To 09.12.2010 @ 09:37Tuija Aalto

Ota oma tilasi verkossa - työminä ja yksilöminä sosiaalisessa mediassa

Ota oma tilasi verkossa. Tämä oli pääviestini lyhyessä puheenvuorossani yksilö- ja työminästä sosiaalisessa mediassa Virtuaaliopetuksen päivillä Helsingissä. Verkko-opetuksen ja oppimisen kehittäjät kokoontuvat kaksipäiväiseen seminaariin jakamaan ajatuksia avoimesta oppimisesta ja uusista oppimisteknologioista. Tilaisuuden Twitter-virta (#vvop10) tarjoaa mainion valikoiman opetusalan edelläkävijöitä Twitter-seurattaviksi. Aloita vaikka Jokikunnan ja Renkomäen koulun rehtoreista (@Esa_Kukkasniemi ja @jmanninen). 

Esitin siellä poimintoja sosiaalisen median ohjeista, jotka ottavat kantaa työ- ja yksityisessä roolissa verkossa olemiseen (OM, VAHTI, HS).

Toimitin keväällä Oikeusministeriön Demokratia- ja kieliasioiden yksikön toimeksiannosta Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle -katsauksen, johon tuli kuvaus kolmesta eri tavasta virkamiehen toimia verkossa: työroolissa, omalla ammatillisella netti-identiteetillä ja siviiliroolissa (lue lisää täältä). Olennaista oli, että kun virkamies toimii verkossa täysin siviiliroolissa, ei saa syntyä sellaista mielikuvaa, että virkamies ajaisi omaa asiaansa tai ettei hän kykenisi toimimaan tasapuolisesti ja muutoin hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti virkatehtävissään.

Valtiovarainministeriön Sosiaalisen median tietoturvaohje 10/2010 (PDF), joka oli lokakuussa luonnoksena Otakantaa-foorumilla kommentoitavana, linjaa, että hallinnon työntekijän tulee "käyttää harkintaa silloin, kun liikutaan lähellä omaan virkamiesrooliin kuuluvia aihealueita" ja että "virkatehtäviin kuulumattomista asioista virkamiehellä on kuitenkin oikeus esittää mielipiteitä kuten kenellä tahansa muulla.” Edelleen Valtionhallinnon tietoturvan johtoryhmän laatima ohje toteaa, että työntekijä voi käyttää sosiaalisen median palveluita vapaa-aikanaan joko omalla nimimerkillä tai anonyymisti, jolloin "on syytä välttää työnantajaan tai työnantajaan viittaavat maininnat tai työnantajaan liittyvät asiat täysin.”

Helsingin Sanomat julkaisi toimittajiensa sosiaalisen median ohjeet 4.11.2010. Eniten on keskustelua herättänyt linjaus, että toimittajien on "syytä olla hyvin pidättyväisiä sosiaalisessa mediassa oleviin tuki- ja kannatusryhmiin liittymisessä, koska niiden voidaan kokea vaarantavan lehden ja sen toimittajien riippumattomuutta ja puolueettomuutta". Päätoimittaja Mikael Pentikäinen rinnastaa Tykkää -napin painamisen tai FB-ryhmään liittymisen mielenosoitukseen osallistumisen kaltaisena kannanottona. Toinen näkökohta asiaan on, että nuo "digitaaliset eleet" ovat vain keinoja päästä seuraamaan kyseistä aihetta käsitteleviä tietovirtoja, rutiinitiedonhankintaa siis. Aika näyttää, kumpi tulkinta käytännön elämässä voittaa. Toivon väljyyttä ja mielenmalttia työnantajilta. Olisi tuhoisaa suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle, jos fiksut ja tolkulliset tietotyöläiset - valtava prosenttiosa aikuisväestöstämme - kokisivat etteivät voi osallistua yhteiskunnallisesti tai harrastaa verkossa siinä pelossa, että työura kärsii.

Hesari varoittaa esimiehiä olemaan tietoisia, kuinka hankalaan paikkaan he panevat alaisensa jos kutsuvat näitä esimerkiksi FB-kavereiksi. ”Facebookin kautta esimiehet ja alaiset voivat saada toisistaan sellaista tietoa, jota muuten ei haluttaisi työpaikalla kertoa", Pentikäisen neuvoo. Todettuaan harkinnan paikat Pentikäinen kuitenkin lopettaa, että "on tärkeää, että HS:n toimittajat käyttävät sosiaalista mediaa itselleen luontevalla tavalla ja ymmärtävät sitä", koska "Moderni mediatalo ei voi toimia ilman sosiaalisen median tuntemusta".

Ylessä sosiaalisen median ohjeet henkilöstölle/toimittajille ovat parhaillaan työn alla, ja kunhan ovat tulleet eri osapuolien hyväksymiksi, lienevät verkossa kaikkien luettavissa vielä ennen vuoden vaihdetta.

Työminän ja yksilöminän nelikentässä (dia 18) ympyrän eri sektorit edustavat alueita, joilla meillä yleensä on erilaiset julkisuusstrategiat. Näistä kannattaa olla tietoinen - jokainen luo oman tyylinsä.

Sosiaalisen median käyttötaitojen hankkiminen on hyödyllistä niin uransa kypsässä vaiheessa oleville konkareille kuin vasta työelämässä aloittaneille. Jos on luonut itselleen ammatillisen verkkopersoonan viimeisinä työvuosinaan, on eläkkeelle jäätyä vallan mukava pitää yhteyksiä oman alan työelämässä vielä kiinni oleviin tuttuihin. Sitä voi antaa omaa seniorin perspektiiviä asioihin. Nuorien edessä taas on verkottunut digitaalinen työelämä, ja mitä aikaisemmin alansa kentällä paikkansa ottaa, sitä paremmassa asemassa on yhteisön jäsenenä, kun avoin yhteisöllinen työnteko tulee osaksi valtavirran työkulttuuria.

5 kommenttia

Kiitos taas paljon - todella hyvä ja ajatuksia herättävä juttu !! Terveisiä Hämeenlinnasta :-)

Kiitos kannustuksesta ja terveisiä Hämeenlinnaan!

Kiitos, Tuija, kauniista sanoistasi.

En tiedä, rohkenenko itse kutsua itseäni "edelläkävijäksi", uteliaaksi kyllä ;-) On tietysti rohkaisevaa jos näet meidät muutamat twiittaavat rehtorit sellaisina. Oleellista varmasti on se, että pyrkii rohkeasti luomaan uutta, kokeilee sellaisiakin asioita, joista ei ole varma, on valmis epäonnistumaan ja on valmis kehittymään sen myötä.

Kiitos omasta loistavasta esityksestäsi. Kuulin sen nyt jo toiseen kertaan. Olet myös vienyt ajattelusi henkilöbrändäämisestä aika pitkälle ja se on kiinnostavaa. Sekin kai liittyy löyhästi tähän yksilöminä vs. työminä -kuvioon.

Olisi kiva joskus ajan kanssa saada mahdollisuus istua alas ja vaihtaa ajatuksia. Sitä odotellessa, jatkan blogisi seuraamista. Oli suuri kunnia päätyä sen sivuille.

Kiitos Tuija. Saan sinulta uusia asioita, joita yritän soveltaa työssäni. Vielä somessa hörhöilyä ei pidetä työaikaan kuuluvana, joten tässä minäkin lauantaina luen twittereiden innostavia blogeja.

Tutkimme tällä hetkellä sosiaalisen median (mahdollista) käyttöä turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävissä yhteisöissä (http://openrisk.wordpress.com/). Tutkimushankkeessa on mukana mm. kaksi turvallisuuspuolen viranomaista. Olet tarkastellut näitä sosiaalisessa mediassa toimimisen rooleja ja toimintamalleja. Onko mielestäsi jotain erityisiä asioita tai näkökulmia, joita tulisi ottaa huomioon ihmisten turvallisuuteen (tai vaaroihin) ja työhyvinvointiin (tai -pahoinvointiin) liittyvien asioiden käsittelyssä sosiaalisen median foorumeilla? (Sama kysymys tietenkin myös muille, jotka sattuvat tämän viestin lukemaan.)

- Jouko Heikkilä

Aalto

  • Ylen Toimintaympäristön ja sosiaalisen median päällikkö Tuija Aalto kirjoittaa blogissaan median toimintaympäristöön ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista. Muualla webissä:  Google+, Slideshare, Twitter, Facebook, LinkedIn.

Blogiarkisto

2011

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2009

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2007

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2006

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2005

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu