Voivatko kansalaismedia ja valtavirtamedia liittoutua yleisön eduksi?
Ylen aikaisen aamussa Mika Saarelainen kertoi hetki sitten, kuinka hän 9.11.2001 oli tekemässä iltapäivälähetystä, kun klo 16 uutisissa ensimmäisenä sähkeenä kerrottiin, että pienkone on iskeytynyt World Trade Centeriin, ja että lisätietoja myöhemmin.
Mika Saarelainen kertoo menneensä tupakointipaikalle ja katsoneensa televisiota. Oli jäänyt se rööki polttamatta.
Uutisrumba pantiin pyörimään. Juontaja palasi studioon ja katsoi biisilistaa.
Saarelainen kertoi vieläkin näkevänsä sen verkkokalvollaan ruudulla olleet neljä biisiä: Lentäjän poika, Kahden hullun matka, The Boy from New York City ja Hard day's night. "Eihän näitä voi soittaa", hän kertoo ajatelleensa.
Radio Ainon toimituksessa Marko Miettinen oli juontamassa ja teki suorassa lähetyksessä tilanteesta selkoa kuuntelijoille osaavasti ja maltillisesti. Toimitus teki nopean työnjaon ja jokainen ryhtyi tekemään omaa osuuttaan palapelistä, jossa illan kuluessa ja seuraavaksi aamuksi tuotettiin monipuolinen ja kattava selostus siitä, mitä oli tapahtunut.
Silloin oltiin tiiviisti CNN:n ja BBC Worldin suorien lähetysten kimpussa. Paikalta tavoitetuilta suomalaisilta saatiin silminnäkijäkuvauksia ja tilannekertomuksia puhelimitse.
Viisi vuotta sitten ei vielä verkosta osattu etsiä, eikä niin paljon julkaistukaan, kansalaismediaa. Nyt isojen uutistapahtumien jälkeen, ja aikana, osaa jo alkaa tehdä verkkohakuja ja voi odottaa löytävänsä runsaasti erilaisten ihmisten julkaisemaa aineistoa.
Esimerkiksi Flickr-valokuva-albumi on toimittajallekin varteenotettava lähde, jossa kuka tahansa voi julkaista kuviaan. Kun tarpeeksi monet merkkaavat kuviinsa mahdollisimman tarkkoja avainsanoja, alkaa yhteen kasautuvasta tiedosta kertyä varsin perinpohjaisia jäsennyksiä. Nämä antavat uusia näkökulmia uutistapahtumien seurantaan.
- Esimerkkejä: Hakutulos hakusanoille Smash Asem Helsinki | makasiinit Helsinki fire
Kuopion journalismin päivillä lauantaina pohdin vastausta kysymykseen, uhkaako tällainen ns. "kansalaismedia" valtavirran mediaa verkossa vai ei. Päädyin esittämään sellaista ajatusta, että uhkan sijaan yleisöjen osallistuminen tarinankerrontaan ja tiedonvälitykseen kannattaa kokea vahvuutena ja liittolaisena (ks. liite pdf).
Ohessa joitakin ajatuksiani aiheen tiimoilta:
Verkon palvelut täyttävät perinteisen median tehtävät joskus paremmin ilman,
että tarkoitus alun perin on ollut se. Eri alustoilla julkaistu sisältö vastaa journalismin ytimessä oleviin peruskysymyksiin kuka, mitä, missä ja milloin ja jopa miksi usein nopeammin, usein monipuolisemmin, yleensä kattavammin. Tieto on hajautunut, mutta linkit leviävät nopeasti käyttäjien verkostossa.
Onko kaikki verkkojulkaisu ”kansalaismediaa”?
• ”Kansalaismedia” eri asia kuin kansalaisjournalismi
• Eroja tavoitteellisuudessa: vaikuttaminen, tiedonvälitys, ”muuten vaan”
• ”Triviaalimediasta” taidonnäytteisiin
• Yleisön roolin muutos passiivisesta vastaanottajasta sisällön tuottajaksi ja
julkaisijaksi; ”kaikki” julkaisevat Informaation määrä vs. laatu
• ”Kansalaismedia” voittaa nopeakäänteisissä uutistapahtumissa
•sisältö joukkovoimalla julki suodattamatta heti
•arviointi, parhaiden sisältöjen esille nostaminen kollektiivinen prosessi
linkittämällä & ”ignooraamalla”
•analyysin, jälkipuinnin moniulotteisuus
•syvyys ja leveys: aineistoa voi olla määrällisesti paljon ja osa siitä voi olla
erittäin laadukasta laadukasta
Minä kytkeytyneenä
• Minun mediani; musiikkini, valokuvani, videoni, suosikkini ja kirjanmerkkini; kytkettynä kontekstiin: muihin ihmisiin, asiasanoihin, suhteessa muihin mediaobjekteihin
•kartalla
Uudelle internetille ominaisia piirteitä: kimpassa korret kekoon –”crowdsourcing”
• Kollektiivinen tiedontuotanto palvelu on sitä parempi, mitä useampi käyttää sitä
• Matala kynnys julkaista sisältöä
• Yhteisöllinen tietomassa voi olla sivutuote; yhden julkaisijan vaivannäön osuus voi olla vähäinenkin, silti ”älykkäitä” jäsennyksiä: esim. Flickrin tagit < klusterit
• Tiedon löytämisessä lisäarvoa tuo metatieto: kuka, mitä, missä (GPS ym. paikkatieto), milloin (median tallennusaika; julkaisuaika)
Mitä mieltä? Minkä näkökulman lisäisit listaan?
