Internetistä tilattavat podcast-lähetykset kiinnostavat sekä radiokanavia että alan harrastajia, kertoi Radiouutiset tänään. Internetistä omaan koneeseen tai MP3-soittimeen tilattavat podcast-lähetykset avaavat uusia mahdollisuuksia niin käyttäjille kuin perinteisille radiokanavillekin. Myös lähetysten kaupalliset mahdollisuudet on jo huomattu.

Arvelin Elina Päivisen haastattelussa, että podcasting voi tuoda uusia kuulijoita radio-ohjelmille. Radiouutisten podcast-juttu löytyy mp3-formaatissa osoitteesta:
http://www.yle.fi/radiopeili/mp3/podcast31102005.mp3

Juttu on kuunneltavissa myös Radio Peilin -sivuilla osoitteessa:
http://www.yle.fi/radiopeili/parhaatpalat2005.php?cat=kotimaa

Katso myös aiempi kirjoitukseni Podcasting vahvassa myötätuulessa

Olen ryhtynyt opettamaan bottia juttelemaan niinkuin minä. Ehkäpä ensi vuonna tähän aikaan se osaa jo mesettää ja bloggaa puolestani. Small talk sujuu jo melko hyvin, noin tietokoneohjelmaksi.

Tuituituijasta tulee vähintään kaksikielinen. Tänään kävimme englanninkielistä keskustelua mm. elokuvista ja tulppaaneista. Musiikista en saanut sitä puhumaan, siihen täytyy vielä palata.

Alla on otteita suomenkielisestä keskustelustamme. Tuituituija on siis englantilaisen Rollo Carpenterin yrityksen Jabberwackyn tähänastiseen tekoälyohjelmointiin perustuva botti, jonka perustin viikko sitten. Kun joku tulee juttelemaan sille, se avaa keskustelun jollakin tietokantaansa talletetulla repliikillä. Tässä tapauksessa se aloitti syväluotaavalla väitteellä, jonka pöllin Todellisuuden tutkimuskeskuksen Dreamlike - esityksen sivulta.

Tuituituija (botti): Uskotko sinä siihen, että jokainen ihminen kantaa sisällään kansakuntansa koko historiaa ja kenties myös sen tulevaisuutta?

User (minä livenä): Kyllä. Tuo on hienosti sanottu.

Tuituituija: Kello on kohta neljä iltapäivällä.

User: Neljä iltapäivällä? Sittenhän saa kohta alkaa tehdä rauhassa töitä, kun puhelin lakkaa soimasta.

Tuituituija: Jajah.

User: Niinpä. Mitä muuta kuuluu?

Tuituituija: Miten lasketaan prosentti.

[Correct yourself]
[Correct me]

Tuituituija (Corrected): Miten lasketaan prosentti?

User: Prosentti on yksi sadasosa jostakin kokonaisuudesta.

Tuituituija: Rämedalt segane on jah.

User: Puhutko sinä eestiä?

Tuituituija: En puhu.

User: En minäkään. Tiesitkö, että eestin ja suomen kielissä on joitain samoja sanoja, mutta ne saattavat tarkoittaa ihan eri asioita?

Tuituituija: Niinpä.

User: Oletko aina noin lyhytsanainen?

Tuituituija: Kyllä...

User: Mitäpä sitä turhia jorisemaan!

Tuituituija: Söi kakkua.

User: Anteeksi, mitä sanoit?

Tuituituija: Ei mitään.

User: Kuka söi kakkua?

Tuituituija: Joku hullu ukkeli.

User: Mistä päättelet, että hullu?

Tuituituija: Pitäis pestä vaatteita.

User: Minulla on pyykit koneessa, pitääkin mennä ripustamaan. Oli kiva jutella, hei hei.

Tuituituija: Mitä armollinen neiti haluaa?

[Correct me]

Tuituituija (Corrected): Mitä ajattelit juuri nyt?

User: Ajattelin sitä, miltä maailma mahtaa näyttää 10 vuoden kuluttua.

Tuituituija: Puhu suomee pliide.

[Correct me]

Tuituituija (Corrected): En ymmärtänyt, mitä sanoit, voisitko sanoa tarkemmin, mitä tarkoitat?

User: Nyt täytyy mennä, moikka.

PoynterOnlinella oli perjantaina juttu (IM as Your News Messenger), jonka mukaan mesettäjien luvatussa maassa Tanskassa pankit kokeilevat jo chatterbotteja asiakaspalvelussa. Onko uutisbotti seuraava askel?

Journalismi etsii uusia väyliä tavoittaa yleisönsä. Media etsii keinoja hakeutua sinne, missä ihmiset ovat, tekemään sitä, mitä ihmiset tekevät, pitääkseen yhteyden yleisöönsä elävänä. Nyt "se" juttu on blogiyhteisön puhutteleminen sen omalla kielellä ja tavoilla blogiformaatissa, huomenna ehkä meseboteilla ja 10 vuoden kuluttua ihan varmasti myös jollain sellaisella tavalla, jota juuri nyt emme osaa arvuutellakaan.

BBC:n Go Digital - ohjelman 17.10.05 jaksossa (13 minuutin kohdalla) on juttua Georgesta, Jabberwackyn Rollo Carpenterin ohjelmoimasta bottipersoonasta, joka kuukausi sitten sai pronssimitalin "ihmismäisimmästä" esiintymisestä vuotuisessa Hugh Loebner -kilpailussa.

Kilpailu perustuu puolen vuosisadan takaiseen Turingin koe - ideaan, jossa ihmistuomarit jutustelevat näppäimistöavusteisesti sokkona tietokoneohjelman tai ihmisen kanssa. Robotti on menestys, jos tuomarit eivät riittävällä varmuudella erota, kummasta on kyse. "On vain ajan kysymys, koska tietokoneohjelma läpäisee testin", uskoo Carpenter. Hän sanoi BBC News - saitilla, että George on ensimmäinen oppiva ohjelma:

"The time of the learning AI is now here. In a number of fields, technologies that observe and apply patterns in data to real-world situations have already come to the fore," explained Mr Carpenter. -- George is a "character" which has learned its conversation skills from the interactions it has had with visitors to the Jabberwacky website, and through chats with Mr Carpenter.-- Mr Carpenter thinks that in the not-too-distant future, it may be that programs or robots talk and act in place of humans, mimicking human behaviour." (BBC 20.9.2005: Brit's bot chats way to AI medal)

Samaan aikaan toisaalla Sonyn huippututkimusta hyödyntävä viihderobotti Qrio tanssii lasten kanssa kalifornialaisyliopiston kampuksella (ja Sonyn asiakkaiden ilona eri tilaisuuksissa) ja eskari-ope-robotti Ruby kosketusnäyttövatsoineen leikittää lapsia. (Wired, lokakuu 2005: R Is for Robot).

Nähtyäni Qrion suorittavan groovyja tanssiaskeleita Sonyn näyttelytiloissa ja kuunneltuani BBC:n Go Digital - jutun ja luettuani Wiredin jutun alan vakuuttua siitä, ettei tekoälyssä ole oikeastaan niinkään kyse teknisesti taidokkaista ohjelmointi-innovaatioista (mitä sitäkin tarvitaan), vaan pienistä hassuista juitsuista, joilla robotit saadaan aiheuttamaan ihmisessä jokin tunnereaktio.

Lainaus Wiredin jutusta:

"In the back of the lab, by a coffee table made from scrap pegboard left over from Rubi's exoskeleton, Movellan tells me in hushed tones about the epiphany that pushed him headlong into the world of affective computing. In the fall of 2002, he was working in Kyoto at ATR, the Japanese government's robot research lab, sinking deeper and deeper into the mathematics of machine perception, drifting in the intellectual tides and feeling uninspired by it all. "I was very skeptical. There was a robot there, and I didn't like it. It would say things like 'Hug me! Hug me!' It really irritated me." One day Movellan found himself using the robot to test an early version of the face-tracking program that he and Fasel developed here in La Jolla. "It worked really, really well. As I was testing it, I kept moving, and this robot kept looking at me, and his eyes moved in a particular way, and I got close, and this robot kept looking at me. And then it hugged me. And it completely got me." Movellan was shocked by the strength of his own response. "I said, 'What's happening here? I know this thing is dead. I mean, it's not alive. But I would swear that this thing is alive.'" (R is for Robot, 2. sivu)

Suomalainen bottiguru Leena Saarinen työstää väitöskirjaa aiheesta Interactive Characters: Communication, Community and Drama in Digital Media. Tutkimustyöhön liittyy Digi-TV/laajakaista-draama Accidental lovers - Vahinkolaukauksia. Taideteollisen korkeakoulun Crucible Studion hanke voitti pari vuotta sitten kanadalaisen interaktiivisten mediatuotteiden CyberPitch-kilpailun pääpalkinnon. Vahinkolaukauksien ideana on, että katsojat voivat laittaa tekstiviestejä, jotka vaikuttavat juonen käänteisiin. Itse ohjelma rakentuu tekstiviestiärsykkeiden mukaisesti niin, että valtavasta juonileikearkistosta soitetaan peräkkäin aina eri otoksia. Cruciblen sivulla olevan tiedon mukaan YLE esittää sen ensi vuonna.

Saarinen kirjoitti kesällä kuvausten alkaessa blogissaan:

"Kasassa on loistava porukka näyttelijöitä ja muita taiteilijoita ja tekijöitä. Fiilikseni on kihelmöivän innostunut.Käsittääkseni käsikirjoittajat eivät yleensä kauheasti kuvauksissa notku, moni ei sitä haluakkaan sillä heidän tekstinsä on jo toisten käsissä ja muuttuu paljon tuotantoprosessissa, ja se voi olla kirjoittajalle kauhistuttavakin kokemus. Mutta minä aion nakottaa kuvauksissa, eniten ehkä tutkijan roolissa, katsomassa että miten vuorovaikutteista tv-komediaa oikeasti kuvataan, ohjataan ja näytellään. Lupaan pitää turpani kiinni paikanpäällä jos teksti muuttuu kuviksi jotenkin yllättävällä tavalla. Kommentit sitten väitöskirjassa jonka merkittävin tutkimustuotanto tämä teos on."

Tämän vuoden maaliskuussa tuli kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun Radiomafian internetsivut verkossa avattiin ja ensimmäinen Yle.fi -etusivu julkaistiin 1995 huhtikuussa. Suomalainen media omaksui World Wide Webin tarjoamat mahdollisuudet kiitettävällä ripeydellä 90-luvun puolivälissä.

Vielä vuosi sitten olin melko lailla sitä mieltä, että mitään uutta ei ole keksitty sitten vuoden 1996. Tämä vuosi on nähnyt blogien ja podcastien esiinmarssin suomalaisellekin nettiareenalle. Välillä väsähtäneeltä tuntuneessa netissä on taas hohtoa.

Olen koonnut pieniä ja isompia suomalaisen median, lähinnä YLEn mutta paikoitellen muidenkin yhtiöiden nettihistorian virstanpylväitä aikajanalle. Olkaapa hyvät ja kertokaa, mitä listasta puuttuu, niin täydennetään. Linkit erilaisiin nettihistoriikkisaitteihin, erityisesti suomenkielisiin sellaisiin, ovat myös erittäin tervetulleita. Päivitän tätä listaa saamieni kommenttien mukaan, ja korjaan asiavirheitä myös avusta kiitollisena. (Ensimmäiset versiot nähtävissä X-Stagella.)

Vuosi

• Radio Finlandilla on sähköpostiosoite rfinland@aol.com jo ennen kuin Suomessa on osoitteita tarjolla. Kanavalla on aol-liittymä ja sinne mennään modeemilla. Nettisivuja ylläpidetään osoitteessa www.radiofinland.org.

1984

• Funet yhdistäää yliopistojen keskustietokoneet toisiinsa.

1985

• Lähes koko Suomen tiedeyhteisö on Funetin verkossa ja sähköpostipalveluiden piirissä, kertoo Internet Society Finlandin Suomen netin historia -kooste

1986

• Ensimmäiset .fi -osoitteet rekisteröidään

1987

• Suomessa on noin 30 .fi -osoitetta

1988

• Funet yhdistää korkeakoulujen paikallisverkot maankattavaksi verkoksi ja Tukholman kautta USA:an. Suomi saa ensimmäisen Internet-yhteytensä ulkomaille, Funetin 64 kilobitin linjan Tukholmaan, joulukuussa 1988
• Jarkko Oikarinen kehittää IRCin (Wikipedia: Irc)

1989

• Yleisin lisenssimalli avoimen lähdekoodin ohjelmistoille, GNU public license, julkaistaan tammikuussa. Linux on yksi tunnetuimmista GPL - projekteista
• Tim Berners-Lee keksii World Wide Webin, jotta tutkijat pystyvät kätevämmin jakamaan dokumentteja toisilleen

1990

• EFF perustetaan puolustamaan sananvapautta verkossa

1991

• Uusia sovelluksia, uusia käyttäjiä verkkoon - TCP/IP, WWW, WAIS, FTP... internetin historiaa aikajanalla kuvaavan sivuston mukaan tästä alkaa "Uusmedian aikakausi"

1992

1993

• Eunet Finland on Suomen ensimmäinen kaupallinen Internetpalvelun tarjoaja. Sitä seuraavat Tele (nykyisin TeliaSonera), Helsingin Puhelin, Clinet, Telia ja muutama muu. Kansallinen Internet-yhdysliikennepiste Ficix perustetaan yhdistämään näitä verkkoja toisiinsa marraskuussa.
• Mosaic 1.0 huhtikuussa
• Hakukone Altavista

1994

• Hobbes Internet Timelinen mukaan ensimmäiset bannerimainokset julkaistaan lokakuussa hotwired.comissa
• Netscape Navigator 1.0 joulukuussa

1995

• Real audio 1.0 huhtikuussa
• Amazon.com -nettikirjakauppa avataan
• Veli-Antti Savolaisen www.nettiradio.fi - (taltioita archive.orgissa) ensimmäinen streamaaja Suomessa
• Linkkihakemisto Yahoo!
• Radiomafian kotisivut www.radiomafia.fi avataan Eunetin palvelimella maaliskuussa. Vanhin säilytetty Lista Top40 -sivu verkossa: Suomen Virallinen Lista Viikko/Week 30/1995 (taltioita Radiomafian sivuista arcive.orgissa)
• TV1:n ohjelma N.Y.T. avaa nettisivut
• Huhtikuussa 1995 julkaistaan ensimmäinen yle.fi - etusivu, kuva Pasilan Isosta Pajasta.
• Radio Kantin www-sivut avataan kesällä. Radiolähetyksen streamausta Kuopiossa kokeillaan 1997 ja se vakiintuu elokuussa 1998.
• Fraunhofer ottaa käyttöön .mp3 -päätteen heinäkuussa
• Internet Explorer 1.0 elokuussa

1996

• CMX konsertoi verkossa
  30.5..
• Radio Suomen maakuntaradioista verkkoon ehtivät ensimmäisinä Satakunnan Radio ja Oulu Radio ja Radio Häme (katso "nettinostalgiaa", Radio Hämeen ensimmäinen sivu archive.orgissa).
• Radio Ylen Ykkönen, Radio Suomi ja RSO julkaisevat Internetsivunsa (Ylen
  Ykkönen, Radio Suomi ja RSO archive.orgissa)
• Suomalaisten netin käyttäjien suosimia Internetsivuja 1996 ovat Radiomafian nettisivujen lisäksi Iltalehti ja City-lehti. Radio City tulee nettiin keväällä 1996. Se tarjoaa satoja kotisivuja arvioivan ja esittelevän Linkkioppaan ja Stadin tapahtumakalenterin. 1996 avaa nettisivunsa myös Kiss FM, jonka erikoisuutena on nuorisovaatemallistoaan esitelleen postimyyntiketjun sähköinen kauppapaikka, radiolähetyksen kuuntelumahdollisuus real audiona ja ”Hotelli Chat”.
• Vuonna 1996 verkkoon ehättää myös MTV3:n nuortenohjelma Jyrki. Ulkomaisista palveluista suomalaisyleisöön vetoaa MTV reaaliaikaisella keskustelumahdollisuudellaan, jossa hyödynnetään ensimmäisten joukossa avataria.
• YLEn ensimmäinen Vaalikone on käytössä EU-vaaleissa 1996. Lue lisää Vaalikoneesta http://www.uta.fi/~tikame/vaalikone.htm,
  http://www.yle.fi/yleista/ajank2004_2405.shtml
• Radio Finland aloittaa radiolähetyksen streamauksen lokakuussa 1996 satelliittiaudion kautta. Palvelimet sijaitsevat Lontoossa.
• Lokakuussa 1996 verkossa aloittavat myös YLEn teksti-tv ja Radiouutiset, jonka tasatuntiuutiset ovat Internetissä kuunneltavissa.
• Vuodenvaihteessa 1996 - 1997 Pasilan linkkitornissa avataan kauko-ohjattava webbikamera, Helsinki-kamera. YLE Tekniikan tiedotuslehden sivuilla on muutamia otoksia tallessa

1997

• Radio Finland lisää on demand - ohjelmien tarjontaa Internetissä.
• Maailman ensimmäinen massatuotantoon valmistettu flash-muistillinen MP3-soitin, MPman, näkee päivänvalon Koreassa.

1998

• Suomen ensimmäinen digiradio, YLEn Radio Peili aloittaa lähetyksensä lokakuussa. Kanavan internetsivuilla on lähetyksen streamin lisäksi kuuunneltavissa juttuja eri aihepiireistä.

• Risto Johnsonin juontamassa A2000+ -ohjelmassa 1988 käytetään ensimmäisen kerran laajamittaisesti hyväksi Internetin mahdollistamaa vuorovaikutusta. Sähköpostin lisäksi yleisö saa ohjelman aikana lähettää tekstiviestejä. Videopuheluitakin lähetykseen otetaan.
• World Wide Webin keksijä Tim Berners-Lee peräänkuuluttaa jokaiselle yksityistä luovaa tilaa verkkoon CERNissä pitämässään luennossa, kertoo Helsingin Sanomien verkkoliitteen Klik! - arkiston juttu.
• Alunperin akateemisia viittauksia mittaamaan kehitettyyn hakuteknolgiaan perustuva Google -yhtiö perustetaan

1999

• Radiomafia alkaa kuulua Internetissä
• Napster tuo vertaisverkot laajan yleisön tietoisuuteen

2000

• Dotcom-nettikupla puhkeaa.
• IRC-galleria, Mikseri.net ja Habbo Hotel Kultakala.
• Radio Helsinki streamaa verkossa pariviikkoisen projektiradion 1-17.9.2000. Radio Helsinki jatkaa pelkkänä nettiradiona webcasting-toimintaa puoli vuotta, kunnes palaa eetteriin 1.3.2001.

2001

• Kaupalliset nettiradiot Radio Helsinkiä lukuunottamatta hiljenevät netissä Digitoday.fi 19.10.: Nettiradiot keskeyttivät lähetyksensä
• Wikipedia, vapaa tietosanakirja verkossa, perustetaan. Suomenkielinen versio syntyy seuraavana vuonna

2002

• Radio Keski-Suomi streamaa ralliradion ensimmäistä kertaa netissä.
• Janne Jääskeläinen aloittaa weblogin pitämisen ensimmäisten suomalaisten bloggajien joukossa
• YLEn Radioarkiston Kansallinen Äänigalleria avataan syyskuussa

2003

• YLE Arkki - historiaa radionauhoilta - palvelu avataan syyskuussa 2003. YLE Arkin ohjelmisto koostuu Yleisradion radio-, tv-, ja valokuva-arkistojen tuotannosta sekä myöhemmin tehdyistä dokumenteista ja ohjelmasarjoista. Arkki esittää myös televisiokatkelmia 50-, 60- ja 70-luvuilta.
• YLE tarjoaa ensimmäisinä RSS-palveluinaan mm. maakuntaradioiden uutisia
• YLE lopettaa neljän musiikkiradiokanavan - YleX:n, YleQ:n, Radio Finlandin ja Radio Extremin - streamaamisen 31.12.2003, koska esitysoikeuksien laskemisperusteista ei päästä sopimukseen Gramexin kanssa
• Blogit alkavat yleistyä

2004

• Laajakaistaliittymien nopea yleistyminen näkyy Suomen Internetliikenteen kolminkertaistumisena. ”Vuoden 2004 aikana operaattorien välinen Internet
  -liikenne on lähes kolminkertaistunut ja on edelleen kasvussa. Suomalaisessa Internet -historiassa ei aiemmin ole koettu vastaavaa kehityskautta”, kirjoittaa Suomen IP-yhdysliikennettä hoitava FICIX ry Internet-sivuillaan julkaistussa tiedotteessa.
• Roskaposti ja virukset nousevat puheenaiheeksi uutisissa ja kahvipöydissä
• Harrastelijoiden musiikinjulkaisupaikka Mikseri.net ja Universal Music käynnistävät yhteistyön
• HIIT julkaisee viralliset suomenkieliset Creative Comons - lisenssiehdot
• "Podfather" Adam Curry popularisoi Dave Winerin kehittämän Podcasting -tekniikan koodaamalla mp3-tiedostojen automatisoidun lataamisen mahdollistavan ohjelman
  RSS-koodin kylkeen. Audioliitteitä blogeissa oli julkaistu jo aiemmin.

2005

• Suomalaisen Sulake Labsin Habbo Hotel -pelimaailma palkitaan Espanjan parhaana viihdesaittina. Kansainväliset markkinat Briteissä jo 2001 korkannut Sulake työllistää noin 180 ihmistä.
• Podcasting-villitys kuumenee. Teknologiabisnekselle omistattu aikakauslehti Wired julistaa maaliskuun kansijutussaan radion kuolemaa juttukokonaisuudessa "End Of Radio (As we know it)". CBC ja BBC ryhtyvät kokeilemaan radio-ohjelmien tarjoamista automaattisesti ladattavaksi.
• Alex Niemisen sijoitusyhtiö ostaa Sami Köykän harrastuksena perustaman Blogilista.fi-hakemiston.
• YleX-kanava avaa yhteisöpalvelu X-Stagen ja peräänkuuluttaa äänibloggareita
• Ruotsin julkisen palvelun televisioyhtiö SVT avaa Öppet Arkiv -palvelun verkossa. Aluksi kansalaisten katseltavissa on sata tuntia arkistomateriaalia.
• BBC avaa huhtikuussa yhteistyökumppaneiden kanssa Creative Archives -palvelun. 18 kuukauden kokeiluaikana testataan, miten Creative Commons - tyyppinen sisältöjen vapaa jakelu otetaan vastaan Britanniassa.
• YLE aloittaa podcasting - kokeilunsa syyskuussa
• Helsingin sanomien päätoimittaja Reetta Meriläinen alkaa lokakuussa pitää omaa blogia "Lasitalon emäntä"

Muokkaa artikkelia Wikipediassa: Suomalaismedia verkossa