Yle ja yleläiset sosiaalisessa mediassa - katsaus

Vuosi sitten valmistunut Ylen sosiaalisen median strategia rohkaisee henkilökuntaa olemaan verkossa työroolissaan. Tähän tarjotaan myös koulutusta.

Sosiaalisen median strategiassa todetaan, että sosiaalinen media on yksi osatekijä mediakentän rakeistumisessa ja sisällön määrän lisääntyessä tarvitaan yhä hienojakoisempia syötteitä sisällön julkaisuun. Laajasta broadcast-kanavasta mennään metadatan tasolle ja luodaan uusiin ympäristöihin uusia syötekoosteita eli mashuppeja.

Sama hienojakoisuus pätee myös yleisöjen kanssa viestimiseen. Ohjelman tai toimittajan blogissa pitää opetella keskustelemaan yleisöjen aktiivien kanssa. Kanava- ja ohjelmabrändien lisäksi Ylen tulee vahvistaa kaikkien yleläisten julkista identiteettiä ulottumaan verkkoon. Tähän tarvitaan yhtä lailla tuottajapanostusta kuin muuhun mediassa esiintymiseen.

Strategiansa mukaisesti Yle näkyy sosiaalisen median areenoilla

1. sisältöjensä 
2. palvelujensa
3. työntekijöidensä kautta

Edelleen strategiassa todetaan, että sosiaalisessa mediassa toimiminen edellyttää YLEltä avoimuutta, keskustelevuutta ja vähenevän kontrollin sietokykyä. Sosiaalinen media on keskustelun ja itseilmaisun väline, joten se on luonteeltaan kaksisuuntaista ja dialogista. Kyse ei ole siis perinteisestä julkaisutoiminnasta, vaan vuorovaikutuksesta.

Strategi Pirkka Aunola Ylen uusista palveluista kertoo Ylen sosiaalisen median strategiasta Yle Areenan videotallenteessa.

Tässä tiivis katsaus siihen, mitä ulottuvuuksia Ylen sosiaalisen median läsnäololla on tähän mennessä ollut.

Yle ja blogit

Yle perusti ensimmäiset bloginsa tähän Yle.fi/blogit -palveluun 2005. Blogeista on muutamassa vuodessa tullut verkkopalvelujen vakioelementti. Useat yleläiset kirjoittavat työstään myös omalla nimellään ja omaan lukuunsa: ks. HR-päällikkö Sari Veikkolainen, strategi Pirkka Aunola, tuottaja Sakari Heiskanen ja sosiaalisen median tuottaja Arttu Silvast.

Edellämainitut kollegoineen jakavat kokemuksiaan myös Social Web Tools YLE -blogissa, jonne voivat kirjoittaa myös muut kuin yleläiset sosiaalisesta mediasta, tiedonvälityksestä, tarinankerronnasta ja journalismista kiinnostuneet.

Yle ja podcastit

Yle aloitti podcast-kokeilut muutamalla ohjelmanimikkeellä 1.9.2005. Keväällä 2007 käynnistyi varta vasten podcastiksi tuotettu yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen nettiradio-ohjelma Pop-Talk. Toinen podcast-tuotanto oli Kansalaismediakatsaus, jota Henrik Anttonen toimitti syksystä 2007 vuoden 2008 loppuun. Ohjelman idea oli poimia otteita suomalaisista indie-podcasteista, mutta koska niiden määrä oli varsin pieni, laajeni konsepti pian blogeihin. Kansalaismediakatsaus kuultiin myös Ylen Radio Peilissä.

Videopodcasteja Ylellä on kokeiltu nuorten toimituksen Summeri-ohjelmassa ja viihteessä Yle Extrat -nimellä. Helmikuussa 2010 Elävä arkisto aloitti vodcast-kokeilun.

Lukuun ottamatta näitä muutamia kokeiluja Ylen podcastit ovat nettiin julkaistuja radio-ohjelmia, jotka voi tilata ja ladata omalle koneelle. Radio on kaikkialla -kampanja on tehnyt podcast-palveluja tunnetuksi vuodesta 2009 alkaen.

Ylen mobiilivideokokeilut

Yle on kokeillut videoblogeja vuodesta 2005 useilla eri työkaluilla. Katri Makkonen julkaisi Vuosi tsunamista -videoblogia juttumatkalla Thaimaassa vuodenvaihteessa 2005-2006. Tuomas Kerkkänen, Henrik Anttonen ja useat muut pilotoivat vuonna 2007 mobiilivideoiden julkaisemista Kansalaisreportteri -pilotissa Reportteri-ohjelmalla.

Yle Tulevaisuus Lab tilasi syksystä 2009 kevääseen 2010 freelance-toimittaja Maarit Roihalta blogia, jossa käytettiin sosiaalisen median palveluita ääni - ja kuvasisällön välittämiseen.

Keväällä 2010 Yle pilotoi suoria kännykällä toimitettuja netti-tv-lähetyksiä ruotsalaisella Bambuser-palvelulla. Pilotin käynnistystyöpaja oli avoin myös ulkopuolisille kiinnostuneille. Yle Turun toimittaja Joona Haaralasta tuli Yle Turun videoblogikasvo, joka raportoi radio- ja tv-työnsä ohella niin notkahtaneesta Myllysillasta kuin Beckhamin Turun-vierailustakin.

Yle YouTubessa

Yle alkoi julkaista sisältöä YouTube -kanavalleen tammikuussa 2010. Alkuvaiheessa sisältönä on pääasiassa kotimaista viihdettä, jolle on sovittu laajemmat verkkojulkaisuoikeudet: esimerkiksi Ihmisten puolue, Miitta-täti, Ihmebantu. Yle-kanavalla on YouTubessa myös muiden julkaisemien sisältöjen suosikkilista eli "favorites". Kanavan toimittamisesta vastaa Yle.fi -etusivutoimituksen sosiaalisen median tuottaja Arttu Silvast.

Yle Facebookissa

Ylellä on useita virallisia ja vielä enemmän epävirallisia ohjelmien fanien luomia Facebook-sivuja ja ryhmiä. Yle.fi-etusivutoimitus toimittaa Suomen Yleisradio -sivua ja Viestintä ja markkinointi Yle esittää -sivua. YleX.fi -sivua toimittavat Elisa Tynkkynen ja Sippo-hahmossa verkossa toimiva yhteisömanageri Mika Tolvanen. Muita Ylen verkkobrandeja edustavat Pikku Kakkonen, Elävä arkisto, Olotila ja Satumaa.

Yle Uutiset ja useat alueet ovat niinikään edustettuna Yle Helsingistä YLE Perämereen. Svenska Yle kokoaa ruotsinkieliset Facebook-sivut. Myös joillakin henkilöillä on tykättäviä sivuja: ks. Jake Nyman, Mikko Kekäläinen ja Marja Hintikka.

Facebook-kirjan kirjoittaja Ari Haasio koulutti yleläisiä naamakirjan perusteisiin syksyllä 2009, minkä lisäksi Facebookin käyttöä ja fanisivujen tekemistä on käsitelty muissa sosiaalisen median koulutuksissa.

Yle Twitterissä

Tämä lista kattaa yli sata yleläistä visertäjää, muttei ole kuitenkaan kattava: http://twitter.com/tuija/ylelaisia/members

Tällä listalla Ylen Twitter-palveluita, joista osa on käsin ylläpidettyjä ja osa RSS-syötteiden releointia:http://twitter.com/tuija/ylen-palveluita/members

Twitter-kirjan kirjoittaja Maija Haavisto on vetänyt Twitter-koulutuksia Ylessä syksyn 2009 aikana, minkä lisäksi mikroblogin käyttöön on perehdytetty muissa sosiaalisen median koulutuksissa.

Yle Second Lifessa

Yle avasi Second Lifeen oman alueen syksyllä 2009 (SLurl ). Kummitustalo ja rantamaisema toimivat tukikohtana yleläisille, jotka haluavat tutustua Second Lifeen. Kummitustalo on tarkoitettu ensimmäiseksi vaihtolavasteeksi ns. holodeckille, jonka on tarkoitus toimia machinima-studiona kaikkien halukkaiden tehdä kuvauskokeiluja.

Yle Tulevaisuus Lab on tilannut suomalaisia Second Life -toimijoita esittelevän kuusiosaisen machinima-sarjan, joka julkaistaan Aikaleima-blogissa loppukesän ja syksyn 2010 aikana.

Yllä joitakin esimerkkejä siitä, miten Yle ja yleläiset näkyvät verkossa siellä, missä suomalaiset aikaansa viettävät. Lisäksi voisi erikseen mainita SOMAkoulutuksen monine verkkoyhteisöineen, Qaikun verkostot, ynnä muut.

Missä sinä kohtaat Ylen tai yleläisiä yle.fi:n ulkopuolella?