Mistä aiheesta viitsisit kirjoittaa tietosanakirjaan?
Jos tieto on avointa ja yhteistä ja kuka tahansa voi sitä muuttaa, miten voimme luottaa siihen, että kaikki faktat ovat varmasti kohdallaan? Epäilijä arvelisi, että jos jollakulla on niin suuri intressi jonkun viestin välittämiseen, että viitsii kirjoittaa siitä verkkoon, hänellä täytyy olla lehmä jossakin ojassa tai vähintäänkin ketunhäntä kainalossa.
Wikipediaan, avoimeen tietosanakirjaan, voi kuitenkin luottaa lähes yhtä vakaasti kuin Ensyclopedia Britannicaan, ilmeni joulukuussa, kun tiedelehti Nature julkaisi vertailututkimuksensa satunnaisten artikkelien oikeellisuudesta (Internet encyclopaedias go head to head).
Motivaatiota yhteisölliseen tiedontuotantoon on selitetty muun muassa hakkerietiikalla, heimoilla ja arvoilla. Olen itse viljellyt termiä "digitaaliset lihakset" selittämään yksilön motivaatiota verkkoyhteisöllisyyteen. Aivan kuten bodaaja treenaa kehoaan ja on ylpeä muskeleistaan, verkkoidentiteetin rakentajalle on tärkeää oman yhteisön luottamus ja arvostus. Poimin digitaaliset lihakset sanastooni osallistuttuani Jyväskylässä pidetyille mediatutkimuksen päiville, mutten kuollaksenikaan muista, käyttikö termiä joku tutkija vai keksinkö sen itse.
Jyväskylän Agora centerissä on 2002 koottu laaja selvitys luottamuksesta verkossa (Sosiaalinen pääoma ja tieto- ja viestintätekniikan kehitys, pdf) .
Julkaisussa on mm. seuraava meitä yleläisiä tuolloin riemastuttanut tiedon muru (s. 77),:
"Valittujen Palojen 18 Euroopan maassa teettämä luottamustutkimus (European Trusted Brands 2002) antaa suomalaisista vähintäänkin kummallisen kuvan: Kaikkiaan 31 692 eurooppalaista sai tehtäväkseen arvioida eri yhteiskunnallisia instituutioita luotettavuusasteikossa. Kaikissa maissa arvioitiin samat 20 instituutiota. Kaikissa muissa Euroopan maissa paitsi Suomessa parhaan luotettavuusarvioinnin sai avioliitto. Omalaatuiset suomalaiset sen sijaan arvioivat luotettavimmaksi Yleisradion! "
Tampereen yliopiston Aikalainen - lehdessä Juha Suoranta kirjoittaa uusista yhteisöllisistä tiedontuotannon työkaluista, wikeistä ja blogeista.
"Uudet välineet ovat problematisoineet teolliset oppimismallit ja asiantuntijuuden, jolle yliopistotoiminta on historiallisesti perustettu ja jolla sitä yhä perustellaan. Wikien ja blogien kumouksellisuutta ei voi ohittaa, vaan pohtia niiden merkitystä tutkimuksessa ja opetuksessa", hän kirjoittaa.
Suoranta ylistää kirjoituksessaan, kuinka niiden käyttö on vaivatonta.
"Jos minulta kysytään, niin yksi bloggaamisen merkittävimmistä funktioista voisi olla internetin pölliminen nörteiltä", muotoili mitvitkin laajasti luetussa blogissaan toista vuotta sitten.
Aikuiskasvatuksen professorina Tampereen yliopistossa elokuussa aloittava Suoranta kirjoittaa, että wikien käyttö perustuu alkukantaisimpaan oppimiseen, matkimiseen. Hän haluaa wikit ja blogit yliopiston opettajien ja oppilaiden päivittäisiksi työvälineiksi.
Mielenkiintoista olisi kuulla kokemuksia sellaisilta tämän blogin lukijoilta, jotka ovat käyttäneet näitä yhteisöllisen tiedontuotannon työkaluja joko työssä tai opiskeluun. Mitkä ovat kompastuskiviä? Missä asioissa wiki toimii hyvin, entä onko jotain sellaisia asioita, joihin se ei sovi ollenkaan?
Mistä aiheesta itse osaisit kirjoittaa artikkelin tietosanakirjaan? Oletko kirjoittanut?
