanha kirjoitustapa on vielä käytössä.
”Moldovan” kielellä julkaistiin neljänkymmenen vuoden aikana suuri määrä kirjallisuutta. Kaksi sukupolvea oppi kirjoittamaan äidinkieltään kyrillisin merkein. Voisi kuvitella, että moldovankielinen tiedosto palvelisi monia ihmisiä, vaikka useimmilla heistä ei ehkä olekaan nettiyhteyttä. Moldovalainen wikipedia on kuitenkin jatkuvan spammauksen kohteena, ja tällä hetkellä se on lukittu valvojien toimesta.
Itse asiassa meidänkin rajoillamme käydään tällä hetkellä kielitaistelua, joka on täysin verrattavissa Balkanilla tapahtuvaan uusien kielten syntyyn. Ruotsin tornionjokilaakson 40,000 suomenkielistä asukasta ovat perustaneet uuden kielen, jota kutsutaan meänkieleksi. Se on hyväksytty yhdeksi ruotsin virallisista vähemmistökielistä ja sitä voi opiskella koulussa. Tornionjoen toisella puolella kieltä pidetään yhä suomen murteena.
Meänkielen synty on enemmän poliittinen kuin kielitieteellinen ilmiö, vaikka ketään ei ole ammuttu eivätkä hallitukset ole vaihtaneet nootteja. Suomen puolella meänkielen syntyä on tuskin huomattukaan. Hyvä näin. Paikalliset kielet ja murteet ovat kaikkialla Euroopassa myötätuulessa. Sisilian, sardinian, aragonin, oksitaanin, limburgin, lombardin, friulin, venetsian, kashubin ja vörun kielillä on jo omat, varsin mittavat wikipediansa. Meänkielellä ei vielä ole. Voitaisiinkin sanoa, että meänkieli osoittaa elinkelpoisuutensa, jos se saa aikaan oman wikipedian.
