Rakastan kirjastoja!

Kirjasto-ohjelman puitteissa voisi lanseerata vanhaa sanaa "lainasto". Sitä käytettiin vielä 50-luvulla ja sopisi nykyisinkin, kun lainataan kirjojen lisäksi kävelysauvoja ym.

Pohjoisessa on mielenkiintoinen kirjasto - aivan pieni mahtava kirjastoauto, joka palvelee kolmella kielellä ja toimii alueella Kautokeino- Kiiruna- Enontekiö - Muonio. Toivottavasti tämä auto saa jatkaa palveluidensa jakamista koko alueella myös jatkossakin.
Ja Lemmenjoen kultamailla on myös mahtava Karhu Korhosen kirjasto, johon kannatta tutustua. Se on jopa juhlallisesti Jäkäläpään kulttuurikeskus, keskellä tuntureita. Kirjaston ideat siis ulottuvat koko Suomeen ja yhteistyötä on rajojen ulkopuolellekin. Kiitos kirjastot!

Varmasti tulee haastetta uuden henkilökunnan rekrytoinnissa kun pitäisi olla ammattiajolupa, kirjastoalan koulutus ja vielä osata kolmea eri kieltä. Mutta toivottavasti ei ole mikään mahdoton tehtävä sellaista ihmistä löytää!

Toisin kuin yleinen keskusteluilmapiiri kirjaston ympärillä, en halua että kirjasto muuttuu mitenkään. Tietenkin erilaisten laitteiden lainausmahdollisuus on hyvä, kunhan se pysyy jossakin rajoissa eikä kirjastoista muodosteta tavarataloja. Haluan kuitenkin kirjaston pysyvän sellaisena kuin ennen vanhaan - kuten lapsuuteni ensimmäinen kirjasto: hiljainen ja rauhallinen, jopa mystinen sivukirjasto. EN kaipaa yhtään enempää ääntä ja melua yleisiin tiloihin, varsinkaan kirjastoon. Mihin on kadonnut se itsehillintä, ettei koko ajan tarvitsisi olla äänessä? Miksi ei kirjasto voi lähtökohtaisesti olla se HILJAINEN tila? Tottakai keskustelu virkailijoiden kanssa olisi mahdollista ja hillityllä äänellä asiakkaidenkin kesken, mutta niille melua kaipaaville olisi hyvä olla erikseen omat tilansa, minne mennä "maleksimaan ja oleilemaan". Esim. lasi-seinillä muusta tilasta erotettu "melutila". Miksi sen hiljaisen tilan pitäisi olla se eristetty oma huoneensa?? Miksi melu otetaan perusoletuksena ja hiljaisuus on jonkinlainen poikkeus? Keskittymistä tarvitaan myös kirjahyllyjen välissä miettiessään mitä lainaisi, eikä vain läksyjen tai tenttiin lukemisen aikana. Tietokoneiden käyttötilat tulisi myös olla erillään lainaus- ja lukusaleista, koska oman kokemukseni mukaan ne nettisurffailuun tarkoitetut paikat eivät ole sitä hiljaisinta aluetta.

Liika on liikaa. Jos kaikelle melulle annetaan tilaa, kohta kukaan lukutoukka ei enää viihdy kirjastossa. Jotain on perusteellisesti väärin kirjaston käyttö- ja toimintatavoissa, jos kirjastossa täytyy ruveta korvatulppia tarjoamaan!!

Kiitos aivan mainiosta kirjasto-ohjelmasta. Yhtä asiaa kuitenkin jäin sekä kaipaamaan että ihmettelemään. Tunnin aikana ei puhuttu juuri lainkaan lukemisen merkityksestä, ihanuudesta ja sen tuottamista iloista ja elämyksistä. Kirjastot ovat aikanaan syntyneet edistämään lukutaitoa ja sillä rintamalla olisi taas työtä tarjolla. Nuorison lukutaito on huonontunut ja aikuistenkin aika kuluu aina vain enemmän muun kuin lukemisen parissa. Mitä kansakunta kohta ymmärtää lukemastaan jos perustaidot heikkenevät? "Pientä kivaa" voi kirjastoon kantaa rajattomasti, mutta peitetäänkö sillä osaamattomuutta syventyä vaativampien asioiden edistämiseen?

Kiitos ohjelmastasi. Kirjastojen kulta-aika on todella alkanut. Seinäjoelle avattiin elokuussa uusi Apila - kirjasto, se on suunniteltu kattamaan aikalailla kaikkien tarpeet. Vähävaraisena olen todella kiitollinen kirjastojen tarjoamasta ilmaisesta palvelusta. Hauska oli kuulla sinun kokemuksia kirjastosta hoitovapaan ajalta, koska itse elän tällä hetkellä sitä elämän tilannetta. Toivon että kirjasto-kulttuuri elää vielä kymmenien vuosien päästä.
PS. Pidän ohjelmistasi :D

Kirjaston rakastaja kiittää ohjelmastasi! Kirjasto on omalla kohdallani ollut todella tärkeä tasa-arvon toteuttaja kirjoista nettiin, tietoa, kaunokirjallisuutta, musiikkia, elokuvaa ym. mihin minulla ei olisi ollut varaa, jos kaikki olisi pitänyt maksaa itse. Opiskeluni olen toteuttanut kirjaston varassa, ei minulla olisi varaa ostaa kaikkia tarvitsemiani kirjoja. Ja aina ei ole ollut varaa kodin nettiliittymäänkään ja siinäkin kirjasto on tullut avuksi. Ja kaikkien käyttämieni kirjastojen henkilökunta on ollut aivan mahtavan osaavaa ja avuliasta.

Ohjelmasi vain lisäsi rakkauttani ja vahvisti toivoani siitä, että kirjasto voi hyvin tulevaisuudessakin. Itse käytän sekä uusia että vanhoja palveluja. Käyn tapahtumissa, käytän tietotekniikan palveluja, mutta tasaisesti käytän myös hiljaisia tiloja. Kaipaan hiljaisuutta työskentelyyn, mutta se tekee myös sielulle välillä kumman hyvää. Kiitos ihanasta ohjelmastasi!

Ja, Eve, laita se muusikkokuva tänne nähtäväksi. Oli muuten ihan ihana laulu:-)

Terveisiä Pohjanmaalta!

Kiitos jälleen kerran ohjelmastasi kirjastoasiasta. Tervetuloa tutustumaan Seinäjoen uuteen kirjastotaloon. Siellä toteutuvat kaikki ne unelmat ja toiveet,joita toit esiin ohjelmassasi,minkälainen henki kirjastossa tulisi olla. Uusi kirjastomme on vasta avattu ja nyt se on jo mielestäni tehnyt siitä käyttäjien olohuoneen,
Itse ahkerana lukijana käytän pääasiassa lainauspalveluja ja lehtilukusalia. Riemukkaasti sain tutustuttaa lastenlapseni heidän "osastoonsa".Nuorten osaston hienot tilaratkaisut oleskelusoppineen saavat varmaan lisää innokkaita käyttäjiä.Siis se on ihan huippu,en voi muuta sanoa.
Meillä on tapana sanoa,notta kun keskinkertaasta yrittää niin priimaa pakkaa tulemaan,jotain sinne päin. Sateessa on hyvä lukea sisällä lämpimässä.

Tänään taas tuli lainastopalveluja käytettyä, kaksi lainausta ja yksi varaus. Vanhemmiten enemmän historiaa, elämänkertoja ja sekalaisia, jostain syystä vähemmän proosaa. Aina joku opus kesken yöpöydällä; niin kauan luetaan kun kroppa ja mieli sallivat!

Erityiskiitos laulelmaesityksestä, puheäänesi lisäksi lauluäänesi on kaunis! Auditiivisena mieshenkilönä harvinaista herkkua kuulla...

Eve, ennen kommenttia haluaisin ensin sanoa, että ohjelmasi ovat kertakaikkiaan ihania, järkeviä, hupsuja, kantaaottavia, itsestäänselvyyksiä taivaan tuuliin pyyhkiviä, mielenkiintoisia ja ainakin minulla ajatuksia herättäviä. (luetteloa voisin jatkaa vielä...) Kiitos kaunis ohjelmistasi, jatkathan...

Kirjastoista: minulle ne ovat "elintärkeitä", luen paljon, oikeastaan koko ajan kaikenlaisen muun käsillätekemisen ohessa. Mutta mutta yksi pieni asia: kirjasto ei ole aivan maksuton. Jos haluan varata kirjan maksan siitä 1e/kirja. Ja kun kymppi tulee täyteen, alkaa LAINAUSKIELTO. Esim. pitkäaikaistyöttömille, pienituloisille varausmaksu on aika suuri jos tulona on esim. vain työmarkkinatuki.
Minulla olisi ehdotus. Pirkäaikaistyöttömiltä voitaisiin poistaa varausmaksut. MItä mieltä olette? Onko muitakin ihmisryhmiä, joiden ei tarvitsisi maksaa kirjasta varausmaksua?
Jos on innokas lukija, niin "himoittuihin" uutuuskirjoihin ei pääse käsiksi kuin varaamalla sen, joskus joutuu odottamaan kuukausiakin ennenkuin kirjan saa käsiinsä. Ja jos ei varaa, saa odottaa ties kuinka kauan, vuoden, ylikin....

Kuuntelin tänään uusintana Even kirjasto-ohjelman. Se oli ajatuksia herättävä, kuten Even ohjelmat yleensäkin. Yhtä puheenaihetta oliisn kuitenkin odottanut: mikä tulee olemaan lähikirjastojen asema tulevaisuudessa? Evekin muisteli lapsuutensa kirjastohetkiä lähikirjastossa, mutta voivatko tulevaisuuden lapset vielä muistella niitä?

Lisäksi jäi ihmetyttämään vuorovaikutuskonsultin kommetti siitä, miten ihmiset ovat jo ottaneet omikseen mm. puistot. Onko tosiaan esim.Helsingissä Sinebrikoffin puiston käyttö nykyisellään sitä mitä toivotaan ja ihastellaan? Onko kaiki roskaaminen ja melskaaminen demokratiaa ja vuorovaikutusta????Haluaisin kysyä miten esim. tämän puiston nykykäyttäjät vuorovaikuttavat esim. lähiympäristönsä vanhusväestön ja lapsiperheien kanssa? Vai onko niin että suulaimmat melskaajat saavat tulevaisuudessa yhä enemmän jalansijaa hiljaisempien kustannuksella?

Minäkin tykkään esim. Töölön kirjastosta, kuten Eve lapsena. Vaikka se on jo rapistunut ja ahdas löytyy sieltä sitä mitä kirjastosta pitääkin. Kirjoja ja lehtiä. Hiljaisuutta, muutama tuoli nurkissa, jossa voi rauhassa selata ja lueskella. Kirjasto 10 en ole kokenut viihtyisäksi, enkä ole saanut Hesaria luettavakseni, kun olisin sitä tarvinnut. Pasilan kirjasto on väärässä paikassa. Joskus kun suunnittelu menee oikein pieleen käy näin. Kun koko alueen suunnittelu johti kirjastonkin uumeniin, josta harva sen tavoittaa. Kallion kirjaston uudistukseen en ole ihan tyytyväinen. Aiemmin siellä oli aseteltu kirjoja pöydille esim. jonkin teeman mukaan, mutta nyt en enää vastaavaa ole löytänyt. Interiöörikin näyttää vieraaalta ja vieraannuttavalta 1950-l. alkupuolella syntyneelle. Entäpä vielä vanhemmille?

Toivottavasti uusista kirjastoista löytyy vielä jotain vanhemmillekin ikäpolville. Niille, jotka eivät ole jatkuvasti netin äärellä.

Kiitos Eve..varsinkin kirjasto jutusta.Kuuntelin sen juuri toista kertaa.Aika makeen laulun sait tehtyä.Tiedätkö, että Suomen Kirjastoseura on juhlavuotensa kunniaksi kerran tehnyt kokonaisen CD:n eri tekijöiden lauluja.Ovat tosi hauskoja..hyllyjen välissä hiljaa rakkaus ratsastaa..rosvoja kirjastossa jaKirjasto on siinä kun linja-auton penkillä uppoudut dekkariin.....Ostaisin levyn ,kun tietäisin, mistäsitä saa....Kuuntele sinäkin hyvät sanottajat ja säveltäjät ovat laulut tehneet mm.MA Numminen..Kiitos ohjelmista...Varpu Mäkelä entinen kirjastolainen