Reuters ohjeistaa toimittajiaan: Älä linkitä Wikipediaan
Wikipedia tai vastaava vapaasti muokattava verkkosivu voi olla taustatutkimuksen hyvä lähtökohta, mutta sitä ei saa käyttää lähteenä eikä siihen pidä linkittää uutisesta lisätietoaineistona. Wikipediaan sopii linkittää vain silloin, kun uutisen aiheena on itse Wikipedian artikkeli. Näin ohjeistaa uutistoimisto Reuters journalistejaan tuoreessa sosiaalisen median ohjeistuksessaan.
Täällä kotimaassa viestintätoimisto Deski on selvittänyt, että Wikipedia on toimittajilla ahkerassa käytössä.
Mediatalon halu varjella mainettaan ja luottamustaan voi johtaa hyvinkin yksityiskohtaisiin toimintaohjeisiin, ja sellaisten olemassaolo voi antaa työhön turvallisuuden ja hallinnan tunnetta. Reutersin ohjeessa on paljon hyviä kohtia. On kuitenkin rajansa sillä, mitä voi ohjeistaa ja mikä pitää itse ymmärtää ja soveltaa.
Miten sosiaaliseen mediaan tottumattomat sitten voisivat alkaa kehittää medialukutaitoaan? Esimerkiksi YLEn yhteistyökumppaneineen kehittämä sosiaalisen median SOMAkoulutus voi olla vastaus.
Mediatalojen suhtautumisesta sosiaaliseen mediaan ks. myös. BBC tells news staff to embrace social media.
4 kommenttia
Pe 12.03.2010 @ 16:39
Ymmärrän hyvin tuon ettei Wikipediassa olevia tietoja pidä suoraan käyttää missään jonka itse takaa oikeaksi, mutta ohje ettei Wikipediaan pidä linkittää kuulostaa aika hurjalta.
Sinänsä Wikipedian nykysysteemissä on aika vähän tehtävissä tuolle. Se, että artikkelit muuttuvat koko ajan ei ole mikään hirveän suuri ongelma artikkelin tietojen luotettavuuden kannalta. Se kuitenkin on ettei artikkelin sisällä tai artikkeleiden välillä ei oikein pysty arvioimaan mitenkään sisältöjen luotettavuuksia on jo isompi eikä sille oikein voi tehdä mitään muuta kuin, että artikkeleilla olisi nimetyt henkilöt jotka niitä seuraisivat.
Esimerkiksi alla olevan kaltaisia virheitä ei oikein pysty millään muulla tavalla seulomaan tai korjaamaan kuin sillä, että joku perehtyy aiheeseen:
- http://en.wikipedia.org/wiki/Talk:Oink%27s_Pink_Palace#Error_in_legal_proceedings
Eli systeemi olisi vähän saman tapainen kuin open source -softassa. Useat ihmiset muokkaavat ohjelmaa ja sitten on niiden lisäksi tyyppejä jotka pitää huolta, että softa pysyy kuosissaan.
Wikipedian tapauksessa se vain tarkoittaisi sitä, että joku kuka on perehtynyt aiheeseen (vaikka artikkelia paljon muokannut kirjoittaja) lukee vaikka puolen vuoden välein ajatuksella läpi artikkeliin tulleet muokkaukset ja tarpeen vaatiessa poistaa sotkut ja wikittää jutut.
Ma 15.03.2010 @ 09:38
Eikö rajan voisi vetää siihen, että kiistattomia faktatietoja sisältäviin artikkeleihin sopii linkata, muihin ei. Esimerkiksi luonnonlait ja maantieteelliset perusasiat on esitelty Wikipediassa ihan asiallisesti, ja monista historiallisista henkilöistä on lyhyitä neutraaleja artikkeleita, joista selviää elinvuodet yms.
Ma 15.03.2010 @ 12:30
Eikö rajan voisi vetää siihen, että kiistattomia faktatietoja sisältäviin artikkeleihin sopii linkata, muihin ei.
Ongelma on siinä, että miten Reuters esimerkiksi pystyy erottamaan ne artikkelit jotka sisältävät vain kiistattomia faktatietoja niistä artikkeleista jotka eivät sisällä? Englanninkielisen Wikipedian kohdalla <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Assessment">Quality scale</a> B-FA artikkelit ovat järjestäen aika hyviä joten siellä sitä voi käyttää rajana.
Puoli vuotta on tietysti melkoinen viive virheellisen tiedon oikaisemisessa, eikä linkkiä seurannut ihminen saa peräänsä tietoa siitä, että kohta hänen käyntinsä jälkeen sivulla juuri ollut ilkivaltavirhe on sittemmin korjattu.
Tässä pitää ottaa huomioon se, että mikä aiheuttaa ongelmia. Englanninkielisestä Wikipediasta en osaa sanoa niin hyvin, mutta suomenkielisessä ongelmana ei ole sinänsä uuden virheellisen tiedon lisääminen tai vandalisointi. Enimmäkseen kaikki vakiintuneet käyttäjät ja 3/4 ip-muokkauksistakin pyrkivät parantamaan wikipediaa ja uusien sekä ip-osoitteiden kohdalla selkeät virheelliset tiedot poistetaan. Suurempi ongelma on minusta vanhentunut tieto, lisätyt asiat joita käyttäjät luulevat virheellisesti tietävänsä (tai tulkitsevat väärin), sekä tiedot jotka ovat lähteissä alun perinkin virheellisiä. Sitten vielä kun tämä yhdistetään siihen, että useiden käyttäjien muokatessa artikkelia kaikki tuo sekoittuu iloisesti keskenään, niin sotku on valmis.
Se, että artikkelista olisi edes kerran puolessa vuodessa tehty sellainen versio jonka sisältöön voi luottaa auttaisi paljon siinä ettei artikkeli pääse sellaiseen tilaan ettei sen sisällön totuudenmukaisuudesta ota kukaan selvää.
