Työsuhdetekijänoikeus
Vanhasen hallituksen ohjelmaan sisältyy kohta, jossa luvataan tutkia tarvetta siirtää tekijänoikeusasioiden valmistelu opetusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriöön. Mitä tämä merkitsee käytännössä? Tekijänoikeudellinen yhdistys järjesti 23.5. keskustelutilaisuuden, jossa eri intressijärjestöjen edustajat esittivät kantansa asiaan.
Etujärjestöjen keskustelut muistuttavat pakostakin commedia dell'artea, renessanssiajan näytelmää, joissa tyyppihahmot improvisoivat. Muusikkojen liitto, Gramex, elokuvatuottajat ja viestinnän keskusliitto esittävät kukin omat vuorosanansa, jotka kaikki ovat kuulleet ennenkin. Taiteilijoiden edustajat muistuttivat, että tekijänoikeuslaki on tarkoitettu suojelemaan taiteilijoita, ilman heitä ei olisi mitään jaettavaa. Siksi tekijänoikeusasiat kuuluvat opetusministeriöön. Teollisuus on taas huomannut, että viestinnästä ja kulttuuriteollisuudesta on tullut taloudellisesti merkittävää toimintaa. "Tekijänoikeusteollisuuden" merkityksestä kansantaloudelle esitetään suuria prosenttilukuja. Kauppa- ja teollisuusministeriö on siis oikea paikka.
Kumpikin näkemys on puoliksi totta. Tekijänoikeuslaki ei ole enää moneen vuosikymmeneen koskenut pelkästään kirjallista ja taiteellista työtä. Software-firmat ovat tänään suurimpia tekijänoikeuksien tuottajia. Toisaalta tekijänoikeusteollisuuden arvosta esitetyt luvut ovat suurelta osalta fantasiaa, koska osa lukuihin sisällytetystä taloudellisesta toiminnasta ei ole mitenkään tekijänoikeuksista riippuvaista. Yleisradion Iso Paja on tekijänoikeuslain suojaama rakennustaiteellinen teos, mutta ei ole todennäköistä, että kukaan yrittäisi tehdä siitä piraattikopioita. Sanomalehdistön toimintakaan ei suuresti muuttuisi, vaikka tekijänoikeuslaki kumottaisiin.
Miksi sitten harkitaan tekijänoikeusasioiden siirtoa ministeriöstä toiseen? Keskustelussa Teatteri- ja mediatyöntekijät, Gramex ja elokuva-ala vastustivat jyrkäsi siirtoa. Muutosta kannattivat Viestinnän keskusliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Tietoliikenteen keskusliitto. Keskeisenä asiana nousivat esiin työsuhdetekijänoikeudet. Teollisuuden mielestä opetusministeriö ei ole riittävän pontevasti pyrkinyt muuttamaan lakia siten, että työsuhteessa luotujen teosten oikeudet kuuluisivat lähtökohtaisesti työnantajalle.
Amerikkalaisen oikeuskäytännön mukaan työsuhteessa tuotettujen teosten tekijänoikeudet kuuluvat lähtökohtaisesti palkan maksajalle, työantajalle. Suomessa ja yleensä muutenkin Euroopassa on lähdetty siitä, että tekijänoikeus on aina tekijälle, ja työsuhteessakin työnantaja saa käyttöönsä vain ne oikeudet, joista on nimenomaan sovittu. Käytännössä näkemykset eivät välttämättä ole kaukana toisistaan. Yhdysvalloissakin työntekijät ovat media-alalla saaneet uusintakorvauksia esimerkiksi televisio-ohjelmien ulkomaisesta jakelusta. Eurooppalaisen käytännön mukaan työntekijälle jäävät oikeudet ovat yleensä vähäarvoisia. Vaikka olen ollut kuukaisipalkalla Yleisradiossa, yhtiö ei voi ryhtyä julkaisemaan radio-ohjelmiani kirjan muodossa - se oikeus on jäänyt minulle, mutta en usko tällä oikeudella koskaan rikastuvani.
Työsuhdetekijänoikeuksien merkitys korostuu nopean muutoksen aikana, jolloin tuottajille voi syntyä aito tarve hyödyntää tuottamaansa aineistoa uusilla tavoille. Jos ei uusista käyttötavoista ole osattu etukäteen sopia, voidaan joutua pattitilanteeseen, jossa yksikin oikeudenomistaja estää aineiston käytön. Minua jäi kuitenkin vaivaamaan se, ettei kukaan osapuoli täsmentänyt, mitä ehdotettu muutos käytännössä tarkoittaisi. Työsuhteitakin on monenlaisia, ja epätyypilliset työsuhteet alkavat muuttua tyypillisiksi. Tarkoitetaanko työsuhdetekijänoikeuksilla vain niitä teoksia, joita toistaiseksi voimassa olevassa kuukausipalkkaisessa työsuhteessa olevat työntekijät tuottavat? Jos näin on, työsopimuksilla pystytään tarvittaessa sopimaan tarkemmin oikeuksista ja mahdollisista korvauksista.
Muusikko, joka tulee kolmeksi tunniksi levytyssessioon, on kuitenkin myös määräaikaisessa työsuhteessa. Merkitsevätkö työsuhdetekijänoikeudet tässä tapauksessa sitä, että kaikki oikeudet siirtyvät tuntipalkkaa vasten työnantajalle (mukaanluettuna tulevat Gramex-korvaukset?). Työsuhdetekijänoikeuksista saattaisi myös seurata se, että tällä hetkellä yrittäjinä toimivat freelancerit huomaavatkin tekevänsä samoja töitä samaa korvausta vastaan mutta tuntipalkalla.
Mielenkiintoista nähdä myös, ehdotetaanko työsuhdetekijänoikeuksia toteutettavaksi taannehtivasti.
Viime kädessä saattaa olla samantekevää, missä ministeriössä tekijänoikeusasiat valmistellaan. Lait kuitenkin hyväksytään eduskunnassa, ja tässä asiassa kaikki osapuolet ovat kokeneita lobbareita.
