Sosiaalinen media ei syrjäytä vaan vahvistaa vaalikoneita
Onko vuosi 2011 jo niin kova sosiaalisen median vaalivuosi, että eduskuntavaaliehdokkailla olisi varaa jättäytyä syrjään vaalikoneista? En usko.
Edes Facebook ei tarjoa sellaista toiminnallisuutta, joka korvaisi vaalikoneet.
Viihdyttäviä ennakkotutkimuksia sen perusteella toki voi tehdä: Puolueiden Facebook-kannatuksen perusteella perussuomalaiset istuisi Arkadianmäellä suurimpana puolueena 19,8 prosentin kannatuksella, uutisoi Uusi Suomi eilen. Uuden Suomen tekemien laskelmien mukaan Vihreät saisivat 13,5 prosenttia äänistä ja piraattipuolue 11,9 prosenttia. Eduskuntafanit kokoaa sivulista.fi.
Sosiaalisesta mediasta ei ole vaalikoneiden korvikkeeksi. Sosiaalinen media on sen sijaan kaikukammio, joka voi vahvistaa kiinnostavan ehdokkaan hyvin hoidettua verkkonäkyvyyttä. Kansalaiset vertailevat mielellään verkossa vaalikoneiden antamia tuloksia. Vaalikoneita voi käyttää peilaamaan omaa identiteettiä kuten persoonallisuustestejä, ja jakaa tulokset netissä kavereille: katsokaa, tällaisena minun poliittiset mielipiteeni näyttäytyvät.
Vaalikonevastaukset ovat osa ehdokkaiden pysyvää verkkoidentiteettiä. Helsingin Sanomien sähköisten palvelujen toimituspäällikkö Paula Salovaara perusteli hiljattaisessa pääkirjoituksessaan, miksi vanhojen vaalikonevastausten poistamista ei kannata pyytää. "Mielipiteiden vaihtaminen uusiin on tässä maassa sallittua. Vanhaksi käyneiden mielipiteiden siivoilu jälkikäteen pois uutismateriaalista ei sen sijaan ole mahdollista." (HS 4.1. Hymyile, ehdokas - vaalikone ottaa valokuvan)
Pysyvän vastausarkiston ideaan perustuu myös palkittu ruotsalainen Valpejl.
Vaalikoneisiin vastaamiseen kannattaa siis ilman muuta panostaa.
Vuoden 2007 Eduskuntavaaleissa vaalikoneet olivat niitä käyttäneiden tärkein tiedonsaantikanava. Television uutis-, ajankohtais- ja vaaliohjelmat sekä sanomalehdet jäivät hieman jälkeen, ilmeni TNS Gallupin tekemästä kyselystä 2007 (HS 3.8.2007: Tutkimus: Käyttäjät kokevat vaalikoneet hyödyllisiksi)
Kolme neljästä vaalikoneita vuoden 2009 eurovaalien alla käyttäneestä puolestaan sanoi internetin vaikuttaneen ehdokasvalintaan, selvisi YLE Uutisten Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta (Yle 1.7.2009 Vaalikoneilla on valtaa). Taloustutkimus haastatteli vuoden 2009 touko-kesäkuun vaihteessa puhelimitse 3 007 ihmistä ja heistä 12 prosenttia oli käyttänyt ainakin yhtä YLEn, Helsingin Sanomien ja MTV3:n eurovaalikoneista.
Ehdokas Terhi-Anna Wilska koki vuoden 2008 kuntavaaleissa vastaamisen hankalaksi, mutta piti vaalikonetta politiikan "kuluttajan" näkökulmasta nerokkaana: "Ehdokkaat eivät voi vetäytyä poliittisen toisaalta-toisaalta -retoriikan taakse, kun yksi asia on nostettava ylitse muiden vaikka väkisin", hän kirjoitti blogissaan 7.10.2008)
Wilskasta vaalikoneiden roolin muuttuminen tärkeämmäksi kertoo tästä ajasta. "Äänestäjällä ei ole aikaa eikä energiaa perehtyä ehdokkaan taustoihin tai ajatuksiin laajemmin. Sen sijaan rasteja ruutuun laittamalla saadaan nopea ja kätevä ratkaisu; toisaalta standardoitu, mutta toisaalta henkilökohtaisesti räätälöity. -- Politiikka ja kulutuskultuuri kohtaavat."
Ylen Vaalikoneeseen voi nyt lähettää kysymyksiä.
