Tänään lähetetyn, pitkän kesätauon jälkeen kerrottavaa pullistelleen Avaruusradiaattorin pääaiheena on GOCE-satelliitti, joka laukaistaan (toivottavasti) lokakuun 6. päivänä avaruuteen ja tulee (toivottavasti) kartoittamaan Maan painovoimakentän sata kertaa aikaisempaa tarkemmin. Kyseessä on huippukiinnostava lento, jolla on suoria käytännön sovelluksiakin: pian voimme muun muassa määrittää kartoissa olevan nollatason, niin sanotun meren pinnan tason aikaisempaa paremmin.
GOCE ei kuitenkaan tule saamaan lähellekään samaa huomiota kuin saavat huomenna (toivottavasti) kiertoradalle lähetettävät taikonautit. Shenzhou 7 -alus kököttää parhaillaan Jiuquanin avaruuskeskuksessa Gobin autiomaan laidalla Pitkä Marssi -kantoraketin nokassa ja on valmis kyytimään kolme kiinalaista avaruuslentäjää Kiinan kolmannelle miehitetylle avaruuslennolle.
Lennon kohokohta tulee olemaan tämän viikon lopussa, kun yksi taikonauteista tekee avaruuskävelyn. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kiinalaisavaruuslentäjä poistuu aluksesta avaruuspuvussa ulos avaruuteen, ja siten tämä on taas yksi askel eteenpäin kiinalaisten miehitetyssä avaruusohjelmassa. Tätä ennen Kiina on tehnyt kaksi miehitettyä avaruuslentoa, ensimmäisen vuonna 2003, kun Yang Liwei nousi yksin Shenzhou 5 -aluksella avaruuteen, ja toisen kolme vuotta sitten, kun Shenzhou 6:n kyydissä oli kaksi taikonauttia, Fei Junlong ja Nie Haisheng.
Shenzhou 7:n mukana on siis kolme taikonauttia, Zhai Zhigang, Liu Boming ja Jing Haipeng, joista Zhigang tullee tekemään avaruuskävelyn. Tämä 42-vuotias Kiinan kansanarmeijan hävittäjälentäjä oli myös ehdolla ensimmäisen avaruuslennon tekijäksi viisi vuotta sitten. Suunnitelmien mukaan avaruuskävely tulee kestämään vain 40 minuuttia, mikä tietysti on kunnioitettava saavutus kun ottaa huomioon, että kiinalaiset eivät ole moista aiemmin tehneet, ja tämän avaruuskävelyn aikana Zhigang vapauttaa avaruuteen pienen satelliitin, jonka tärkein tehtävä on lähettää TV-kuvaa aluksesta ja avaruuskävelijästä Maahan.
Itse lento tulee kestämään vain 68 tuntia, eli vajaat kolme vuorokautta, joten miehistö palaa Maahan jo lauantaina. Tänään lähetetyssä ohjelmassani (joka on kuunneltavissa myös YLE Areenassa ja podcastina) on palanen kolmen vuoden takaisesta ohjelmasta, missä on ääniä ja tunnelmia Shenzhou 6:n lennon jälkeen. Tässä tuon jutun tekstiä kaikille, jotka eivät ehdi/viitsi/ennätä/halua kuunnella itse ohjelmaa:
---- klip klip klip -----
Avaruusradiaattori 26112005
Kaksi taikonauttia, Fei Junlong ja Nie Haisheng, laukaistiin Shenzhou 6 -aluksella avaruuteen Jiuquanin avaruuskeskuksesta Kiinan Gansu-provinssista keskiviikkona, 12. lokakuuta aamupäivällä paikallista aikaa, tarkkaan ottaen kello neljä aamulla Suomen ajan mukaan.
Laukaisu välitettiin tällä kertaa suorana televisiossa ja salamyhkäisyys lennon ympärillä oli paljon ensimmäistä miehitettyä lentoa vähäisempää. Tosin miehistön nimet pidettiin salassa viime hetkiin saakka, vasta Kiinan kommunistipuolueen johtajien tavatessa miehistön paria tuntia ennen laukaisua, heidän nimensä kerrottiin. TV-lähetyksessä laukaisu sujui hyvin suuressa valvontakeskuksessa, missä lähtölaskentakellon numeroiden pienennyttyä nollaan eräs valvojista painoi komeaa punaista laukaisunappia, minkä jälkeen muutaman sekunnin päästä Pitkä Marssi -kantoraketin kahdeksan moottoria heräsivät henkiin ja raketti nousi taivaalle.
Kamerat näyttivät paitsi lennonjohtoa, niin myös kuvaa raketista alaspäin, kuvissa nähtiin hyvin apurakettien irtoamiset ja ensimmäisen vaiheen putoaminen. Sen jälkeen kuvaa oli myös kapselin sisältä, ja kun Shenzhou oli asettunut Maata kiertävälle radalle, iloitsivat lennonjohdon ihmiset hurraten ja taputtaen.
Alun perin laukaisua odotettiin vasta loppuviikosta, mutta sitä siirrettiin tiettävästi vuorokaudella aikaisemmaksi, koska huonon sään rintama oli lähestymässä laukaisupaikkaa.
Kummatkin avaruuslentäjät valittiin Kiinan avaruusohjelmaan vuonna 1998 samalla kertaa kuin ensimmäisen kiinalaislennon tehnyt Jang Liwei. Fei ja Nie olivat mukana myös ensimmäisen lennon tekijän loppuvalinnoissa vuonna 2003, mutta nyt he saattoivat 14 kierroksen sijaan kiertää Maata viiden päivän ajan, jonka kuluessa kierroksia tuli täyteen 75. Fei Junlong on 40-vuotias ja Nie Haisheng 41, he kummatkin ovat kotoisin Kiinan itäisestä keskiosasta ja ovat toimineet ennen taikonauttiuraansa hävittäjälentäjinä.
Kiinan avaruusalus perustuu venäläiseen Sojuz-alukseen, joten siinä on keskellä maahanpaluukapseli, aluksen tärkein osa, jonka alapuolella on paineistamaton huoltomoduuli, jossa on polttoainesäiliöt, happivarasto, tietoliikennelaitteita, aurinkopaneelit ja rakettimoottori, jonka avulla aluksen nopeutta hidastetaan Maahan paluuta varten ja jonka avulla voidaan tehdä ratamuutoksia myös avaruudessa. Ja keskiosan yläpuolella on kiertoratamoduuli, paineistettu osa, jonka sisällä taikonautit nyt myös olivat. Kun Jang Liwei ensilennollaan pysyi vain istuimessaan koko 21 tunnin ajan, oli nyt Niellä ja Feillä makuupussit kiertorataosassa. Siellä oli myös parempaa ruokaa - tietotoimisto Xinhuan mukaan avaruuteen sopivia kiinalaisia perinteisiä ruokia, joiden syöminen puikoilla oli kuulemma avaruudessa vaikeaa - ja kiertorataosassa oli myös tutkimuslaitteita: lennon aikana kuulemma tehtiin paitsi ihmisen avaruuteen sopeutumiseen liittyviä kokeita, niin myös tutkittiin materiaalien käyttäytymistä painottomuudessa, havaittiin maapalloa ja tehtiin ympäristötutkimusta avaruudesta.
Tärkeintä lennolla oli kuitenkin Shenzhou-aluksen testaaminen. Ensilennolla ei koitettu tehdä mitään erikoista, kun taas nyt aluksen käyttäytymistä kokeiltiin erilaisissa olosuhteissa, sen toimintarajoja etsittiin ja sen käytöstä kerättiin mahdollisimman paljon kokemusta.
Nähtävästi kaikki sujui hyvin, sillä alus laskeutui onnistuneesti Maahan sunnuntaina 16. lokakuuta, illalla 23.33 Suomen aikaa, eli aamuyön tunteina Pekingin aikaa.
Xinhuan mukaan alusta oli vastassa 300-päinen pelastusjoukko, joka oli ollut laskeutumispaikalla vahdissa koko lennon ajan. Laskeutumispaikka oli kuulemma vain hieman yli kilometrin päässä suunnitellusta ja vain kuutisen kilometriä Shenzhou 5:n laskeutumispaikasta Sisä-Mongoliassa, siis Kiinan puolella kuitenkin.
Shenzhou 7:n lento on suunnitteilla ensi vuoden loppuun, jolloin todennäköisesti kiinalaiset tekevät ensimmäisen avaruuskävelynsä. Sen jälkeen seuraavilla lennoilla testataan alusten kohtaamista ja telakoimista toisiinsa kiertoradalla - ja vuoden 2010 tienoilla Kiina aikoo lähettää avaruuteen myös pysyvästi miehitetyn avaruusaseman. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on lentoja Kuuhunkin, mutta niistä on turha puhua vielä tässä vaiheessa.
---- klip klip klip -----
Eilen tiistaina Kiinan keskustelevision englanninkielinen kanava näytti jo kuvia laukaisualustalle siirretystä kantoraketista, Shenzhou 7 nokassaan, ja kun sääennustekin näyttää hyvältä, on varsin todennäköistä että huomenna taikonautit nousevat taivaalle. Kuvien mukaan aluksen kiertorataosa on hieman erilainen kuin aikaisemmilla lennoilla, joilla osa on jäänyt avaruuteen kiertämään vielä joksikin aikaa taikonauttien laskeutumisen jälkeen. Siksi Shenzhou-alusten yläosassa on ollut erilaisia kameroita ja laitteita, joiden avulla lennonjohto on tehnyt tutkimuksia ja kuvannut Maan pintaa. Nyt näitä laitteita ei kuitenkaan ole, vaan aluksen kyljessä on neljä kummallista möhkyrää. Mitä ne ovat? Kenties jokin niistä on se minisatelliitti, jonka Zhai Zhigang vapauttaa avaruuteen, tai sitten satelliitteja on useampia siltä varalta ettei yksi niistä toimi. Oudot kohokkaat voivat olla myös lisähappisäiliöitä, sillä avaruuskävelyn alkaessa kapselin ilma tyhjennetään avaruuteen, ja siksi happea tarvitaan lisää. Tosin lento kestää nyt vain vajaat kolme päivää ja edellisellä, viisi päivää kestäneellä lennolla ei tällaisia lisähappisäiliöitä tarvittu, vaikka kokonaisilmankulutus oli suurempi. No, vastaus saataneen perjantaina.
Seuraava Kiinan miehitetty avaruuslento tulee olemaan tiettävästi telakoituminen avaruudessa; suunnitelman mukaan Shenzhou 8 ja 9 laukaistaisiin avaruuteen samanaikaisesti, ja ne telakoituisivat toisiinsa. Tämä on taas askel eteenpäin. Huhujen mukaan samalla kerralla parin vuoden päästä voitaisiin lähettää avaruuteen myös pieni avaruusasema, ja kiinalaiset voisivat pitää sitä enemmän tai vähemmän pysyvästi miehitettynä avaruudessa. Kunnianhimoa Kiinassa riittää ja heidän tavoitteensa ovat kuulennoissa - enkä epäile yhtään, etteivätkö he pystyisi sitä toteuttamaan.