Twitter, aikuisten mese
Järjestin kollegoiden kanssa tänään käytännön sosiaalisen median harjoittelutilaisuuden YLEllä Pasilassa. Pänttäsimme päähän Twitterin lyhyen kieliopin, teimme tilapäivityksiä post-it-lapuilla (opiksi: ensi kerralla mukaan eri värisiä), tunnustelimme Facebookia ja kokeilimme Qikiä ja YouTubea.
HR-päälliköltämme Sari Veikkolaiselta ei irronnut yksiselitteistä vastausta siihen kysymykseen, kuinka monta tuntia viikossa sopii visertää: riippuu työstä ja tilanteesta.
Koulutuksen alla tein pikakyselyn omassa Twitter-verkostossani siitä, miten kaverit aloittaisivat Twitteristä kertomisen ja miten he sitä kuvailisivat. Tällaisia vastauksia sain:
- se on reaaliaikaisin kanava globaaleihin uutisiin ja huhuihin (Santtu Toivonen)
- Twitter on aikuisten mese (MS Messenger), jota käytetään myös ajankohtaisista asioista tiedottamiseen (Ari Hakkarainen)
- Se on niinku intter netska ja webi ja sit niinku lähetetää vaa sillai viestei... kyl sä tiedät (Ximmo)
- twitter on kuin huuto ikkunasta maailmaan, hetkeen kun on tarve sanoa jotain ja haluaa jakaa sen (Ulla Simonen)
- Twitter on työnantajan pahin vihollinen ja työntekijän paras kahvitaukojen pidentäjä. Kansantalouden turmio ja vapauden puolustaja! (Kim Viljanen)
- Twitterissä voi seurata ihmisiä ja yhteisöjä joista on itse kiinnostunut. Twitterin voi laittaa kiinni kun ei ole aikaa (suvi)
Tutkija Harto Pönkä Oulusta muuten kyseli samansuuntaisia pari viikkoa sitten ja bloggasi aiheesta.