Viimeinen viikko, näenkö jo pelkkää punaista?
1.6. maanantaiaamuna istuin pöytään, josta en tuntenut ketään muita kuin vanhan koulukaverini Maxin. Olin talossa josta en tiennyt mitään, odottamassa tulevaa kesätyötäni jonka sisällöstä minulla ei ollut aavistustakaan! Katsoin saamastamme listasta bolgipäiväni 26.6., eli tämän perjantaipäivän. Ajattelin että kesäkuun loppuun on IKUISUUS. Nyt se on koittanut. Samoin on myös koittanut se päivä, jolloin popin kuninkaaksi nimitetty, kyseenalaisista tempauksistaan ja kummallisesta elämästään, mutta uskomattomasta musiikistaan tunnettu laulajasankari Michael Jackson on kuollut. Tämä on mielestäni merkittävä päivä musiikin historiassa, tosin surullinen sellainen. ”Jackon” elämä ei varmastikaan ollut hänen viimeisinä vuosinaan kovin hohdokasta, enkä usko että hänen kaikki salaisuutensa tulevat ikinä paljastumaan.
R.I.P. Michael Jackson!!
Helsingissä aamu on kuitenkin tästä tapahtumasta huolimatta jälleen kaunis. Viikonlopuksi tiedossa auringonottokelejä, mahtavaa! Tämä viikko on ollut todella mieleenpainuva, täydellinen vika viikko. Maanantain visiitit YleX:lle ja Radio Extremille olivat hauskoja. Juontajat vaikuttivat huippurennoilta ja tunnelma studioissa oli muutenkin letkeä! Meinasin hajota myös kahtia nauraessani, kun X3M:iltä lähtiessämme jaettiin ”kesäkumeja”, joita Viki sattui luulemaan karkeiksi ja tempaisi laatikosta mukaansa niitä pari reilua kourallista! Tyttö joka niitä jakoi ihmetteli silmät pyöreinä :D Keskiviikko oli myös todella luksuspäivä, kun siirryimme puoli 12 maissa pomollemme Riikalle viettämään iltapäivää, johon kuului Riikan upea piha, skumppa sekä loistosapuskat (sivistyneissä merkeissä, ja palaveriomaisesti tottakai!) Tämän lisäksi sain myös ilokseni kuulla pääseväni jatkossakin mukaan Ylen Hyvän juttuihin, esimerkiksi marraskuun suuren Showiin, sekä mahdollisesti kokeilemaan taitojani kameran edessä. Ikävämpiäkin asioita on toki ehtinyt tapahtua, esimerkiksi duunikaverimme Tanjan käden murtuminen, mainitsematta jäävät tapahtumat Ylen parkkihallissa, sekä tänään maailmaa ravistanut kuolema.
En halua sanoa vielä ns. viimeisiä sanojani, sillä päiviähän ensi viikolla on vielä muutama jäljellä. Onneksi on! En ole valmis iiihan vielä lähtemään. Pitkälle on tultu kesäkuun ensimmäisestä maanantaista, jolloin minulla ei ollut ideaakaan siitä, mitä tulen tekemään seuraavat 4 viikkoa. Olen oppinut uskomattoman määrän asioita hyväntekeväisyystyöstä, kehitysmaista, ja siitä, miten ylipäätään niin suuri tapahtuma kuin Nenäpäivä järjestetään ja ennen kaikkea miten hauskasti ja huumorilla sen voi tehdä! Nenäpäivän punainen on uusi lempivärini! Tämän kaiken lisäksi meidän yhteiset visiitit eri puolille Yleä ovat antaneet hyvän kuvan siitä, mitä kaikkea täällä tehdään. Ja se siis tosiaan on k a i k k e a mahdollista! Mukavaa on ollut myös päästä telkkariin jo muutamaan otteeseen, sekä totta kai tutustua muihin kesäduunareihin, jotka ovat osoittautuneet mukaviksi tyypeiksi! Mutta nyt palaan hetkeksi vielä OIKEIDEN töiden pariin;)
LÄMMINTÄ ja AURINKOISTA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!!!
Annika Ritvala on kesäkuun ajan YLEn SIISTInä kesäduunarina YLEn Hyvässä.
