Seppo Roth Alma Mediasta työstää journalistin sosiaalisen median ohjeita
Teenkö uutisen Facebookin viharyhmästä? Montako jäsentä viharyhmään tarvitaan, että se on uutisen arvoinen? Julkkiksen Facebook-päivityksessä on uutinen, onko se julkista tietoa? Luotanko Twitterin kautta tulleisiin päivityksiin Chilen tsunamista? Laitanko aihetta käsittelevän Twitter-feedin sivuillemme? Jos teen Twitter-feedin omalla nimelläni, onko se henkilökohtainen vai edustanko työnantajaani? Nämä ovat sellaisia kysymyksiä journalistin arjesta, johon uudet, 2005 ilmestyneet journalistin ohjeet eivät anna apua. Alma Mediassa sosiaalisen median ohjeistuksen teko on vasta alkanut, kertoo kehityspäällikkö Seppo Roth Aamulehdestä Sosiaalisen median seminaarisarjassa pitämässä esityksessään Toimittajan työtavat ja etiikka sosiaalisessa mediassa.
Roth nostaa esiin mielenkiintoisen kysymyksen toimittajan tiedonhankinnan rajoista: "Tietomurrot huvin vuoksi tai tutkimusmielessä ovat hakkerietiikassa sallittuja kunhan ei aiheuta vahinkoa tai hae rikoshyötyä", Roth kirjoittaa - ehkäpä salasanojen arvailu siis voisi kuulua tutkivan journalistinkin tiedonhankinta-arsenaaliin? Missä kulkee teidän etiikkanne raja?
1 kommentti
To 06.05.2010 @ 12:16
Hakkerietiikan rinnalle nostaisin viestintäsalaisuuden. Laajentaako viestintäsalaisuuden pohtiminen näkökulmaa myös tiedonhankintaan?
Toki tutkiva journalisti varmasti lukee kaverin kirjeet ja sähköpostit, jos uskoo niissä olevan tärkeää tietoa ja siihen tarjoutuu tilaisuus, mutta ei kai se laillista ole?
No, onko laillisuudella ja etiikalla sitten mitään yhteistä?
* * *
http://www.sisaltomarkkinointi.fi/
