Formaattikeskustelu jatkuu

Avoimet formaatit aiheuttavat vaan kustannuksia siinä suhteessa, että YLE:lle pitäisi palkata henkilöstöä, joka ymmärtää käyttää avoimia formaatteja tukevia ohjelmistoja.

Avoimet rakaisut toimivat paremmin ja tukevat laajempaa skaalaa laitteita kuin YLEn valitsema Windows Media Player. Kysymys ei ole mistään muusta kuin YLEn henkilökunnan teknisestä osaamattomuudesta ja ehkäpä jopa laiskuudesta.

Vai, että YLE meinaa myydä tulevaisuudessa <a href="http://www.fsf.org/campaigns/drm.html">digitaalisesti rajoitettuja teoksia</a> ja siksipä vanha YLEn omissa oikeuksissa oleva arkistomateriaali on nyt vangittava monopolin formaattiin.

Kovimpa epäilen, ettei tämänkään arkiston teossa tuo varsinainen formaatti ole se joka suurimmat kulut aiheuttaa. Muuhun toteutukseen kohdistuvat henkilökulut tässä projektissa ja tulevassa YLE Shopin maksullissa palveluissa on merkittäviä. Joten tämä on vain tekosyy.

Valitettavasti YLEn tuottama materiaali ei ole julkisomaisuutta, vaikka toisaalta sen tekemisen ovat rahoittaneet tv-veronmaksajat. Sehän olisi vallan kamalaa jos joku tallentaisi jonkun arkistomateriaalipätkän omalla tietokoneelleen.

Tämä keskustelu valitettavasti kuvaa luutunutta asennetta tekijänoikeuksiin, joilla tekijöiden oikeuksien edustajat ovat onnistuneet myrkkytämään YLEn.

Monopoliformaatin käyttö saattaa saada kassavirtaansa tuijottelevat mediayhtiöt halukkaammiksi yhteistyöhön, mutta se ei ole riittävä perustelu sille, että esimerkiksi minut on täten suljettu kuulematta koko järjestelmän ulkopuolelle. Olisipa mielenkiintoista lukea projektin puitteissa epäilemättä tuotettu arvio siitä, mitä rinnakkaisen RealMedia -ketjun säilyttäminen sille sisällölle joka ei DRM:ää tarvinnut olisi maksanut.

Entä Google Videon ja YouTuben tapaisen Flash-pohjaisen soittimen käyttäminen?

Itseeni ei kyllä oikein pure nuo mainitut perustelut valita formaatiksi ”Windows multimedia”. Eli sisällön käyttäminen on nyt jo tehty vaikeaksi, jotta se tulevaisuudessa voitaisiin tehdä vielä vaikeammaksi. Itse pidän ideaa typeränä enkä oikein syty sille. Digitaalisesti rajoitetuilla teoksilla voidaan kyllä marginaalisesti rajoittaa piratismia, mutta valitettavasti sen kaikkein tehokkain ominaisuus on tehdä sisällön käyttämisestä mahdollisimman vaikeata tai jopa mahdotonta. Sellaisen suojatun formaatin kehittäminen, joka ei rajoittaisi myös sallittua käyttöä on käytännössä mahdotonta.

Itse en tule koskaan hankkimaan sellaisista sisältöä, josta pitää maksaa ja jonka käyttäminen on vielä kaiken lisäksi vaikeaa tai mahdotonta. Näin ollen toivoisin, että vapaa sisältö olisi aidosti vapaata huolimatta siitä minkälaista ”käyttö rajoitettua” materiaalia halutaan jakaa niille, jotka typeryyttään niistä jotain maksavat.

En oikein näe mielekkäänä sitä, että EU taistelee Microsoftin monopoliasemaa vastaan ja samalla Suomessa julkisilla varoilla toimiva Yleisradio mahdollisuuksien mukaan pönkittää monopoliasemaa. Sanoohan sen formaatin nimikin (”Windowsin multimedia”), että on kysymys sellaisesta tuotteesta, joka ei erityisen hyvin ilman Windowsia toimi.

On olemassa myös sellaisia formaatteja, jotka toimivat kaikilla alustoilla. En ymmärrä miksi pitäisi käyttää useita eri formaatteja kun on olemassa vaihtoehtoja jotka yksinään ajavat asian paremmin kuin WMF.

että sisältö olisi <strong>edes</strong> kaikilla kohderyhmään kuuluvilla <strong>vapaasti katsottavissa</strong>. Lataus saakoon olla sitten jo vaikka lisä bonusta. Tällä hetkellä hetkellä tarjottu palvelu <strong>rajoittaa</strong> joko <strong>yksilön vapautta</strong> käyttää haluamaan laitetta sisällön käyttämiseen tai sitten kohderyhmää (riippuu näkökannasta).

Toisaalta en menisi kyllä erottamaan latausta ja katsomista toisistaan koska teknisessä mielessä ne ovat sama asia, eikä niitä pysty erottamaan toisistaan. Nuo voidaan kyllä (ohjelman käyttöliittymässä) erottaa toisistaan niin, että voi erehtyä luulemaan, että on kyseessä kaksi eri asiaa. Tosiasiassa näin ei kuitenkaan ole.

HIenoa että on tällainen paikka jossa keskustelua voidaan käydä ja mitä ilmeisemmin hyvinkin oikean tahon ('uusien palvelujen kehityspäällikkö') kanssa.

Myönnän kyllä että Microsoft on tuotteistanut ohjelmansa erittäin hyvin, toimiviksi kokonaisuuksiksi niin kuluttajan kuin tuottajan puolelta ja heidän käyttöjärjestelmänsä ja sitä kautta toisto-ohjelmansa löytyy suurimmalta osalta palvelun potentiaalisia käyttäjiä. Sisältäen DRM:t ja muut, tekniseltä kantilta mielestäni ihan perusteltu ratkaisu.

Voisitko Tuija valottaa hieman kuitenkin asioiden taustaa ja päätöksentekoa laajemmin.

Epäilemättä teillä on ollut tiedossa että käyttämällä Microsoftin formaattia rajaatte tiettyjä käyttäjäryhmiä pois. Linux, Macintosh, mobiilikäyttäjät.. OK, Elävän Arkiston materiaali saattaa toimia näilläkin alustoilla joten kuten mutta esimerkiksi Linuxissa tämä vaatii w32codecs - paketin asentamisen, joka purkaa Windows Median katseltavaan muotoon. Uuden tekijänoikeuslain mukaan tämän paketin lataaminen on laitonta. Lisäksi on raportoitu paljon tapauksia jossa yritys katsoa videoita on kaatanut koko selaimen. Käsittääkseni tämä viittaa vahvasti siihen, että sivuston teossa ja toteutuksessa ei ole huomioitu muiden ympäristöjen käyttäjiä kuin Windowsin. Videoiden katsominen Linuxissa on näinollen laitonta ja erittäin epävarmaa muutenkin. Esimerkki aiheesta käytävästä keskustelusta Linux - käyttäjien näkökulmasta: <a href="http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=5195.0">Ylen elävä arkisto Ubuntulla..</a>

Niinpä toivoisin että voisit hieman referoida keskusteluita joita on käyty sulkiessa pois tiettyjä käyttäjäryhmiä. Linux on vahvassa nousussa, niin opetus-, koulu- kuin kotikäyttäjien keskuudessa. Kehityksen myötä Linuxista on tullut varteenotettava vaihtoehto Windowsille myös työpöytäkäytössä. Tästä ja sen aikaansaamista kustannussäästöistä johtuen yhä useammat koulut ja laitokset valitsevat Linuxin ja sama trendi on havaittavissa myös kotikäyttäjien keskuudessa. Macintosh taasen on suosittu erityisesti media-alalla mutta yhtä lailla myös kotikäyttäjien keskuudessa.

On hienoa että YLE:n mediasali tarjoaa ajankohtaisohjelmia ilmaiseksi käyttäjille. Vielä upeampaa on että materiaali on siellä myös Real - muodossa ja näinollen helposti myös Linux- ja Macintosh - käyttäjien laillisesti käytettävissä ja jopa matkapuhelimilla avattavissa. On sääli jos työmäärä Realin käyttöönotoksi myös Elävän Arkiston puolella on niin suuri, että sitä ei voida toteuttaa WMV:n rinnalle.

YLE on valtakunnassamme mielestäni eturivin vaikuttajia tämänkaltaisissa asioissa ja olisi hienoa että YLE näyttäisi esimerkkiä, ei pelkästään palveluvalikoiman osalta vaan myös niiden toteutuksen osalta, mahdollistamalla sisällön saannin mahdollisimman monelle, sulkematta toisia pois. Real pyörii myös Windowsissa.

Tulevaisuudessa toivottavasti saamme nähdä avoimiin standardeihin perustuvia mediaformaatteja joissa on kaikki tarvittavat härpäkkeet ja ominaisuudet jotta niillä voidaan välittää materiaalia siten, että niin lähettäjät kuin vastaanottajat ovat tyytyväisiä. Pois monopoliaseman omaavan yrityksen ikeen alta.

'Mitä suurempi puu, sitä kovempaa se rytisee kun se kaatuu' (Soul Captain Band)

> IT-yhteistyökumppaniyhtiöissämme on työssä maan nettiaudio- ja
> videoasiantuntijoiden parhaimmistoa, joten osaamisesta tämä ei
> jää kiinni.

> Windows media on tarpeen siksi, että siinä on riittävän hyvä
> drm-suojaus, mikä sallii meidän jatkossa neuvotella
> nettiesitysoikeuksia sellaisillekin sisällöille, joita emme tähän asti
> ole saaneet laittaa nettiin.

> Useimpien avoimien standardien hankaluus on se, että niissä ei
> ole mitään keinoa estää kappaleiden valmistamista ja edelleen
> jakamista.

Miksi kukaan haluaisi edelleen levittää (tuhlata kapasiteettiaan ja aikaansa) materiaalille jonka jokainen voi itse ladata suoraan YLE:ltä?

Miksi jokin materiaali pitäisi suojata jos se on kertaalleen
lähetetty suojaamattomana maanlaajuisesti esim FM radiolla jonka
voi itse rakentaa esim 10v radioharrastaja? (ehkä piratismi tulee mieleen vasta kun 20 vuotta vanhasta tallenteesta puuttuu pari analogisen jakeluverkon rätinää?)

Oletteko todella noin naiiveja, että kuvitelette windowsin DRM
suojausten kestävän murtamisyrityksiä pitkällä aikavälillä?
Ko yrityksen historia on täynnä vastaavia ongelmia, mukaanlukien
muita vastaavia kuten DVD levyn suojaus.

Ei jos, vaan kun - tämä tapahtuu, pistättekö arkistonne sitten kiinni?

Eemi Ely

Tuo DRM on vaan kauppamiesten löpinää. Sitä voisi verrata myös "keisarin uusiin vaatteisiin" (tiedätte varmaan sadun). Eli paljon melua tyhjästä. Se ei estä teoksen monistamista tai luvatonta levittämistä. Sen tarkoitus on estää ja kontrolloida ihmisten laillisesti hankkimaa median käyttöä.

Minusta on todella huolestuttavaa ja surullista että YLE rajaa kuulijansa ja katselijansa tällä tavalla "kelpaaviin" ja "kelpaamattomiin". Itse kuulun näihin jälkimmäisiin. Ja jos lähtisi vinoilemaan niin eikös YLE tällä tavalla yllytä ihmisiä rikkomaan tekijänoikeuksia ja formaattien suojia, kun linux käyttäjät joituvat käyttämään epämääräisiä kenties laittomia binäärikodeekkeja päästäkseen käsiksi arkistoon.

YLE:n tulisi edistää kansallisuutta, elävä arkisto ei sitä edistä. Tälle arkistolle minä en ole riittävän hyvä? Minulle ei haluta tätä arkistoa näyttää ja jakaa? Miksi?

Aleksi

Ostimme eilen digiboksin. Laitteen hankinta oli varsin helppoa, sillä ainoa asia mikä minun tuli tietää oli se, että pitääkö laitteen olla yhteensopiva antennivastaanottoon vai kaapelivastaanottoon. Kaupan hyllyltä löytyi usean eri valmistajan laitteita erilaisin ominaisuuksin. Hintahaitari ulottoi 100 eurosta 600 euroon. Kuluttajalla on siis varaa mistä valita.

Tämän valinnanvapauden mahdollistaa se, että digitaalisia televisiolähetyksiä varten on olemassa <strong>standardi</strong>. Euroopassa, Etelä-Afrikassa, Intiassa ja Australiassa tämä standardi on DVB. Muualla maailmassa on käytössä muita standardeja (ATSC ja ISDB). Jokainen standardia osaava laite pystyy toistamaan digi-tv lähetyksiä, eivätkä kuluttajat ole riippuvaisia yhdestä laitevalmistajasta.

Olisikin enemmän kuin toivottavaa, että myös digitaalisessa sisällön esittämisessä päästäisiin sopimukseen standardeista. Toimisto-ohjelmistoissahan on määritelty <a href="http://www.itviikko.fi/page.php?page_id=15&news_id=20062183">OpenDocument -standardi</a>, joka on ISO:n ja IEC:n hyväksymä. Käyttäjät eivät siis ole riippuvaisia yhden ohjelmistovalimstajan tuotteista, vaan voivat valita minkä tahansa ohjleman, joka tukee OpenDocument standardia. Julkisessa hallinnossa tähän tiedostomuotoon ollaan sirtymässä mm. <a href="http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=27304">Tanskassa</a> ja <a href="http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=27474">Belgiassa</a> .

Multimediasisältöjä varten kehitetyt <a href="http://xiph.org/">Ogg Vorbis ja Ogg Theora</a> ovat vastaavanlaisia avoimia tiedostomuotoja kuin OpenDocument. Kuka tahansa voi toistaa em. tiedostomuotoja vapaasti kaikilla yleisimmillä käyttöjärjestelmillä (Windows, Mac ja Linux). Mielestäni Yleisradion julkisen palvelun tehtävään sopisi hyvin jakaa sisältöjä aidosti avoimessa yksittäisistä ohjelmistovalmistajista riippumattomassa muodossa. Tämä takaisi sisällön vapaan kuuntelemisen ja katsomisen riippumatta ohjelmistovalmistajista.

Sekä EU:n komissio, että YK, ovat suosittaneet avoimien tiedostomuotojen käyttöönottoa julkisessa hallinnossa. Myös Yleisradion toiminta perustuu laissa määrättyihin julkisen palvelun velvoitteisiin. On varmaan selvää, että kaikkea materiaalia ei voida jakaa näissä avoimissa tiedostomuodoissa tekijänoikeudellisista syistä johtuen. Suurin osa Elävän arkiston materiaalista ei kuitenkaan ole tällaista.

Digiboksini pitää sisällään maksukortinlukijan, jonka avulla voin halutessani laajentaa ohjelmatarjontaa. Ilman ohjelmakorttia voin kuitenkin katsoa minulle aivan riittävän montaa kanavaa ja niistä minulle tärkeimmät ovat julkisesti rahoitetut Yleisradion kanavat. Eikö ole aivan kohtuullista odottaa, että minulla olisi mahdollisuus toistaa myös Elävän arkiston materiaalia ilman ohjelmistolisenssien maksamista määräävässä markinna-asemassa olevalle yritykselle?

> Digiboksini pitää sisällään maksukortinlukijan, jonka avulla
> voin halutessani laajentaa ohjelmatarjontaa. Ilman
> ohjelmakorttia voin kuitenkin katsoa minulle aivan riittävän
> montaa kanavaa ja niistä minulle tärkeimmät ovat
> julkisesti rahoitetut Yleisradion kanavat.

Mikko, YLE:n toiminta ei ole (vielä, siitä puhutaan) julkisesti
rahoitettua (viittaat varmaan verorahoitteeseen) vaan sen
toiminnan takaa laissa määrätty monopoli. Lähellä, mutta
ei sama asia.

Juuri tämä lain mahdollistama monopoli tekee YLE:stä
julkisen palvelun toimittajan eikä se mielestäni voi tehdä
kyseisiä päätöksiä kuulematta yleistä mielipidettä tai suosien
tiettyjen yritysten tuotteita tilanteessa joissa lisensseiltään
vapaita (kuluttajille) vaihtoehtoja on ilmaiseksi saatavilla.

Mikä on sitten yleinen mielipide? Enemmistö koska he käyttävät
windowsia? Tehdäänhän YLE:lle pyörätuoliramppejakin
vaikka vammaiset eivät ole enemmistönä. Tämä siksi, että
nämä rampit eivät vaikuta mitenkään enemmistön toimintaan
mutta mahdollistavat myös vammaisten palvelun.

Julkisen toimijan tulee ottaa vähemmistöt huomioon (kuten saamelaiset uutisissaan) jos se on kohtuullisesti mahdollista.
DRM ei ole syy jättää näin tekemättä tässä tapauksessa, siksi
että sitä joskus voisi sattua tarvitsemaan.

Eemi Ely

Nähtyäni ratkaisun, johon YLE on päätynyt tässä formaattiasiassa, en voi olla epäilemättä, että olisiko toimitusjohtaja Jugnerin edellisellä työpaikalla jotain tekemistä asian kanssa. Microsoftilla ollaan varmaan hyvillään kun saatiin "oma mies" yleisradioyhtiön johtoon, niin että MS:n valta-asemaa Suomessa voidaan edelleen vahvistaa vaikka tekemällä tällaisia ratkaisuja.

Suomessa kannattaisi mielestäni ennemmin panostaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin, avoimiin standardeihin ja täällä alkunsa saaneeseen Linuxiin, jolloin valtio voisi pitää itsensä erillään amerikkalaisen yrityksen suljetuista tuotteista ja monopoliasemasta. Näin on pyritty tekemään muuallakin Euroopassa, miksei siis täällä "tietotekniikan mallimaassa".

<blockquote>"Tuo on ymmärrettävä ja oikeutettu kysymys, mutta kuitenkin jos ajatellaan keskivertosuomalaisen koneella valmiina olevia ohjelmistoja, niin silloin matalin kynnys on käyttää jo siellä koneessa valmiina olevaa ohjelmistoa."</blockquote>
Mikä estää käyttämästä ActiveX:ää koodekin asentamiseksi enemmistölle? Tällöin kahdella hiiren klikkaukselle käyttäjälle saadaan mikä tahansa koodekki - 1. klikkaus = asennuslinkki, 2. klikkaus = hyväksy ActiveX-objektin ajo.

<blockquote>"Nykytilanteessa erityistä vaivaa aiheutuu muutamalle prosentille koko potentiaalisesta käyttäjäkunnasta, käyttäjäryhmälle, joka on erittäin tietokoneosaavaa ja pärjää formaattihaasteen kanssa taatusti paremmin kuin jos valtaosan suomalaisista olisi ryhdyttävä asentamaan itselleen vierasta uutta ohjelmaa koneelleen."</blockquote>
Ei voi olla ihmettelemättä, missä tynnyrissä oikein elät. Esim. Porin lähistöllä usean ala-asteen kaikki koneet ovat LTSP-tekniikkaa käyttäviä Linux-koneita. Myös useassa muussa koulussa on tilanne näin. Käyttäjät ovat 7-12-vuotiaita, joista osa ei osaa edes lukea - miten heiltä voi vaatia tuollaista. Suljettujen formaattien kanssa pelleily on aina avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttäjille ja kehittäjille kilpajuoksua - heti kun vanha saadaan toimimaan, monopoli pakottaa uuteen VLI:n takaamiseksi. Kouluissa binäärikikkareiden asennus vaatii lisäylläpitoa ja aiheuttaa niin lisää kustannuksia yhteiskunnalle - pahimmillaan on pois ko. oppilaitoksen lasten opetuksesta. Kumma, että digitaaliasioissa "vähemmistöä" voi potkia näin päähän.

<blockquote>"Elävän arkiston lanseerauksen jälkeen saadusta teknisestä yleisöpalautteesta on tarkoitus tiivistää useimmin kysytyt kysymykset ja tehdä niistä FAQ vastauksineen julkaistavaksi Apua – sivun rinnalle, joten siellä luvassa tätä blogimerkintää koherentimmin muotoiltuja vastauksia."</blockquote>
Tällä hetkellä Apua:ssa on valheita, joita ette ole korjanneet palautepyynnöistä huolimatta.

Siellä lukee mm.
<blockquote>"Useimmissa tapauksissa tämä on teknisesti estetty tekijänoikeussyistä."</blockquote>
Voin sanoa, että 9-vuotiaskin osaa murtaa tämän hienon suojauksenne. Suoran URLin veivaus tuolla tavalla usean sivutiedoston kautta ei todellakaan ole mikään tekninen esto muille kuin vaihtoehtoselainten käyttäjille. Tuntuu kummalta, ettei pelkästään formaatilla hankaloittaminen riitä - lisäksi pitää sivusto rampauttaa niin, ettei se varmasti toimisi kenelläkään. Ymmärrän, että osa pitää drm-suojata. Se on minulle ihan ok, mutta miksi ei-drm-suojattuunkin pääsy pitää näin vaikeuttaa.

Haluaisin suoran vastauksen kysymykseen siitä, miksette käytä suoraa a- tai object-tagia leikkeiden esittämiseen vaan sivuilla pitää olla yhteensopivuustesteri (joka toimii ainoastaan IE-selaimella), joka esim. Linuxissa väittää sopivilla koodekkisäädöilläkin sivun olevan epäyhteensopiva järjestelmän kanssa.

Toinen marinani koskee väitettä avoimen standardien koodekkien lisenssimaksuista:
<blockquote>"Useimpiin uusiin ja sinänsä teknisesti hyvin tehokkaisiin formaatteihin liittyy usein myös ongelmia lisenssien ja oikeuksien kanssa, mikä tekee niiden hyödyntämisen vaikeaksi."</blockquote>
Olisi enemmän kuin hienoa kertoa sivulla suoraan, että ette halua käyttää sinänsä muuten täydellisesti toimivia formaatteja, joissa ei ole minkäänlaisia maksuja, koska ne eivät tarjoa drm-tukea. Ja että ette halua tarjota ei-drm-materiaalia nykyisten lisäksi niissä muodoissa, koska ...

Ymmärrän, että Teoston tapaiset tekijänoikeusjärjestöt pitävät kiinni tekijänoikeuksista, mutta eikös Yle ainakin periaatteessa teetä, tee tai ainakin pyri tekemään creative commons lisenssin alaista materiaalia. Olenko kenties väärässä? Tekeekö Yle sittenkin kaupalliseen tuotantoon tarkoitettua materiaalia?
Onko myös uutisissa ja säässä jotain tekijänoikeuden alaista materiaalia?
Miksi kaiken pitää olla niin monimutkaista?

Toisaalta on totta, että DRM:lle ei ole avointa vastinetta, mutta se ei silti poista sen heikkoa kehitystä. Se on yksinkertaisesti huono.

-
Kuten Tuija_YLE asian ilmaisi
"Tuo on ymmärrettävä ja oikeutettu kysymys, mutta kuitenkin jos ajatellaan keskivertosuomalaisen koneella valmiina olevia ohjelmistoja, niin silloin matalin kynnys on käyttää jo siellä koneessa valmiina olevaa ohjelmistoa."
-
Miksi keskiverto suomalaisen koneella on juuri nämä ohjelmistot? Koska ne ovat "standardi" asemassa, eli Ylen tapaiset järjestöt antavat vain heille mahdollisuuden käyttää niiden materiaalia.

Voidaankin yhtä hyvin verrata autolla ajamiseen:
"Suomen valtion teillä voit ajaa vain Ford autoilla ja Nesteen pensalla."

Helpoin vaihtoehto on tarjota kaksi (2!) eri vaihtoehtoa nähdäkseen kyseinen materiaali. Nykyinen Windowsin suljettu formaatti ja Ogg Vorbis tai Ogg Theora. Käyttäjä valitsee. Minä valitsen Ogg Vorbiksen tai Ogg Theoran.

> Kuten Tuija_YLE asian ilmaisi
> > Tuo on ymmärrettävä ja oikeutettu kysymys, mutta kuitenkin jos
> > ajatellaan keskivertosuomalaisen koneella valmiina olevia
> > ohjelmistoja, niin silloin matalin kynnys on käyttää jo siellä
> > koneessa valmiina olevaa ohjelmistoa."

> Miksi keskiverto suomalaisen koneella on juuri nämä ohjelmistot?
> Koska ne ovat "standardi" asemassa, eli Ylen tapaiset järjestöt
> antavat vain heille mahdollisuuden käyttää niiden materiaalia.

Aivan. Juuri tästä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä
ja nimenomaan Microsoftin Mediaplayerin sisällyttämisestä
windowsiin on EU nostanut antitrustikäsittelyn Mircosoftia vastaan.
YLE kantaa nyt lusikkansa omalta osaltaan soppaan, merkillisellä
tavalla (oletin että EU ja julkinen palvelu olisivat samalla puolella).

Mitä tulee ohjelmistojen asentamiseen, ei se tunnu olevan ongelma.
Tämän voi todeta sillä, että yksityiskäytössä valtaosa asennetuista
windowseista on laittomia kopioita. Miten nämä on asennettu
lukusien atk-lukutaidottomien koteihin, jos valmistajan vaivannäkö
on nimenomaan keskittynyt sen estämiseen?

Toisaalta voisi todeta, että Adoben PDF Acrobat lukijoideen on
laajalle levinnyt formaatti, vaikka se on aina vaatinut erillisen
ohjelman asentamisen windowseihin, vaikka Microsoft on sitä
yrittänyt pitkään boikotoida.

Omat vanhempani käyttävät Linuxia ja nykyisellään jos heillä
on joku ongelma tietokoneen kanssa, joudun alan ihmisenä
ratkomaan ne, luonnollisesti. Linuxilla itsellään ei ole asian
kanssa mitään tekemistä, näin oli myös windowsin kanssa.
99% ihmisistä vain käyttävät tietokoneita ymmärtämättä mitään
asentamisesta tai tämän keskustelun sisällöstä.

Ajatus siitä, että normaali käyttäjä ei osaisi asentaa
tarvittavaa avointa playeriä tietokoneeseensa on siten täysin
merkityksetön.

Yritysmaailmassa asiat voivat olla hieman eri tavalla, mutta
harvoimpa siellä YLE:n ohjelmia muutenkaan tiirataan ellei
kyseessä ole yritys itse.

Joten eiköhän se <b>enemmistö</b> tässä keskustelussa ole
nimenomaan kuluttajia, noita atk-lukutaidottomia jotka kiertävät
Microsoftin kopioinnin estot eivätkä osaa kilikata sitä Ogg playerin
asennuohjetta ja painaa enteriä.

Tuija, koska viimeinen kommenttisi oli jo selvästi laittamassa
kantta tähän matopurkkiin, voin lopetella itsekkin ja myös todeta,
että en ole pätkääkään kiinnostunut YLE:n sisällöstä. Häpeän
vain olla maan kansalainen joka on lainsäädännöllään antanut
teille oikeuden pyörittää monopolia tavalla, joka ei aidossa
kilpailutilanteessa kestäisi vuottakaan, kuten ei formaatin tuottanut
yrityskään. Eli se siitä ylistämästäsi ammattitaidostanne.

Eemi Ely

"Kuten tuossa yllä jo tuli todettua, formaatissa on oltava sellainen DRM, jonka sisällön oikeuksienhaltijat hyväksyvät. Tämä on sisällön oikeuksien haltijan meille asettama ehto, joka on tosiasia tällä hetkellä."
Ovatko oikeuksien haltijat kieltäneet tarjoamasta ei-drm-muodossa olevia leikkeitä kahdessa eri muodossa, joista toinen on nykyinen ja toinen avoin, esim. ogg tai matroska.

"Tärkeää on käytön helppous: se, että sisältö toimii mahdollisimman suurella todennäköisyydellä suurimman osan yleisöistä käyttämillä laitteilla heti ja ilman uusien ohjelmistojen lataamista."
Ok, edelliseen liittyen - onko ylimääräisen formaatin tarjoaminen nykyisen käyttäjiltä pois?

"Formaatin on sallittava aito streaming, tukea tekstitystä, mahdollistaa tarvittaessa eri rinnakkaisia kieliversioita sisällöstä; tukea tarvittaessa 5.1 -ääntä ja olla videolaadultaan vähintään vastaava kuin MPEG-4."
Ogg ja Matroska tukevat streamingiä, tekstitystä, rinnakkaisia kieliversioita, monikanavaääntä ja xvid-, theora ja vorbis yltävät laadussa "mpeg-4-tasoon". Ogg tukee esimerkiksi 2 miljardia kanavaa, jotka voidaan jakaa kuvan, äänen ja tekstitysten kesken. Esim. 9.1-äänellä, sadalla tekstityksellä ja kolmella eri kuvakulmalla säiliöformaatin skaalautuvuudesta on käytetty alle promillen tuhannesosa.

"Sisällöntuotantopuolella, kun konvertoidaan tuhansia tunteja ohjelmia, on voitava käyttää pitkälle tuotteistettuja työkaluja, jotka sopivat toimittajien työprosessiin ja joita voidaan integroida käytössä oleviin radion ja television tuotantojärjestelmiin."
Tuntuu ristiriitaiselta melkein samaan hengenvetoon mainita, että ammattitaitoa vaihtoehtoisiin tekniikoihin löytyy, mutta tarvitaan vielä lisää "pitkälle tuotteistettuja työkaluja". Onko vaihtoehtojen analysoinnista jotain kirjallistakin näyttöä ja tulosta mahdollisesti saatavilla tai referoitavissa.

Tarkoitan tällä sitä, että mikäli jokin avoimen formaatin työstöohjelma on puutteellinen/puuttuu, asia korjaantuisi varmaan paljon paremmin avaamalla suu niistä ongelmista - tällainen salamyhkäisyys ei hirveästi vie asioita eteenpäin. Tuntuu vaan siltä, ettei asioita halutakaan avoimia formaatteja suosivampaan suuntaan. Korjatkaa ihmeessa, jos olen väärässä.

Niin, miksei sitä sisältöä missä ei tarvitse olla kökköstä DRM -suojausta voisi julkaista oggina?

>Meidän palvelun rakentajien on otettava Yle.fi kokonaisuutena ja
>silloin lähtökohta on se, että Ylen käyttämässä suoratoistoformaatissa
>on oltava tarvittaessa käyttöön otettavissa sellainen DRM, jonka
>tiukimmatkin sisällön oikeuksienhaltijat hyväksyvät. Esimerkiksi urheilun
>alueella monet oikeudenhaltijat, esimerkiksi IOC, asettavat erittäin tiukkoja >vaatimuksia sisällön suojaukselle.

Miten te sitten yleensäkin saatte lähettää mitään? Analogisessa TV-verkossa ei ole mitään suojausta. Samoin Digitaalisesta TV-verkosta voi kuka tahansa tallentaa esitettyjä ohjelmia ilman ongelmia. Ylen shopista ostetut tallenteet ovat suojaamattomia. Miksi pelkästään "Elävä Arkisto" on suojattu?

>Tuo on ymmärrettävä ja oikeutettu kysymys, mutta kuitenkin jos
>ajatellaan keskivertosuomalaisen koneella valmiina olevia ohjelmistoja,
>niin silloin matalin kynnys on käyttää jo siellä koneessa valmiina olevaa >ohjelmistoa. Nykytilanteessa erityistä vaivaa aiheutuu muutamalle
>prosentille koko potentiaalisesta käyttäjäkunnasta, käyttäjäryhmälle,
>joka on erittäin tietokoneosaavaa ja pärjää formaattihaasteen kanssa
>taatusti paremmin kuin jos valtaosan suomalaisista olisi ryhdyttävä >asentamaan itselleen vierasta uutta ohjelmaa koneelleen.

Mies Windows Vistan kanssa? Ilmeisesti EU ei anna liittää mediaplayeriä mukaan joten kun uusi Windows ilmestyy pitää jokaisen kuitenkin asentaa jotain koneelleen.

Mielenkiintoisen asiasta tekee vielä se, että Real playerin asennus ei ilmeisesti ylen mielestä ole mitenkään haastavaa? Toisaalta vapaa koodekkikin asentuu kahdella klikkauksella joka ei varmastikaan ole valtaosalle suomalaisista kovinkaan haastavaa edistynyttä tietokoneenkäyttämistä.

>Esim. edistyneimmiltä Linux – käyttäjiltä olemme saaneet tietoja sellaisista
>selain/player/käyttöjärjestelmäversioyhdistelmistä, joilla sisällön
>toistaminen onnistuu, ja niillä on tarkoitus täydentää Apua – sivun
>ohjeistusta kokemattomammille käyttäjille, kuten kouluille ja julkisille
>laitoksille, joista tässäkin ketjussa on kannettu huolta.

YLE:n mielestä siis koulujen ja julkisten laitoksien tulisi rikkoa uutta tekijänoikeuslakia? Kovin on mielenkiintoinen kommentti. Karpelan eikun Saarelan eikun... Siis kuitenkin kovasti ajama uusi tekijänoikeuslakihan kieltää esim. Linuxissa toimivat WMV-koodekit joten Linux-käyttäjät jäävät ihan ilman Elävää Arkistoa (Siis esim juurkin koulut) ainakaan laillisesti.

Minusta olisi kyllä aika merkillinen juttu jos osa esim. TV-ohjelmista toimisi vain Sony -merkkisillä televisioilla. Tosin Digiboksien kanssa ei olla kovin kaukana tästä tilanteesta ;-)

"Jos olen ymmärtänyt oikein, tarjoamalla paljaat suorat linkit faileihin menettäisimme mahdollisuuden esim. jättää vain huonompilaatuinen videovaihtoehto tarjolle, jos sattuisi tulemaan kova ruuhka palvelimelle ja haluttaisi turvata mahdollisimman monelle pääsy katsomaan sisältöä."

Ei välttämättä. Suoralla linkillä voidaan tarjota välitiedosto, jolla epäsuorasti päästään leikkeeseen, niinkuin näköjään nyt teettekin. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää proxy-palvelinta, joka jakaa kuormitusta varsinaisille lähetyspalvelimille. (tosin tällaisen mittaluokan käytössä en osaa sanoa, löytyykö sopivia ohjelmia).

Nyt kun tarkistin asian uudestaan, se, mikä ihmetyttää, on sivun tapa käyttää javascriptia upotustagin lisäämiseen sivulle - ilmeisesti tämä on se tekninen suojakeino, mutta se saattaa estää joidenkin käyttäjien (kaikissa selaimissa ei javascript ole yhtäläisesti tuettu) pääsyn leikkeisiin myös pelkästään katselutarkoituksessa. Toisaalta, koska palvelu nyt toimii Linuxillakin ilman pakkolinsenssejä vaativia ohjelmia (dekooderina käy vapaa ffmpeg) valitusta formaatista huolimatta melko helposti, jätän löpinät sikseen.

Kiitos vastauksista tähän asti.

--
Kuten Tuju asian ilmaisi
Joten eiköhän se enemmistö tässä keskustelussa ole
nimenomaan kuluttajia, noita atk-lukutaidottomia jotka kiertävät
Microsoftin kopioinnin estot eivätkä osaa kilikata sitä Ogg playerin
asennuohjetta ja painaa enteriä.
--

Unohdit yhden tärkeän pointin. Se enemmistö ei tiedä mitään koko Elävästä arkistosta.

--
SiirJu
Miten te sitten yleensäkin saatte lähettää mitään? Analogisessa TV-verkossa ei ole mitään suojausta. Samoin Digitaalisesta TV-verkosta voi kuka tahansa tallentaa esitettyjä ohjelmia ilman ongelmia. Ylen shopista ostetut tallenteet ovat suojaamattomia. Miksi pelkästään "Elävä Arkisto" on suojattu?
--

Aivan. Voin sanoa, että olen tallentanut yhden Yle rahoitteisen sarjan ja yhden ulkomaalaisen dokumentti elokuvan (tuli muistaakseni Yleltä) kovalevyllisellä dikiboxilla. Siirsin sen tallentamat "rec" tiedostot koneelleni talteen. Muutin ne "m2p" muotoon (m2p = mpg), josta edelleen Xvid muotoon "avi" tiedostoon.
Teinkö jotain väärin?
Voin automatisoida koko homman.

(Taisit vastata tähän aika kattavasti. Kiitos.)

--
Tuija_YLE
Jos olen ymmärtänyt oikein, tarjoamalla paljaat suorat linkit faileihin menettäisimme mahdollisuuden esim. jättää vain huonompilaatuinen videovaihtoehto tarjolle, jos sattuisi tulemaan kova ruuhka palvelimelle ja haluttaisi turvata mahdollisimman monelle pääsy katsomaan sisältöä. Kävijäpiikkejä streaming - palvelimilla aiheuttavat yleensä esim. isot uutis- ja urheilutapahtumat.
--
Tulevaisuudessa tämä tullaan hoitamaan torrent protokollan avulla, mutta eihän nyt voi kun se on niin kauhian laitonta. Vai mitä olet mieltä torrentin mahdollisuudesta?<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/BitTorrent">Wikipediassa asia on suhteellisen hyvin mainittu.</a>
Se ei ole vaikeaa. Esim. Opera selain tukee tätä nykyään suoraan. Asennus on vain "next, next ja next".
Tähän on miljoonia ratkaisuja.

--
Tuija_YLE
>onko ylimääräisen formaatin tarjoaminen nykyisen käyttäjiltä pois?

Välillisesti on, koska se osa rahasta menisi eri teknologioiden tukemiseen eikä varsinaiseen sisällön tekemiseen
--
???
Entä automaattisuus?
Kun systeemi saadaan kerran pystyyn kunnolla, sitä on helppoa pitää pystyssä vastaisuudessakin.

"Vai mitä olet mieltä torrentin mahdollisuudesta?Wikipediassa asia on suhteellisen hyvin mainittu.
Se ei ole vaikeaa. Esim. Opera selain tukee tätä nykyään suoraan."

Hyvä kun tuli tuo Opera mainittua... yrittäkääpäs huviksenne käyttää elävää arkistoa sillä. Minä käytän a)Linuxia ja b)Operaa... ei paljon naurata.

Pitäisi huutaa... kirota... mutta kun ei tässä blogissa viitsi. Tuija kun on "hyvä jätkä"... ensimmäinen suomenkielinen LibriVox-äänitys... ei paha. Mutta YLE on kyllä tässä mokannut pahan kerran. "Real"-versiot peliin!

Eli Ylen päätös on se, että joko maksatte 200 € monopoliasemassa olevasta käyttöjärjestelmästä (siis se M$:n kökkö Window$s ;)) tai rikotte lakia asentamalla w32codecsit? Ikävää että asia on näin...

Vililikku,

jos nyt oikein katsoin, leikkeet pystyy avaamaan ffmpeg-dekooderillakin ilman win32codecseja. Pitäisi toimia myös ei-x86 raudalla ja 64-bittisenä ainakin teoriassa. Ainut ongelma on sivujen javascript-härpäke, joka ainakin tappaa minulla joskus firefoxin. Leikkeiden pitäisi näkyä ainakin kaffeinella tai kmplayerillä.

Minulla on Firefox + Mplayer ja kun avaan jotain videota niin selain kaatuu. Eli ei ainakaan näillä toimi.

>> Ja että ette halua tarjota ei-drm-materiaalia nykyisten lisäksi niissä muodoissa, koska ...

> Koska moninkertaisen formaatti-infrastruktuurin ylläpito on kallista ja vie työvoimaa. Radiossa ja televisiossa on kymmeniä toimituksia, joissa verkkoon julkaistaan audio - ja videosisältöä. Järjestelmätuki, päivitykset,

Eli kustannuskysymys. Ilmeisesti olette siis tehneet kustannusarvion siitä miten paljon maksaisi toisen lisenssivapaan, avoimen formaatin käyttö.

Jos tämä kustannusarvio tai edes loppusumma on julkista tietoa niin voitko kertoa mistä rahasummasta on kyse, koska minun on hyvin vaikea uskoa että kyse olisi kovin suuresta summasta. Formaattimuunnoksenhan voi hoitaa automaattisesti keskitetysti yhdellä palvelimella, sen lisäksi tarvitseekin sitten vain generoida linkit varsinaisten medialähteiden yhteyteen minkä luulisi hoituvan melko pienellä palvelinpuolen scriptillä.

Jos taas kyse ei ole julkisesta tiedosta niin miksi tieto on salaista ja miten korkea-arvoinen pitää olla että saa tiedot nähdä?

Jos taas kustannusarvioita ei ole edes tehty, niin silloinhan olisi outoa että väitätte sitä kalliiksi.

Vililikku: "Minulla on Firefox + Mplayer ja kun avaan jotain videota niin selain kaatuu. Eli ei ainakaan näillä toimi."

Näin käy minullakin - mplayer-plugin on yksinkertaisesti niin buginen, ettei sillä toimi. Kokeilepa kmplayer- tai kaffeine-plugin-liitännäisiä. Jompi kumpi ainakin toimii.

"Apua-sivua on muuten nyt päivitetty. Antakaa kuulua, jos siellä on vielä pahoja sammakoita. Tämä on varsin hyvä oppimisprosessi kaikin puolin."

Parempi nyt. Vielä on tosin seuraavat virheet:

QT on Trolltechin käyttöliittymäkirjasto. Tarkoitatte varmastikin QuickTime-formaattia.

Vain Real Media on otettu esille mobiililaitteiden tuen kohdalla, vaikka iso osa mobiililaitteista tukee ja tulee vastaisuudessakin tukemaan H.264-formaattia. H.264 voidaan paketoida myös kaupallisesti tuettuun formaattiin, jossa on DRM-tuki. iPodit, Zunet, PSP:t, kännykät ja muut tulevat käyttämään H.264:ää Real Median asemesta - siksi se kannattaisi huomioida tässä.

Kysymyksen erotteleminen xvid/divx/quicktime/mpeg-4:ään on hieman turha, koska nuo kaikki enkooderit pystyvät tuottamaan "standardia mpeg-4-videota". Erottelu pitää tehdä vain YLEn sisällä, käyttäjälle riittää mikä tahansa standardi-mpeg-4-dekooderi (ainakin periaatteessa). On sitten pelkästään katseluohjelmasta kiinni, halutaanko tukea erilaisia säiliöformatteja - 99,9% työpöytäkäyttöjärjestelmistä tietääkseni löytyy vähintään yksi katseluohjelma, jolla saa kaikilla nykyisillä tavoilla paketoidun mpeg-4:n näkyviin.

Toivottavasti tulevaisuudessa YLE virtaviivaistaa tämänkin palvelun sisällön esim. 2. sukupolven teräväpiirto-digi-TV:n lähetystekniikan kanssa. Hyvällä tuurilla käyttöön saadaan esim. standardoitu mpeg-4, jolloin sama formaatti kävisi periaatteessa vast.otto- ja lähetyspäässä. Noh, täytyy toivoa, että siihen asti YLE pitää sisäisesti edes leikkeet muodossa, joka säilyy varmasti jälkipolvillekin. Siitähän tässä formaatti-jeesustelussa alunperin ainakin omalta osaltani on kyse; haluan, että formaatti takaa videon katselumahdollisuuden jatkossakin, koska en aio omalle kiintolevylleni pahan päivän varalta alkaa niitä jemmaamaan. Paljon parempi, että data on luotettavalla taholla, johon voi tukeutua silloin, kun tarvetta tulee.

"...tulevat käyttämään H.264:ää Real Median asemesta - siksi se kannattaisi huomioida tässä."

Tarkoitin tässä sitä, että vaikka Real Median sisälle nykyisissä toteutuksissa voikin laittaa H.264-videota, on turvallisempaa sitoutua standardiin kuin yhden valmistajan säiliömuotoon, joka voi vaihtaa sisäistä toimintaansa koska tahansa.

--
Urmas
Hyvä kun tuli tuo Opera mainittua... yrittäkääpäs huviksenne käyttää elävää arkistoa sillä. Minä käytän a)Linuxia ja b)Operaa... ei paljon naurata.

Pitäisi huutaa... kirota... mutta kun ei tässä blogissa viitsi. Tuija kun on "hyvä jätkä"... ensimmäinen suomenkielinen LibriVox-äänitys... ei paha. Mutta YLE on kyllä tässä mokannut pahan kerran. "Real"-versiot peliin!
--
Hyvähän sinun on sanoa, kun käytät Linuxia (itse vasta olen siirtymässä). Windowsin Realplayer on yksinkertaisesti hirveä. Sen mukana tulee tonneittain sellaista mitä ei halua. Kaiken lisäksi <a href="http://www.free-codecs.com/download/Real_Alternative.htm">Real alternative</a> ei kykene toistamaan Real tiedostojen streamausta.
Ei Realia!
En ole hirveästi tutustunut streaming tekniikoihin, mutta eikö perusstreami, jota käytetään <a href="http://wwitv.com/portal.htm">useissa netti TV:issä</a> saisi standardi muotoon?

Kiitokset Tuija_YLE:lle meidän ymmärtämisestä.

Koitapas Linuxin RealPlayerä... luulen, että ilahdut suuresti!

Mutta mutta... näin päivän verran viisaampana... otetaanpa pari lainausta "Apua"-sivulta:

"<strong>Miten toistan Windows Mediaa Linux-käyttöjärjestelmässä?</strong>

<em>Avoimen lähdekoodinsa vuoksi Linux-käyttöjärjestelmässä on olemassa useita eri kokoonpanoja Windows Median toistamiselle. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen, mikä kokoonpano toimii, ei ole mahdollista antaa. Käyttäjät ovat raportoineet Elävän arkiston toimivan ainakin Firefox-selaimella, johon on liitetty MPlayer-soitin sekä Konqueror-selaimella, johon on liitetty Kaffeine-soitin</em>."

Juupas eipäs. Konqueror/Kaffeine -yhdistelmä on (minun kokeilujeni mukaan) toimivin. Ensimmäinen klippi aukeaa mukisematta, sitä voi katsella... mutta toisen klipin klikkaaminen kaataa selaimen. Tämä on siis <strong>parasta</strong>, mihin olen päässyt. Vanhaa paljastuskirjaa lainatakseni: "Ei kuki liljat, ei tuoksu ruusut, tämähän on selevää kuppaa!"
Formaatit ovat yksi asia. JavaScript "soitin"härveli on toinen. Sehän se nuo selaimet kaataa, jos käyttöjärjestelmä on väärä. Tai jos selain on väärä (Opera), linkki-ikoneita ei pääse edes klikkaamaan. Uusiksi vaan! Jos ei kevytkokiksella ja kylmällä pizzalla synny, yritetään sitten perinteisempään malliin kahvilla ja tupakilla. Kengännauhoihin on kuitenkin kompastuttu:

"<strong>Onko YLE niin naiivi, että kuvittelette Windowsin DRM suojausten kestävän murtamisyrityksiä pitkällä aikavälillä?</strong>

<em>Voi todella olla niin, että hieman taitavampi käyttäjä osaa kikkailla tiedostosta itselleen kappaleen talteen. Tarkoitus on kuitenkin mahdollisimman hyvin estää se. Näyteikkunankin voi rikkoa tiiliskivellä, mutta ei se silti ole sallittua."</em>

Taitavampi käyttäjä juu. Minä en tietokoneista muuta ymmärrä, kun että ne toimivat sähköllä. Ja sähkö on vaarallista. Kun Operalla ei päässyt mihikään, yritin Firefoxilla. Kun Firefox kaatui, avasin sen päätteestä käsin - jos vaikka virheilmoituksista saisi jotain tolkkua. Ja saihan niistä. Syy oli "Muistialueen ylitys". Vähän ylempänä luki notta "n->url=http://194.252.88.103/player/ja_niin_edelleen.wmv". Ka mikäs se siinä? Tuoltahan sen saisi omalle koneelle imuroitua! Mutta kun minä en halua täyttää pientä kovalevyäni tavaralla, joka löytyy YLEn kovalevyiltä. Että se siitä. Ensin tuo purkkaviritys-soitin-härveli uusiksi (niin, että se toimii kaikilla selaimilla ja käyttöjärjestelmillä)... puhutaan formaateista sitten sen jälkeen.

Urmas, etkö ole jo huomannut, että hän ei ymmärrä. Naurettava vertaus esim ikkunan rikkomisesta oli yksi monista osoituksista siitä miten YLE:llä mielletään asiat.

Jos kyse olisikin todella siitä, että DRM pitäisi murtaa joka pirun kerta kun sitä halutaan laittomasti katsella. Ikävä (onneksi?) kyllä siihen riittää, että se yksi asioista perillä oleva henkilö joka kopioi sen salaamattomana p2p verkkoon, jossa siitä syntyy uusia kopioita.

YLE:n sedät ja tädit: Tietokoneessa tiedostoista voi ottaa kopioita helposti ja se ei varsinaisesti maksa lisää/vie enempää sähköä mitä se tietokone jo pyöriessään vie. Toisin on esim sisäfile, se pitää varastaa kerta toisensa jälkeen kun masussa kurnii. Filettä ei varsinaisesti voi kotona kopioda kuin leikkelemällä pienemmiksi paloiksi.

Vieläkö YLE:llä on <b>oma</b> lastentarha ja hammaslääkäri?

Tuija; jatkan vähän demisen pohdintaa.

Nyt elävässä arkistossa WWW-sivulle upotettu plugin avaa meta-tiedoston, joka kertoo missä itse video stream on. Useimmat open source playerit ymmärtävät noita metatiedostoja myös , joten suoraa linkkiä itse streamiin ei tarvita. Tällöin samaan meta-tiedostoon voitaisiin tarjota myös suora linkki, jolloin käyttäjä voisivat avata siitä clipin standalone playeriin.

Tämä olisi hyvä idea, koska toimivia standalone playereitä (jotka toistavat mm. ylen elävän arkiston streamia) on _paljon_ useammalle alustalle kuin pelkästään selainplugineja. Esimerkkinä vaikka "apua" sivulla mainittu mplayer tai ffmpeg, vlc... jne. Tähän linkkiehdotukseen kommentoit aikaisemmin Demiselle, että linkkien tarjoaminen aiheuttaa kuormanhallinta ongelmia.

Luulisi kuitenkin kahden identtisen uri:n käyttäytyvän myösidenttisesti, joten siinä ei olisi vielä eroa. Toistohjelmien käyttäytymisessä kuitenkin olisi, mutta massat joka tapauksessa käyttävät windows media playeriä windows median katsomiseen, joten playeri olisi käyttäjillä enimmäkseen sama riippumatta katsotaanko videota selaimessa vai ei, eli ei suurta eroa siinäkään.

Mutta jos kuormaongelmia kuitenkin tästä huolimatta tulisi, niin linkit voitaisiin näyttää ainoastaan, joiden selaimessa ei ole sopivaa pluginia. Tällöin suorat linkit näkyisivät ainoastaan niille joilla palvelu ei toimi ollenkaan, mutta suurille massoille mikään ei muuttuisi. Linkkien lisäyskin voitaisiin perustella saavutettavuuden lisäämisellä jne...

Tuossa kaikki voittaisivat, enkä oikein keksi mitään huonoja puolia :)

Suodaan toki... se, että asia on tapetilla ja mokiin puututaan, tekee minusta iloisen pingviinin. :)

<a href="http://peruna.fi/kuu/2006/09/17/kuollut-arkisto/">Blogautin</a> juuri omista kokemuksistani Elävän arkiston elvyttämiseksi. Itselläni on siis melko uusi 64-bittinen pc-työasema, joka tuo oman lusikkansa linuxin videotoistosoppaan. Eli linuxille ohjeita annettaessa kannattaa muistaa, että tavallisten (ja vanhojen) 32-bittisten pc-koneiden kanssa monet asiat saadaan toimimaan, mutta samat ohjeet eivät päde kaikille linux-ympäristöille.

Toivottavasti zachen ehdotus otetaan tosissaan ja oikeat video(sivu)linkit saadaan näkyviin sen sijaan että ne peitetään javascriptin taakse. Sitten minäkin näkisin arkiston sisällön linuxillani – varsinkin kun olen nyt taistellut itselleni toimivan mplayerin.

Tuija: Harkitsitteko YLEssä flashin käyttöä elävässä arkistossa?

Avoin vormaatti olisi kaikkein paras, mutta kai tuo suora linkki tiedostoon aluksi kävisi. MP4 oli kiva yllätys noissa videoblogeissa, joka olisi hyvä valinta linuxin ja mobililaitteiden suhteen.

"Windows media on tarpeen siksi, että siinä on riittävän hyvä drm-suojaus, mikä sallii meidän jatkossa neuvotella nettiesitysoikeuksia sellaisillekin sisällöille, joita emme tähän asti ole saaneet laittaa nettiin."

Ikään kuin tässä nykyisessä tilanteessa ei olisi jo tarpeeksi kestämistä...

Tasan sinä päivänä, kun YLE alkaa tehdä nettilevityksessään olevasta materiaalista minulle käyttökelvotonta, loppuu tässä taloudessa myös TV-luvan maksaminen. Aivan sama, vaikka TV talosta edelleen löytyisikin. Jos YLE syö asiassa omat periaatteensa, en aio toimintaa enää tukea.

Tällä sivulla on nähtävillä YLEn arvot:
http://www.yle.fi/yleista/arvot.shtml

"YLEn arvot perustuvat yhtiön julkisen palvelun tehtäviin, joista säädetään Laissa Yleisradio Oy:stä ja ne ovat:
- suomalaisuus
- luotettavuus
- riippumattomuus
- monipuolisuus
- korkea laatu"

"YLE on kaupallisesti ja poliittisesti riippumaton: toiminta rahoitetaan yleisöltä kerättävillä tv-maksuilla, ei mainostuloilla eikä valtion budjetista. Ohjelmistossa pyritään tasapuoliseen käsittelytapaan ja puolueettomuuteen."

Tuija, nimimerkki xdr kyseli <a href="http://blogit.yle.fi/formaattikeskustelu_jatkuu#comment-761">tuossa aiemmin</a> osuvasti, onko avointen formaattien tukemisesta tehty kustannusarviota. Itsekin kuulisin mielelläni tästä. Toistaiseksi kun on sellainen olo, että ratkaisuja on tehty joko mutu-menetelmällä tai sitten jopa sellaisin perustein, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua.

ei olisi kovin hankalaa tehdä raakadatasta usealle eri formaatille ilman suurempia lisäkustannuksia, kun se tehtäisiin automaattisesti.

Samoilla linjoilla dunpin kanssa. Videon konvertointi toiseen muotoon ei vaadi ihmistä sitä vahtimaan, homaan siis riittää että kerran pystytetään kunnon pipeline, jonka läpi materiaali menee. Näin homma varmasti jo nyt toimii, kun raakamateriaali (missä muodossa se sitten säilytetäänkään) käännetään WMV-muotoon. Tämän proseduurin muokkaus ei voi olla kovin iso asia. Laskentateho ja levytila on halpaa.

Puheet henkilötyöviikkoja sisältävästä excel-taulukosta kuulostavat nimenomaan juuri siltä, että perusteet eivät kestä lähempää tarkastelua. Tuija, voitko tehdä tutkivaa journalismia ja selvittää onko eri vaihtoehtoja oikeasti pohdittu, vai onko vaan menty sieltä missä aita on matalin? (Ja matalin nimenomaan vaivannäön kannalta, mikä ei ole välttämättä sama asia kuin kustannustehokkain vaihtoehto.)

Minustakin olisi kyllä kiva kuulla oman tai jopa useammankin entryn verran taustoitusta teknologisista/taloudellisista/lakiteknillisistä valinnoista. Arvatenkin syyt eroaa keskiverto 'nörtin valitsen parhaan saatavilla olevan teknologian' valinnoista, mutta muuten se miten isommat puljut tekee valintoja on itselleni aikamoisessa sokeassa pisteessä ja kiinostaisi tietää lisää tuosta. (uskoisin etten ole ainoa)

Onko esimerkiksi vorbis, open source videokonvertterit jne Ylen kannalta riittävän turvallisia, että sitä uskaltaisi käyttää vai katsotaanko ne oikeudellisesti miinoitetuksi? (ja odotetaan että BBC testaa asian?)

Tai entä miten eri formaattien käytöstä laskutetaan, onko mukana sisällön minuuttihintaista laskutusta vai ostetaanko vain oikeus käyttää jotain softaa ja se miten sitä käytetään on asiakkaasta kiinni eli voidaan rajattomasti pakata videota tai jotain? Onko formaattien käyttökustannukset merkittäviä verrattuna työhön jne..