Kelaa vähä miten törkeesti ne nettoo
Aamulla bussissa nuori mies pullisteli egoaan kännykkäänsä. Muutamasta lauseesta ymmärsin, että hän puhui kaupallisia. Hänellä oli lompakossa stondis, sillä hän oli juuri kuitannut hyvät rahat jostakin, joka liittyy tv-ohjelman ja iltapäivälehden läheiseen yhteistyöhön. "Kelaa vähän miten törkeesti mä nettosin!"
TV-ohjelmaa en tässä nimeä, enkä kanavaakaan, mutta sen voin paljastaa, että sisältöä mies kuvaili "ihan jeppiskamaa" ja että "jengi imee sitä ihan ääliönä".
Olen itsekin miettinyt television ja lehtien suhdetta. Uskon, että osaan ihmetellä epäuutisten uutisointia aika kirkassilmäisesti, koska olen elänyt televisiotta puolitoista vuotta. Minä olen siis täysin pudonnut näiden ilkkojen ja robinsonien maailmasta. Epäilen ostohimon nostatusviettiä aina, kun jonkun tv-sarjan henkilöiden tai näyttelijöiden (tai tanssijoiden) elämänkohtaloissa myötäiloitaan tai myötämurehditaan ylenpalttisesti. Sama pätee tangotaiteilijoihin.
Kun televisiokanava ja lehti ovat läheisessä yhteistyössä, on luonnollista, että saman konsernin sisällä suoritetaan pönkitystoimenpiteitä. Tarvitseeko sen olla niin jumalattoman ylisanaista? Bussissa elvistellyt kundi oli sentään rehellinen. "Ihan jeppiskamaa" vaikutti totuudenmukaiselta, sikäli kun voin ohjelmia näkemättä arvostella. Näitä kytköksiä ja yhteyksiä on hyvä muistella. Mitkäs mediat kuuluivatkaan samoihin ryppäisiin? Missä sävyssä ne kertovat toisistaan? Millä perusteilla?
Kelaa vähän miten törkeesti ne nettoo.
