Sais vaan aikaseks

Olen yhä varmempi siitä, että hyvinvointiyhteiskunnassamme aika on kaikkein merkittävin ja silti aliarvostetuin niukka resurssi. Suonette anteeksi taloustieteen termin, luen parhaillaan Chris Andersonin kirjaa Ilmainen. Digitalisoitumisen vaikutukset kaupankäyntiin (Terra Cognita 2009).

Sitähän itse kukin tekisi vaikka mitä, jos olisi aikaa. Aloittaisi blogin, lukisi enemmän ammattikirjallisuutta, kokoaisi digikuvistaan upean valokuvakirjan, opiskelisi uuden kielen, ottaisi haltuun sosiaalisen median.

Tiedosta ei ole pulaa - kun vain ehtisi omaksua kaiken tarjolla olevan tiedon.

Ajan käytön hallinnan tunne on tärkeä osa työssä viihtymistä. Olenko itse kalenterini valtias, vai viuhuuko nakki ja pukkaako palaveria sitä tahtia, ettei ehdi oman työpöydän ääressä tietokonetta avata saati katsoa TED Talks -videoita. 

Jos on oikein huonosti asiat, sitä on oma pää niin jumissa, ettei mitään saa aloitettua ja mihinkään keskityttyä vaikka aikaa irtoaisikin. Silloin lie parasta nukkua enemmän ja ulkoilla.

Omasta ajastani tänä vuonna taistelevat oma päätehtäväni Tulevaisuus Labissa kehitysprojekteineen, uusi kirjaprojekti, kiinnostavat ja inspiroivat opetuskeikat ja kaikki se edessä oleva uuden oppiminen, josta ei vielä tiedä mitään.

Jos jotain konkreettista vinkkiä on aikaansaamiseen tähän mennessä oppinut niin se on tämä: mitä ikinä olitkaan aikeissa saada aikaan, merkkaa se kalenteriin. Varaa tekemiseen aikaa karsimalla vähemmän tärkeää tekemistä. (Vehmas Assemblyllä on resepti kiireettömään menestymiseen!).

Aikaansaavuuttasi edistää, jos voit tehdä osan hommasta yhdessä kaverin kanssa, mieluiten julkisesti ja avoimesti, jolloin saat mahdollisesti apua niiltäkin, joilta et ole hoksannut edes pyytää.