Megablogi 2

Tsuua Kekäle (yle.fi toimitus ja Elävästä arkisto):

Viime viikolla muutimme remontin alta toiseen rakennukseen. Nyt istumme sitten erään ruokalan takana neukkarissa varsin ahtaasti, mutta sopu sijaa antaa! Sopukaan ei kyllä anna meille enää iltapäivisin juuri yhtään happea. Minun työpäiväni loppuvat kuitenkin jo kolmelta. Meillä on myös asiat hieman paremmin kuin muutamilla muilla: evakkohuoneessamme on sentään ikkunoita, jopa kolme kappaletta. Minulle muutto toi kuitenkin parannuksen työtilaan. Nyt olen nimittäin samassa huoneessa sekä yle.fi toimituksen että Elävän arkiston työkavereiden kanssa ja moni asia on siinä mielessä yksinkertaisempaa.

YLEn SIISTIn Kesäduunin blogin päivitysten lisäksi olen laittanut pelejä Aivonarikkaan, tehnyt nostoja, tekstejä ja Google karttoja Elävässä Arkistossa ja tehnyt erinäisiä linkkejä YLEn etusivulle. Vaikka vieläkin riittää uutta opittavaa, nautin suuresti siitä, että pystyn tekemään jo monia juttuja itsenäisesti.

Täytyy myöntää, että kesätyö on avannut silmiäni asiolle, joihin omillani olisin suhtautunut suurella ennakkoluulolla. Tuskin olisin esimerkiksi koskaan perehtynyt Aivonarikan peleihin. Nyt kuitenkin kun olen työn puolesta tutustunut valikoimaan, olen erittäin vaikuttunut! Mikäli pää kestää ruutua vielä illalla, aion testata muutamia matkailuun ja kieliin liittyviä pelejä.
 

Kalle Saarikangas (opettaja.tv): "Viikot vähenee..."

Jo kolmas viikko menossa YLE:n kuukauden pestistä. Alkaa olemaan jo vähän haikea fiilis, kun tietää että käytännössä viikko enää duunia täällä.
Tämä viikko onkin mennyt videoita editoidessa ja kuvausreissuja tehdessä.
Vaikka duuni on ollut aikalailla koneella istumista, mutta myös ns:"kenttätyötä" on ollut ja vaihtelua tarpeeksi, pitääkseen työn mielenkiintoisena.
Tämän kuukauden jälkeen ymmärrän lopulta, kuinka JÄNNÄÄ ja mukavaa toimittajan työ todella on.

Kuukausi tuntuu vaan niin lyhyeltä ajalta, olen yrittänyt kuitenkin ottaa kaiken irti siitä ja melko hyvin olen oppinut kaikkea.
Tulevaisuuteni voi hyvin olla media-alalla tämän kuukauden "kokeilun" jälkeen.
Duuni on ollut niin kivaa, että tulee haikea fiilis kun tätä on vain tosiaan se kuukausi.

Mitäköhän viimeinen viikko tuo tulessaan?

 

Maria Luukkonen (Yle Tuotanto: Järjestely):

(Toim. Huom. Suositellaan luettavaksi hitaasti)

Kesäfiilistelyä
rekvisiittahyllyjen välissä

Enää kaks viikkoa aikaa,
          mulla Suomipop jo radiossa raikaa.
Pitkää kuumaa kesää Popeda siellä soittaa ja laulaa,
                       mä alan radiojuontajan sarkastiselle huumorille nauraa.
Sairas vitsihän tämä on,
            kesä kylmä ja lohduton.

Annetaan kesälle lisää armonaikaa,
mahdollisuus nousta tuhkasta ilman taikaa.
           Ehkäpä se aurinko vielä joskus paistaa,
jot' saa juhannuksena lettuja maistaa,
ja kokon,
              jonkun kyhäelmän,

pääsisi järven rantaan sytyttää,

                                                ja se vois niin mua lämmittää.

 

Eemeli Erkkilä (YLE Urheilu): Urheilun juhlaa!

Täällä urheilutoimituksen online deskillä työskentelen yhdessä siistin kesäduunarin Hennin kanssa. On ollut aivan mahtavaa ja olen saanut tehdä vaikka mitä. Ihmiset ovat todella mukavia ja urheilupuolella vallitsee chilli fiilinki! Töitä on jo takana päälle kaksi viikkoa, mutta mielestäni aika on kulunut kuin siivillä.
Olen todella kova ja fanaattinen jalkapallomies ja siksi minulle onkin annettu paljon jalkapallojuttuja tehtäväksi. Olen päässyt haastattelemaan A-maajoukkueen pelaajia, joka on uskomatonta, sillä olen vielä ala-ikäinen. En olisi koskaan voinut kuvitella haastattelevani omia nuoruuden sankareitani ennenkuin minulla on edes ajokorttia. Tietysti olen tehnyt myös muista urheilulajeista raportteja, joka on mielestäni mukavaa ja siistiä, sillä seuraan urheilua päivittäin monia tunteja. Työkuvaani on kuulunut raporttien teko YLE.fi/urheiluun ja mielestäni olen kehittynyt niiden teossa. Olen päässyt myös tutustumaan radion maailmaan ja muutenkin kaikkiin urheilutoimituksen arkitehtäviin.

Tutorinamme toimiva Jyri on opettanut loistavasti miten asiat täällä toimivat ja nyt olemme Hennin kanssa jo oppineet melko hyvin kaikenlaisia asioita. On mukavaa, että pääsemme myös osallistumaan päivän kokouksiin, jossa kerrataan päivän urheilutapahtumat yms. En odottanut, että saisimme näin paljon vastuuta ja siksi olen imarreltu, että meihin nuoriin luotetaan. Hyvä osoitus luottamuksesta on se, että olemme Hennin kanssa saaneet mm. kirjoittaa etusivun juttuja urheilun nettisivuille.

Olen myös tutustunut muihin YLEn siisteihin kesäduunareihin ja kaikki ovat olleet mukavia. Hennin kanssa tietysti olemme tutustuneet hyvin, koska istumme vierekkäin joka päivä ja pakko myöntää, että olen Hennistä ylpeä, koska hän on mahtavasti oppinut kaikenlaisia jalkapallotermejä jne.!

Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen tähän kesätyöhön ja viihdyn täällä todella hyvin. Tämä on mahtavaa!

 

Vilma Nihti (YLE Radio 1):

Tuntuu hassulta ajatella, että työpäivistämme täällä YLEllä on kulunut jo yli puolet. Laskettuani jäljellä olevia päiviä, riittää niihin kahden käden sormet. Hullua. Aika on mennyt nopeasti! Mutta vielä on päiviä ja töitä jäljellä. Täysi ilo siis niistä irti!

Täällä radion asiaohjelmissa olen päässyt tekemään taas paljon erilaisia ja ihan uusia töitä. Ajan kuluessa ovat toimitus ja ohjelmatkin täällä tulleet tutummiksi. Ohjelmien todelliset nimetkin alkavat jo hahmottua, ensimmäisinä päivinäni YLEllä olinkin ollut seuraamassa Kyllä kansa muistaa –ohjelman live-lähetystä enkä Kansanradiota. Olen myöskin ollut kokouksissa ja neuvotteluissa, testaillut oikeaa äänityslaitetta, jota toimittajat täällä käyttävät juttujen teossa, seuraillut haastattelujen ja juttujen editointia ja jutellut kivojen työkavereiden kanssa.

Tänä aamuna yhdeksän aikaan koin tähän asti ja varmaaankin myös koko kesäkuun jännittävimmät hetket sanan todellisessa merkityksessä. Pääsimme hissillä ylös linkkitornin huipputasanteelle! Ensin jännitti kovasti, uskaltaisinko itse edes lähteä ylös, mutta jälkikäteen ajateltuna onneksi uskalsin! Hissi vei meidät lähes sadan metrin korkeuteen, kavuttuamme vielä muutamat kapeat rappuset ylös, saavuimme suuren painavan oven eteen, jonka auettua meille avautui mielettömät näköalat! Sääkin suosi, kiitos Ullan joka oli varannut meille hyvän päivän retkelle ;)Maisemat olivat todella upeat, edessä aukesi upea Helsinki, Espoo, Vantaa, Viroakin horisontissa. Korkeutta merenpinnasta jalkojemme alla oli silloin 130metriä. Huh! Oli kyllä upeaa bongailla hetken Helsingin tunnettuja paikkoja ja nähtävyyksiä, pikkuisen eri perspektiivistä kuin yleensä. Kun tarkkaan katsoi , näki suuren valkoisen Helsingin Tuomiokirkon, saapuvia laivoja satamaan, Laakson hevostilan, paljon aamuauringon pilkkeessä sädehtivää merta, Helsingin edustan saaristoa, Olympiastadionin ja paljon muuta! Reissu oli todellakin ainutlaatuinen ja jälleen kerran tosi siisti! ;)

 

Max Malinen (Summeri):

Tänään päästiin käymään tuossa Radiotornissa. Vähän oli tuulen nuolema olo jälkeenpäin, mutta ylhäällä näkymät oli huikeat, ja sai vähän erilaista perspektiiviä Helsingin (ja pääkaupunkiseudun – Tallinaan asti en ainakaan itse nähnyt) rakenteesta. Vihreää oli yllättävän paljon ylt’ ympäriinsä ja välimatkat näyttivät heti paljon pienemmiltä. Keskusta oli ehkä jonkun mielestä valitettavankin pienikokoinen.

Toinen vierailumme kohdistui uutistiloihin, jossa oli heti huomattavasti hartaampi tunnelma kuin YLEn Nuorten kerroksessa. Ehkä se on ihan tarpeellistakin. Kivasti realisoitui kaikki se tekniikan ja ihmisten määrä joka päivittäisten uutisjuontojen takana on. Hauska oli myös kuulla siitä kuinka käytetään erilaista sisustusta aiheen vakavuudesta riippuen (lokoisa sohva – pienet epämukavan näköiset penkit). Tottahan se on että esimerksiksi tsunamista keskusteleminen sohvalla loikoillen ja teetä hörppien voisi luoda epäilyttäviä mielikuvia.

Näin muuten hommaa on edelleenkin kiitettävästi riittänyt, ja tuntuisi että töitä riittää pidemmäksikin kuin kuudeksi tunniksi päivää kohti. Enää ei jännitä työskennellä YLEn ohjelmistoilla, kun niiden toiminnot ovat iskostuneet. Mukavaa kun saa jotain aikaiseksi ongelmien kanssa painimisen sijasta.
Yllättävän vähän tätä enää jäljellä on, kirjoitushetkellä 10 päivää. Hyvä ettei parhaat kelit (toivottavasti) menneet kesäkuussa!

 

Hanna Stenhammar (YLE Lakiasiat):

Terveisiä lakiosastolta! Aika on mennyt täällä ihan tosi nopeasti ja onkin vaikea uskoa, että tätä kesätyötä on jäljellä enää 8 päivää! Juuri kun olen alkanut tuntea taloa ja täällä olevia ihmisiä (niin kesätyöläisiä kuin vakituisia työntekijöitäkin), onkin jo kohta lähdettävä pois täältä. Vaikka ei kyllä edessä häämöttävä lomakaan tunnu lainkaan hassummalta :)

Tänään me menimme muiden kesätyöläisten kanssa hissillä YLEn torniin, josta oli mahtavat näkymät ihan kaikkialle! Matka tornin huipulle oli jo itsessään jännittävä kokemus: Ensin menimme pienellä ja kolkolla hissillä 10 kerrosta ylöspäin ja tämän jälkeen kiipesimme koko ajan pieneneviä portaita määränpäähämme. Yläilmoihin päästyämme ja oven avattuamme kohtasimme sen, mitä olimme odottaneet: nimittäin navakan tuulen ja upeat näkymät. Kaipa se Tallinakin siellä jossain horisontissa hieman näkyi, jos tarkasti katsoi. Ainakin kuvia tuli räpsittyä muistoksi ihan kiitettävä kasa. Käynti tornissa oli kyllä upea kokemus, jonka harvat saavat kokea!

Työt täällä lakiosastolla ovat olleet pääosin tietokoneella tehtäviä juttuja. Tällä hetkellä näpyttelen integraatio- ja liittymätietoja Efecte -nimiseen järjestelmään. Eilen tiistaina, pääsimme työparini kanssa myös laki- ja sopimusasioiden kokoukseen, jossa saimme kuulla, millaisia töitä YLEn lakiosastolla oikeasti tehdään. Kokous oli mukavaa vaihtelua päivään ja siellä samalla hieman tutustui lisää oman osaston työntekijöihin.

Hauskaa Juhannusta kaikille! :)

 

Samuli Lyytikkä (YLE Lakiasiat):

Ulkona paistaa aurinko!! Voiko tota edes uskoa :D. Viimepäivinä/-viikkoina on kyllä ollu niin surkeat kelit että oikein hirvittää, onneks on töitä tullu tehtyy sisätiloissa. Kastumisen sijaan on saanut katella sadetta ikkunasta käsin. Ehkä ne säätkin vielä paranee ku työtkin alkaa lähestyä viimesiä viikkoja.

Tänään päästiin vierailemaan heti aamusta YLE:n linkkitorniin (vai mikä se hieno nimi nyt olikaan :D). Edellisistä päivistä poiketen sää oli nyt selkeä, vaikkakin hieman viileä ja tuulinen. Torni kohosi aina n. 110m korkeuteen ja ylhäältä oli mahtavat näköalat! Ei kauaa kyllä tarjennut niitä ihailla kun tuuli oli melkein hurrikaanin luokkaa ^^. Ja hississä oli hieman ahdasta kun 12 tyyppiä koitti sinne yhtä aikaa ahtautua, kylki kyljessä jouduttii seisomaan pari minuuttia, ei siinä edes kättä mahtunut liikuttamaan. Mutta kiitokset tästä mahdollisuudesta, pysyy varmasti muistoissa vielä vuosikausia =). Aina kavereiden kaa ohi kävellessä voi sanoa, että "oon ollu tuolla, mites te?" ;D

Maanantaina käytiin taas kaikki yhdessä tutustumassa YLE:n eri tuotantoalueisiin. Vuorossa oli uutiset! Pääsimme kurkistamaan uutisstudioihin ja reporttereiden työpisteisiin yms. Täytyy sanoa että kyllä oli hienoa! Ei kovin moni muu ole tuollaista nähnyt muualla kuin televisiossa. Ehkäpä sitä itsekin on joskus töissä siellä, sillä vaikuttihan se todella mahtavalta!

Erikoispäiviä lukuunottamatta työt on ollut sitä itseään: musa-projektin hoitamista ja muita tietokonehommia. Ne alkaa menemään jo niin rutiinilla että sitä jo unissaan melkein niitä tekee koko ajan :P. Mutta päästiinhän me osallistummaan eilen oikeaan laki- ja sopimusasioiden kokoukseen! Se oli mukavaa vaihtelua ja sai tavata monia samassa talossa toimivia johto- ja vastuuhenkilöitä. Olivat kyllä todella mukavia ja kokouksen alkuun pidettiin mukavamielinen keskustelutuokio jossa vain kevennettiin tunnelmaan ja juteltiin niitä näitä esittelyn ohessa. Oli kyl mielenkiintosta nähdä tuokin puoli täällä talossa työskentelystä.

Aamulla linkkitornista palatessa työpöydille oli ilmestyny paksu nivaska ohjeita uuden projektin aloittamiseen. Niiden parissa vierähti hetkinen jo pelkästään lukiessa ja ymmärtäessä, eikä niitä varmaan saada valmiiksikaan vielä muutamaan päivään.. Mut juhannus saapuu ja huomenna taitaakin olla viikon viimeinen työpäivä, sit päästään lomailemaan hetkeksi :). Pitäkää kaikki mukava juhannus ja tavataan sit taas töiden parissa maanantaina. Itse lähden mökille rentoutumaan noiden tietokonetöiden vastapainoks!!

Juhannusterveiset!!

 

Henni Aaltonen (YLE Urheilu): "Tornissa oli kivaa!"

Intouduin viimeks kirjottaa aivan jättimäisen blogitekstin, jota ei kukaan varmaan jaksanu lukee joten älkää huoliko, nyt tsempaan :D

Samaa mukavaa rataa on työ täällä urheilutoimituksessa kulkenut ja töihin on aina kiva tulla, sillä mikäs täällä juttuja tehdessä, kivojen ihmisten kanssa jutellessa ja nauraessa sekä viettäen välillä kahvitaukoa tai lounastaen ihanien muiden kesäduunilaisten kanssa!

Oon myös yrittänyt tarttua kaikenlaisiin uusiin tilaisuuksiin, olen esimerkiksi ollut kahden muun kesäduunilaisen haastattelussa ja ensi viikolla olen menossa makutestiin makkaroita maistelemaan, ruoka kelpaa aina :D Ruoka on muutenkin yksi siisteistä asioista täällä, on kivaa kun voi netistä valita parhaan tarjonnan ja suunnata sitten sinne.

Tänään oltiin tosiaan tornissa, mistä kaikki muutkin varmaan kertoo. Oli niiiiin siistii, mua pelotti aluks koska vatsassa muljuuuu jo myyrmannin kolmannessa kerroksessa. Mutta perillä ei ollutkaan niin pelottavaa kunhan piti katseen tiukasti horisontissa ja ainakin kuviteltiin että nähtiin vilaus Tallinnasta:)

Siistiä juhannusta kaikille !

 

Annika Ritvala (YLEn Hyvä): "Annika puolessa välissä"

Aika on kulunut suuuuuuuper nopeasti. No oikeastaan aamuisin klo 7 tuntuu, että minuutit vain matelevat. Sitten kun jälleen päästään viikonloppuun, huomaa, että yksi viikko on taas vierähtänyt. Työpäivien määrät ylellä kasvavat, ja päivät kesälomaan sen kuin vähenevät. Toisaalta haluaisi jo loman, toisaalta voisi jäädä tänne loppu kesäksi -ja pitemmäksikin. Mutta joka tapauksessa vielä kuitenkin lähes 2 viikkoa tehokasta työaikaa jäljellä!

Olen viihtynyt oikein mainiosti täällä kaiken jännittävyyden keskellä, ja tänään sain ehkä kokea kesäkuun itse jännittävyyden, eli nousun 130 metriin, TV-torniin. Kuinka pieni Helsinki oikeasti on! Bongailtiin korkeuksista tuttuja kaupunginosia ja meinattiin lentää yli laidan kovan tuulen ansiosta. Iltapäivän olen työstänyt hyvin mielenkiintoista tehtävää, nimittäin kääntänyt erästä tekstiä englanniksi eräälle suurelle maailmanluokantähdelle! (sorry, en ole varma saanko paljastaa mistä/kenestä on kyse!) Eilen sain jo vähän esimakua hommasta kun käänsin yhtä toista juttua kyseiselle staralle.

Juhannus lähestyy ja ilma huononee. Yäk. Siis ilmalle. Olen itse todella sääriippuvainen ihminen, tarkoitan tällä sitä, että harmaa sateinen päivä ei voi missään tapauksessa olla täydellinen, mutta vastaavasti aurinko ja lämpö voivat tehdä mistä tahansa päivästä täydellisen. Ärsyttää muutenkin jauhaa kokoajan ilmoista, mutta kun Suomessa se sattuu olemaan yksi suurimmista puheenaiheista, juuri naurettavan epävarmuutensa takia. Okei aiheesta siis tarpeeksi! Juhannusta kyllä odotan, mukavaa pakata laukut ja suunnata kavereiden kanssa kohti vihreämpiä metsiä ja sinisempää vettä, Jei! Viikonlopusta tulee riemukas...

Kahden ja puolen viikon jälkeen YLEllä olen vahvasti alkanut harkita navigaattorin tarvetta liikuskellessa ympäriinsä. Olen painanut mieleeni reitit Toimitustalo-Iso Paja, Toimitustalo-Sosiaalitalo ja Iso-Paja-Sosiaalitalo, sekä muutaman muun tarvittavan. Uuteen paikkaan suunnatessani lähden aina liikkeelle itsevarmoin askelin kunnes huomaan jälleen että paikasta A paikkaan B pääsy tässä talossa vaatii suurta nöyryyttä. Lohduttavaa on onneksi se, ettet kaikkien vuosia talossa työskennelleiden työkavereideni suuntavaistotkaan aina ole ihan huipussaan. Hehee!

Nyt kello näyttää kymmentä vaille kolme, eli aika pian suunnata ulos porteista vapauteen, sinne maailmaan missä tunnen reittini vähän paremmin... :)
Hyvää loppuviikkoa, ja ennenkaikkea railakasta Jussia kaikille!!!