Vielä hieman ensimmäisestä viikosta
Sain käsiini vielä hieman lisää Megablogimateriaalia, joten palataan vielä hetkeksi viime viikkoon:
Victorine Manggoko-Mbuli (Puvusto ja Naamiointi):
Ensimmäisellä viikolla oli vähän vaikeeta sopeutua. Kyllä se siitä sitten lähti. Puvustamon/maskin puolella olen silittänyt vaatteita, pessyt pyykkiä, siistinyt varastoa. Odotellen innolla seuraavaa viikkoa, mitäköhän uutta saadan tehdä/oppia ? :)
Annika Ritvala (YLEn Hyvä):
Ei kesä sittenkään ihan hukkaan mene töissä…
Keväällä haaveilin, siis oikeasti toivoin, pääseväni kaupan kassalle kesäksi –jostakin sitä omaa rahaa on tienattava! Nyt kesäkuun ensimmäinen viikko on paketissa, sekä samoin ensimmäinen viikkoni YLEllä. Olen tajunnut, että työ voi olla muutakin kuin rahan perässä juoksemista. Uskomatonta! Alepan puuduttava kassa vaihtui hetkessä mielenkiintoiseen työhön valtavassa, sokkeloisessa mediatalossa. Olen lähes shokissa…
On upeaa, että koululaisille tarjotaan kesätyötä YLEn kaltaisessa yhtiössä. Ja tämähän ei ole kuin mikä tahansa kesätyö. Ensimmäinen työpäivämme maanantaina alkoi toimitusjohtaja Mikael Jungnerin siivittämällä aamiasella, saimme omat kulkukortit tänne valtavaan labyrinttiin, ja suuret odotukset harteillemme! Viikko on vierähtänyt nopeasti, mutta tuntuu kuin olisin viettänyt jo pitemmänkin ajan täällä. Itse työskentelen YLEn Hyvä Säätiöllä, joka järjestää jokavuotisen Nenäpäivä-nimisen hyväntekeväisyys tapahtuman. Yhtäkkiä olen sukeltanut koulunpenkiltä hyväntekeväisyystyöntekijäksi, tunnen itseni lähes pyhimykseksi ! Nenäpäivässä on kyse huumorista ja nauruista, ja sitä olenkin päässyt kokemaan tämän viikon aikana. Loistavaa menoa ja mukavia tehtäviä siis!
Ulkona ropiseva sade saa työn tuntumaan entistäkin tärkeämmältä, YLEn talon entistäkin mukavammalta ja ruuan vieläkin maukkaamalta. Tämä vaikuttaa hyvältä alulta…
