Prinssi vai prinsessa?
Vuonna 1957 Brita Koivunen levytti kappaleen nimeltä Ikkunaprinssi. Se oli Sauvo Puhtilan suomennos amerikkalaisesta iskelmästä nimeltä Glendora, ja se kertoo tytöstä, joka ihastuu näyteikkunassa seisovaan mallinukkeen. Eräänä päivänä nukke viedään pois, ja tyttö jää suremaan: Miehiin ei voi pieni tyttönen luottaa…. Ruudun takaa, ruudun takaa, ruudun takaa ikkunaprinssin vei.
Vuonna 1982 Rauli Somerjoki levytti saman sävelmän, mutta tällä kertaa nimenä oli Ikkunaprinsessa. Kun laulaja oli mies, ihailun kohteen täytyi olla nainen: naisiin ei voi pieni poikanen luottaa. Mukaillussa tekstissä mallinukke on jopa saanut pienet rinnat.
Kaikki tämä on useimmille tuttua, mutta sitten soitti eräs kuuntelija ja esitti vaikean kysymyksen. Myös Olavi Virta on tehnyt 1950-luvulla cover-version Brita Koivusen menestysiskelmästä. Lauloiko hän prinssistä vai prinsessasta? En osannut heti vastata. Piti mennä kellariin ja katsoa, mitä alkuperäisen savikiekon etikettiin on painettu.
Tänä päivänä sukupuolirooleilla leikittely on rock-musiikissa yleistä. Tietoinen roolien vaihto näyttää kuitenkin alkaneen Saksassa jo 1920-luvulla. Berliinissä toimi silloin monta julkisesti homoseksuellia kabareetaiteilijaa, jotka valitsivat tarkoituksella ohjelmistoonsa ”väärälle” sukupuolelle kirjoitettuja lauluja. Kun housuasuun pukeutunut Claire Walldoff julisti näyttämöllä rakkauttaan Lenalle (Ach wie ich die Lena liebe), kuulija ei jäänyt epäilemään laulajan tunteiden aitoutta. Miessolistien ihastuksen kohteita olivat Fritz, Josef, Otto, Ferdinand ja Benjamin, ja Luigi Bernauer anoi levyllä kiihkeästi Küss mich, lieber Kohn.
Viisikymmenluvulla Suomessa ei ollut vielä tapana etsiä iskelmäteksteistä syvällisiä merkityksiä. Joillakin tanssiorkestereilla oli miessolisti, toisilla nainen, mutta ohjelmisto oli suunnilleen sama. Minulle on kuitenkin kerrottu, että Reijo Kallion cover-levytys Suklaasydämestä on saanut gay-piireissä kulttimaineen: mä nuoren miehen ujoimman näin pöydässä pienen kahvilan, syystä jota tiedä en, sain hältä suklaasydämen. Brita Koivusen laulamana se oli tavanomaista iskelmäromantiikkaa, mutta miehen esityksenä laulu saa aivan toisen merkityksen.
Jotakin tällaista Olavi Virta lienee aavistellut. Vähemmän sensitiivinen laulaja olisi laulanut tekstin sellaisenaan, mutta Virran levyllä teksti on muutettu: Tyttöihin poika jos vain aikoo luottaa… Levyn etiketissä kappaleen nimenä on kuitenkin yksiselitteisesti Ikkunaprissi. Tuskin sitä kovin moni edes tuntee, sillä Virran versio jäi Brita Koivusen suositun tulkinnan varjoihin.
Suomalaisten äänilevyjen tietokannassa kappaleen nimi on väärin, sinne on virheellisesti merkitty nimeksi Ikkunaprinsessa, täytyy muistaa korjata.
