Ota oma tilasi verkossa - työminä ja yksilöminä sosiaalisessa mediassa

Ota oma tilasi verkossa. Tämä oli pääviestini lyhyessä puheenvuorossani yksilö- ja työminästä sosiaalisessa mediassa Virtuaaliopetuksen päivillä Helsingissä. Verkko-opetuksen ja oppimisen kehittäjät kokoontuvat kaksipäiväiseen seminaariin jakamaan ajatuksia avoimesta oppimisesta ja uusista oppimisteknologioista. Tilaisuuden Twitter-virta (#vvop10) tarjoaa mainion valikoiman opetusalan edelläkävijöitä Twitter-seurattaviksi. Aloita vaikka Jokikunnan ja Renkomäen koulun rehtoreista (@Esa_Kukkasniemi ja @jmanninen). 

Esitin siellä poimintoja sosiaalisen median ohjeista, jotka ottavat kantaa työ- ja yksityisessä roolissa verkossa olemiseen (OM, VAHTI, HS).

Toimitin keväällä Oikeusministeriön Demokratia- ja kieliasioiden yksikön toimeksiannosta Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle -katsauksen, johon tuli kuvaus kolmesta eri tavasta virkamiehen toimia verkossa: työroolissa, omalla ammatillisella netti-identiteetillä ja siviiliroolissa (lue lisää täältä). Olennaista oli, että kun virkamies toimii verkossa täysin siviiliroolissa, ei saa syntyä sellaista mielikuvaa, että virkamies ajaisi omaa asiaansa tai ettei hän kykenisi toimimaan tasapuolisesti ja muutoin hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti virkatehtävissään.

Valtiovarainministeriön Sosiaalisen median tietoturvaohje 10/2010 (PDF), joka oli lokakuussa luonnoksena Otakantaa-foorumilla kommentoitavana, linjaa, että hallinnon työntekijän tulee "käyttää harkintaa silloin, kun liikutaan lähellä omaan virkamiesrooliin kuuluvia aihealueita" ja että "virkatehtäviin kuulumattomista asioista virkamiehellä on kuitenkin oikeus esittää mielipiteitä kuten kenellä tahansa muulla.” Edelleen Valtionhallinnon tietoturvan johtoryhmän laatima ohje toteaa, että työntekijä voi käyttää sosiaalisen median palveluita vapaa-aikanaan joko omalla nimimerkillä tai anonyymisti, jolloin "on syytä välttää työnantajaan tai työnantajaan viittaavat maininnat tai työnantajaan liittyvät asiat täysin.”

Helsingin Sanomat julkaisi toimittajiensa sosiaalisen median ohjeet 4.11.2010. Eniten on keskustelua herättänyt linjaus, että toimittajien on "syytä olla hyvin pidättyväisiä sosiaalisessa mediassa oleviin tuki- ja kannatusryhmiin liittymisessä, koska niiden voidaan kokea vaarantavan lehden ja sen toimittajien riippumattomuutta ja puolueettomuutta". Päätoimittaja Mikael Pentikäinen rinnastaa Tykkää -napin painamisen tai FB-ryhmään liittymisen mielenosoitukseen osallistumisen kaltaisena kannanottona. Toinen näkökohta asiaan on, että nuo "digitaaliset eleet" ovat vain keinoja päästä seuraamaan kyseistä aihetta käsitteleviä tietovirtoja, rutiinitiedonhankintaa siis. Aika näyttää, kumpi tulkinta käytännön elämässä voittaa. Toivon väljyyttä ja mielenmalttia työnantajilta. Olisi tuhoisaa suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle, jos fiksut ja tolkulliset tietotyöläiset - valtava prosenttiosa aikuisväestöstämme - kokisivat etteivät voi osallistua yhteiskunnallisesti tai harrastaa verkossa siinä pelossa, että työura kärsii.

Hesari varoittaa esimiehiä olemaan tietoisia, kuinka hankalaan paikkaan he panevat alaisensa jos kutsuvat näitä esimerkiksi FB-kavereiksi. ”Facebookin kautta esimiehet ja alaiset voivat saada toisistaan sellaista tietoa, jota muuten ei haluttaisi työpaikalla kertoa", Pentikäisen neuvoo. Todettuaan harkinnan paikat Pentikäinen kuitenkin lopettaa, että "on tärkeää, että HS:n toimittajat käyttävät sosiaalista mediaa itselleen luontevalla tavalla ja ymmärtävät sitä", koska "Moderni mediatalo ei voi toimia ilman sosiaalisen median tuntemusta".

Ylessä sosiaalisen median ohjeet henkilöstölle/toimittajille ovat parhaillaan työn alla, ja kunhan ovat tulleet eri osapuolien hyväksymiksi, lienevät verkossa kaikkien luettavissa vielä ennen vuoden vaihdetta.

Työminän ja yksilöminän nelikentässä (dia 18) ympyrän eri sektorit edustavat alueita, joilla meillä yleensä on erilaiset julkisuusstrategiat. Näistä kannattaa olla tietoinen - jokainen luo oman tyylinsä.

Sosiaalisen median käyttötaitojen hankkiminen on hyödyllistä niin uransa kypsässä vaiheessa oleville konkareille kuin vasta työelämässä aloittaneille. Jos on luonut itselleen ammatillisen verkkopersoonan viimeisinä työvuosinaan, on eläkkeelle jäätyä vallan mukava pitää yhteyksiä oman alan työelämässä vielä kiinni oleviin tuttuihin. Sitä voi antaa omaa seniorin perspektiiviä asioihin. Nuorien edessä taas on verkottunut digitaalinen työelämä, ja mitä aikaisemmin alansa kentällä paikkansa ottaa, sitä paremmassa asemassa on yhteisön jäsenenä, kun avoin yhteisöllinen työnteko tulee osaksi valtavirran työkulttuuria.