Tulevaisuuden osaaja vaihtaa tehtävänimikettä tiuhaan

Olin tänään Aalto-yliopiston Media Factoryn tilaisuudessa puhumassa median tulevaisuudesta ja YLEn roolista siinä.

Otin esiin liiketoimintamallien ja ansaintalogiikan murroksen - että yhtäältä on ilmaisten sisälltöjen ja palvelujen hyöky, joka suorastaan syö markkinoilta rahaa (ks. Jussi Ahlrothin juttu Chris Andersonin kirjan pohjalta Hesarin arkistossa, Ilmainen haastaa kaiken 29.11.2009), ja toisaalta on kukoistava virtuaalitalous ja sen kasvavat virtuaaliesineiden markkinat.

Sitten on verkottunut viestintäympäristö, joka muutama vuosi sitten oli web2.0, nyt sosiaalinen media ja ensi vuonna siitä puhutaan taas jollain toisella nimellä. Se on välitöntä reaaliaikaista tiedonvälitystä, mobiilia ja kontekstitietoista ja mahdollistaa juuri nyt tapahtuvista asioista sivusilmällä selvillä pysymisen. 

Mediataloille digimurros edustaa järisyttävää muutosta. Liiketoiminnalta menee pohja, kun vanhat rahoitusmallit häviävät jos uusia ei keksitä tilalle. Tekijöiltä menee ammatti-identiteetti uusiksi. Hierarkia murenee ja organisaatioita aletaan johtaa uudelta pohjalta.

Tekijyydelle tulevaisuus ja muutos asettavat melkoisia vaatimuksia. Tulevaisuudessa vahvoilla ovat sellaiset osaajat, jotka eivät takerru tiettyihin ammattinimikkeisiin vaan ovat valmiita muuttamaan tekemisen tapoja, organisoitumista ja  työkaluja kulloinkin tavoitteeksi asetettavien asioiden mukaan.

Työtapojen uudistaminen on mielenkiintoista, innostavaa ja hauskaa, mutta välillä mietityttää, antaako vallitseva työkulttuurimme sille tilaa.