Paavot kehiin
1970-luvulla suomalaisen iskelmämusiikin soundi muuttui nopeasti, kun syntetisaattorit ja sähkökitaroiden efektilaitteet ilmestyivät iskelmälevyille. Katri Helena ja Danny edustavatkin itse asiassa musiikkiteknologian avant-gardea. Nyt tätä kehitystä on tutkittu myös tieteellisesti. Juha Korvenpään tuoreessa väitöskirjassa Paavot kehiin on käyty läpi kuuden suositun iskelmälaulajan LP-levytuotanto vuosilta 1965 - 80. Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa Tampereen yliopiston verkkosivuilla, joten en selosta sitä tässä sen enempää. Otsikko on muusikkojen sisäpiirin huumoria: paavot olivat efektilaitteita, jotka otettiin käyttöön, kun mikään muu ei levytystilanteessa auttanut. Jokainen voi kerrata mielessään 1970-luvun iskelmiä ja miettiä, mihin tapauksiin ne viittaavat.
Juha Korvenpää kertoo omasta tutkimuksestaan tarkemmin äänilevytutkimuksen seminaarissa, joka järjestetään Yleisradiossa Ison Pajan auditoriossa keskiviikkona 12.4. Mutta on mielenkiintoista todeta, että musiikin tutkimuksessa on laajemminkin nousemassa esiin uusi suuntaus, joka tarkastelee musiikkia soivana ilmiönä eikä paperille kirjoitettuina nuotteina. Isossa-Britanniassa on juuri käynnistetty sikäläisen tiedeakatemian miljoonan punnan apurahan turvin tutkimuskeskus, jonka tavoitteena on tutkia klassisen musiikin esityskäytäntöjen muutoksia äänilevyjen perusteella. Research Centre for the History and Analysis of Recorded Music, lyhennettynä CHARM , aikoo muun muassa julkaista verkossa suuren määrän historiallisia levytyksiä tutkijoiden ja asianharrastajien käyttöön. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata näitä puuhia.
