Tekijänoikeutta Britanniassa: Gowersin mietintö valmis
Gowers Review of Intellectual Property, Ison-Britannian valtionvarainministeriön tilaama komiteamietintö immateriaalioikeuksista on valmistunut 6.12.2006. Suurta ennakkokiinnostusta herättänyt mietintö käsittelee patenttioikeuden ja tekijänoikeuden uudistamista. Työlistalla oli mm kysymys äänitteiden suoja-ajan mahdollisesta pidentämisestä 95 vuoteen.
Mietinnön taustalla on immateriaalioikeuksien kasvava taloudellinen merkitys. Tätä kuvastaa mm se, että maksimirangaistus näihin liittyvistä rikoksista ehdotetaan nostettavaksi kymmeneen vuoteen vankeutta. Tämä on aika reipas korotus, Suomessa yläraja on kaksi vuotta.
Samalla komitea toteaa kuitenkin, että immateriaalioikeudet ovat kasvaneet niin monimutkaisiksi, että niistä on joskus enemmän haittaa kuin hyötyä. Lailla on kielletty sellaisiakin asioita joista ei ole mitään todellista haittaa kenellekään. Niinpä komitea ehdottaa eräitä hallinnollisia käytäntöjä (lähinnä patenttien alalla) yksinkertaistettavaksi sekä teosten vapaan käytön aluetta laajennettavaksi.
Osa ehdotetuista muutoksista on Suomessa toteutettu jo aikaisemmin. Meillä yksityinen kopiointi on aina ollut selkeästi sallittua. Kirjasto- ja arkistokäyttöä laajennettiin tämän vuoden alussa.
Tekijänoikeuden kannalta merkittävin uudistus on ehdotus ns ”orpojen” teosten vapaasta käytöstä. On olemassa suuri määrä lain suojaamia teoksia, joiden oikeudenomistajaa ei pystytä jäljittämään. Esimerkiksi Hiski Salomaan ”Lännen lokarin” nykyistä oikeudenomistajaa ei tunneta. Näitä teoksia ei ankarasti ottaen saa käyttää mitenkään. Suomessa asiaa koskeva ehdotus oli mukana hallituksen esityksessä tekijänoikeuslain muuttamiseksi pari vuotta sitten, mutta se kaatui silloin keskeisten intressijärjestöjen vastustukseen. Nyt Gowersin komitea ehdottaa, että Iso-Britannia tuo asian pikaisesti EU-käsittelyyn.
Ehdotus äänitteiden suoja-ajan nostamiseksi 50 vuodesta 95 vuoteen tyrmätään kokonaan. Komitea katsoo, että muutoksen puolesta esitetyt argumentit ovat heppoisia ja toteennäyttämättömiä, ja suojan pidentämisestä olisi selvästi enemmän haittaa kuin hyötyä. Merkittävää asiassa on myös se, että komitea on teettänyt Cambridgen yliopiston tutkijoilla puolueettoman selvityksen muutoksen mahdollisista vaikutuksista. Tämä on aivan uutta tekijänoikeuden alalla. Niin kauan kuin olen asiaa harrastanut, lainsäätäjät ovat aina tyytyneet intressitahojen tekemiin selvityksiin, jotka lievästi sanoen eivät ole puolueettomia.
Mietinnön liitteenä oleva Review of the Economic Evidence Relating to an Extension of the Term of Copyright in Sound Recordings on tiivistä tekstiä, ja sen keskeiset tulokset voidaan esittää seuraavasti:
1. Suoja-aikojen taannehtivalla pidentämisellä ei ole kansantalouden eikä luovuuden kannalta mitään myönteisiä vaikutuksia.
2. Suoja-aikojen pidentäminen siten, että tulevaisuudessa tuotetut teokset saisivat nykyistä pidemmän suojan, lisäisi äänitetuotannon kansantaloudellista arvoa noin yhden prosentin.
3. Äänilevyteollisuuden kannalta pidennys merkitsisi noin kahden prosentin lisäystä tuloihin. mutta sen jakautumisesta eri tahojen kesken ei ole tietoa.
4. Kuluttajien kannalta pidennyksellä olisi huomattavasti suurempi kielteinen vaikutus, kun vanhojen äänitteiden käyttö vaikeutuisi.
5. Vaihtotaseen kannalta pidennyksellä olisi huomattava kielteinen vaikutus, kun Britannia joutuisi noudattamaan Yhdysvaltain pitkiä suoja-aikoja.
6. Suoja-aikojen pidennykset ovat peruuttamattomia. Lakiteknisistä syistä suoja-aikoja on erittäin vaikea lyhentää myöhemmin, vaikka tämä osoittautuisi myöhemmin aiheelliseksi. Tästä syystä pidennyksiin pitäisi aina olla erittäin vahvat perustelut. Nyt ei ole.
Mietinnön koko teksti liitteineen on luettavissa komitean nettisivuilta. Lukija voi vain kysyä, missä nämä herrat olivat silloin, kun Britannia ja Suomi kymmenen vuotta sitten päättivät ns tekijöiden suoja-aikojen pidentämisestä 70 vuoteen. Kaikki yllä esitetyt argumentit pätevät myös tähän.
Suomessa kiistellään parhaillaan kännykkätelevision tekijänoikeuksista. Argumentteja on esitetty puolin ja toisin. Onkohan tästäkään asiasta tehty minkäänlaista puolueetonta taloudellista selvitystä?
