Eve Mantu

Missä on nykyajan lasten rauhan paikka?

Lasten elämä on nykyään täynnä muutoksia ja virikkeitä.

Vanhemmilla saattaa olla lyhyitä hyvin intensiivisiä työjaksoja, joita seuraa muutaman kuukauden työttömyys.

Yhteiskunta on hajanaisempi ja perheiden reunaehdot hyvin erilaisia.

Nämä ovat tosiasioita, joita emme voi muuttaa. Vastapainon on löydyttävä päivähoidosta, sanoo lastentarhanopettaja Seija Kastari-Johansson:

- Missä on nykyisin lasten rauhan paikka? Lapset tarvitsevat nyt pysyvyyttä ja mahdollisuuden leikkien käsitellä kokemuksiaan.

Pysyvyys onkin nyt muotisana. Erityisesti puhutaan pysyvien ihmissuhteiden merkityksestä. Seija Kastari-Johansson näkee paradoksin:

- Varhaiskasvatusala puhuu pysyvyydestä, mutta samaan aikaan päiväkodit pilkkovat lapsiryhmät yhä pienemmiksi ja siirtelevät lapsia ryhmästä toiseen iän perusteella. Samasta syystä sisarukset erotetaan toisistaan. Eskareiden lisäksi nyt myös viskarit pilkotaan omaksi joukokseen, eräänlaiseksi esi-esikouluryhmäksi.

Ajatus lähinnä ikävaiheisiin perustuvista päiväkotiryhmistä on peruskivi, jota harva uskaltaa horjuttaa. Keskustelu päivähoidosta junnaa sen ympärillä mikä on oikea ryhmäkoko, vaikka meidän pitäisi puhua laajemmin.

Kyseenalaistaminen ei kuulu sosiaali- ja terveysalan kulttuuriin, sanoo myös lähihoitaja ja työyhteisökouluttaja Anna Pylkkänen:

- Päivähoidossa ei ole muita malleja kuin tämä yksi vallallaoleva. Ammattilaisilla ei ole työkaluja työskennellä toisin, eikä uskallusta kyseenalaistaa käytäntöjä.

Seija Kastari-Johansson opiskeli lastentarhanopettajaksi Ruotsissa. Hän oppi, että ristiriitojen kautta kehitytään.

-Suomalaiset ammattilaiset eivät uskalla edes ajatella epäkohtia, saati puhua niistä. Tämä on minulle täysi arvoitus.

Erilaisen ajatuksen esittäminen voi suomalaisessa hoitoalan työpaikassa johtaa siihen, että kysyjä eristetään. Anna Pylkkäsen mielestä päiväkodeissa leimataan helposti hankalaksi.

-Erilaisuutta ei siedetä lapsissa eikä erilaisia mielipiteitä työkavereissa.

Millaista päivähoitoa lapset ja perheet nyt tarvitsisivat?

Miksi päiväkodit eivät ole seutukunnan hauskimpia paikkoja lapsille ja henkilökunnalle?

Kuuntele Eve Mantun kuriton kokous Areenasta!

1 kommentti

Skitsahdus 10.5. Antakaa äitien nukkua!

0 kommenttia

Syvä hyvä uni.

Täydellinen lahjaidea väsyneelle äidille.

Kuriton kokous on koolla lauantaina 10.5. puhumassa väsymyksestä. Lähiömutsi-blogin kirjoittaja Hanne Valtari on väsyneenä kamala ihminen.

- Olen hirviö. Suohirviö.

Millainen on tämä myyttinen kauhuolento?

Verestävät silmät ja kauhea rääky.

Hitaat refleksit, mutta salamannopeat raivonpuuskat.

(Taiteilijan näkemys suohirviöstä.)

Hannella on parivuotias tytär ja toinen lapsi tulossa.

- Alkuraskauden jäätävä uupumus on nyt onneksi ohi. Olen ollut aivan hirveän väsynyt, mutta nyt olen suorastaan ärsyttävän pirteä, koska raskaushormonit kannattelevat minua.

Toinen kokousvieras, Julia Virkkunen kuvailee omaa väsymystään painontunteeksi. Kuin olisi liiskaantuneena koko maailman painon alla.

- Väsymystä aiheuttaa eniten vastuu. Mitä enemmän sitä on äidillä yksin, sitä suurempi on vastuun tuoma väsymyksen määrä.

Mikä sinut uuvuttaa? Mikä siihen tepsii?

Kuuntele suohirviöiden keskustelu Areenassa!

0 kommenttia

Pöytäviina 3.5. Neljättä päivää kännissä

0 kommenttia

Pöytäkirja 3.5.

Paikka:    En kyllä yhtään muista, ehkä jossakin sisällä, koska kengissä ei ollut kuraa.

Läsnä: puheenjohtaja-nuijan lisäksi päihdetyön kokemusasiantuntija Hannu Ylönen.

1.    Kokouksen avaaminen
Puheenjohtaja ja nuija Eve Mantu avasi kokouksen klo 10:00.

2.    Kokouksen järjestäytyminen
Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Suomen kansa, mutta tuskinpa on kokouskunnossa tänään.

3.    Laittomuuden ja päätösvallattomuuden toteaminen
Sääntöjä ei ole, mutta jos olisi, niissä lukisi, että kurittomat kokoukset
ovat aina laittomia ja päätösvallattomia.

4.    Vallalla olevien asenteiden esittely ja horjuttaminen

Puheenjohtaja totesi, että tällaiset pitkät viikonloput ovat rankkoja (kansan)terveydelle.

Kun vappu sattuu keskiviikolle, on lauantai jo neljäs ränttäpäivä.

THL:n mukaan vappuna myydään paljon alkoholijuomia. Vappu tosin häviää joululle ja juhannukselle.

Oikeus vetää pää täyteen on pyhä oikeus suomalaiselle. Kännäämiseen puuttuminen on astelemista miinakentällä.

Kuuntele ilonpilaajien vapunpilauskeskustelu Areenassa!

5. Muut asiat
-

6. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja kiitti keskustelusta ja päätti kokouksen klo 10:45

0 kommenttia

Esityslista 26.4. Miten hoitoalalle pitäisi kouluttaa?

4 kommenttia

Kokoukseen on kutsuttu Kirsti Holmberg ja Taina Semi.

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen järjestäytyminen

3. Laittomuuden ja päätösvallattomuuden toteaminen.

4. Vallallaolevien asenteiden esittely ja horjuttaminen.

Kaikki lähtee koulutuksesta.

Tarvitsemme motivoituneita nuoria, jotka soveltuvat hoitoalalle.

Tarvitsemme koulutuksen, joka tukee heitä kasvussa vahvoiksi ja rohkeiksi ammattilaisiksi.

Eve Mantun kuriton kokous haaveilee hoitoalan koulutuksen uuteen kuosiin. Kokouksessa ovat läsnä Kirsti Holmberg ja Taina Semi.

Kirsti Holmberg on koulutukseltaan kätilö ja erikoissairaanhoitaja. Hänellä on myös tutkinnot terveydenhoidon hallinnosta ja johtamisesta. Alkupäässä uraansa Kirsti Holmberg työskenteli sairaalan synnytysosastolla. Myöhemmin hänestä tuli keravalaisen vanhainkodin johtaja, josta tehtävästä hän irtisanoutui ja ryhtyi vapaaehtoistyön suunnittelijaksi. Hän haluaisi oppilaitokset ja hoitoalan työyhteisöt tiiviimpään kumppanuuteen.

- Rohkea hoitaja uskaltaa olla oma itsensä. Hän saa positiivisella ilmastollaan hyviä asioita aikaan työyhteisössään.

Taina Semi on toiminut perushoitajana ja apuhoitajana. Hän perusti oman muistisairaiden hoitokodin ja johti sitä, kunnes siirtyi työyhteisövalmentajaksi. Tänä vuonna Taina Semi on yksi valmentajista A-studion ohjelmasarjassa, jossa hoivakodin arkeen etsitään uusia näkökulmia ja virkistäviä käytäntöjä.

- Hoitajan työväline on hänen oma persoonansa. Siksi on tärkeää tuntea itsensä hyvin. Parhaimmillaan hoitaminen on syvää oivallusta ihmisenä olemisesta.

Millaiset pääsykokeet olisivat hyvät?

Mitä oppiaineita hoitoalan oppilaitoksiin tulisi ottaa nykyisten lisäksi?

Millaisia työharjoitteluja ja millaisissa paikoissa tulisi opiskelijoille tarjota?

5. Muut asiat

Laitoksissa asuvien vanhusten on päästävä ulos!

Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo kertoo kokoukselle kansalaisaloitteesta, johon kerätään nimiä. Tavoitteena on saada 50.000 nimeä tukemaan ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien oikeutta päästä päivittäin ulkoilemaan.

- Taivas on korkeammalla kuin katto. Elämä ulkosalla on ikkuna tavanomaiseen elämään. Kun pääsee välillä raittiiseen ilmaan, elämä tuntuu enemmän elämältä.

Suomessa vangeille taataan päivittäinen tunnin ulkoiluoikeus. Tästä seuraa, että vankiloissa on oltava ulkoilupihat ja vartijoiden työjärjestelyissä on otettava huomioon tunnin mittainen ulkoilu. Hoitolaitoksista on vähitellen tullut suljettuja paikkoja. Tarvitsemme hoitajia, jotka aukovat ovia!

6. Kokouksen päättäminen.

Eve Mantun kuriton kokous pidetään lauantaina 26. huhtikuuta klo 10.00. Pöytäkirjan tarkastajina koko Suomen kansa.

4 kommenttia

Esityslista 12.4. Opettajia ja sosiaalityöntekijöitä vaiennetaan!

3 kommenttia

Kokoukseen on kutsuttu OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen ja sosiaalityön tutkija Laura Tiitinen Lapin yliopistosta.

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen järjestäytyminen

3. Laittomuuden ja päätösvallattomuuden toteaminen.

4. Vallallaolevien asenteiden esittely ja horjuttaminen.

Opettajien ja sosiaalityöntekijöiden oikeuksilla on helppo pyyhkiä pöytää. Käsitys vaitiolovelvollisuudesta ymmärretään usein väärin. Samoin lojaliteettivelvoite.

Suomessa sekä opettajat että sosiaalityöntekijät saavat korkeatasoista koulutusta. Sitten heille viestitään, joko suoraan tai vihjaillen, että olisi parempi ettette osallistuisi yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Sananvapaus on painava oikeus, muistuttaa Erkki Mustonen.

Työntekijän voi vaientaa etukäteen. Uuden työntekijän ensimmäisenä päivänä kokeneemmat kolleegat saattavat opastaa: toimittajille et sitten puhu mitään.

Vaitiolovelvollisuuspaperin allekirjoittamisen yhteyteen saattaa työnantaja liittää omia rajoituksiaan, kuten "mistään työhön liittyvästä tai työpaikalla tapahtuvasta et puhu missään mitään."

Tällaisilla rajoituksilla ei pitäisi olla mitään perusteita, mutta silti ne toimivat tehokkaina pelotteina.

On totta, että opettajat ja sosiaalityöntekijät eivät saa puhua vapaasti mistä tahansa, mutta mikä oikeasti kuuluu vaitiolovelvollisuuden ja salassapitovaatimuksen piiriin?

Tutustu pykäliin ja kuuntele Eve Mantun kuriton kokous!

5. Muut asiat

6. Kokouksen päättäminen.

Eve Mantun kuriton kokous pidetään lauantaina 12. huhtikuuta klo 10.00. Pöytäkirjan tarkastajina koko Suomen kansa.

3 kommenttia

Esityslista 5.4. Tietokoneet eivät helpottaneetkaan kaikkea!

0 kommenttia

Kokoukseen on kutsuttu Kati Roiha tietoteknistä vertaistukea tarjoavasta Enter ry:stä sekä Viikin opetus- ja koetilan johtaja Miika Kahelin, joka on aikaisemmin toiminut yliopistossa tietotekniikkapäällikkönä.

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen järjestäytyminen

3. Laittomuuden ja päätösvallattomuuden toteaminen.

4. Vallallaolevien asenteiden esittely ja horjuttaminen.

Miika Kahelin oli ehkä neljän vanha, kun hän ensimmäisen kerran istui traktorissa käskijän paikalla. Heti kun jalka yletti kytkimelle, hän sai ajaa pellolla. Siihen aikaan traktorissa oli muutama osattava kampi; kytkin, jarru, ratti sekä kaasuvimpstaaki.

Nyt on traktorissa älyä. Kun Miika Kahelin, nykyinen Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja koetilan johtaja, ensimmäisen kerran istahti upouuden traktorin hyttiin ja käynnisti sen tutustumatta ohjekirjaan, hän sai ohjelmiston sellaiseen jamaan pihamaalla, että moottori kävi, mutta traktori ei hievahtanutkaan.

"Joskus se vehje halvaantuu eikä normiviljelijä osaa tehdä mitään. Täytyy soittaa huoltomies paikalle läppärinsä kanssa laittamaan piuha kiinni traktorin älyyn, jotta kone kertoisi mikä sitä vaivaa."

Me elämme tiivistä yhteiselämää tietokoneiden kanssa.

Laskuja maksetaan, kirjaston lainoja uusitaan, veroilmoituksia täytetään, lehmien lypsyä ohjataan.

Kokous listaa lauantaina 5.4. plussat ja miinukset. Millaista yhteiselo on?

5. Muut asiat

6. Kokouksen päättäminen.

Eve Mantun kuriton kokous pidetään lauantaina 5. huhtikuuta klo 10.00. Pöytäkirjan tarkastajina koko Suomen kansa.

0 kommenttia

Pöytäkirja 29.3. Mikä hiton hygieniahaalari?

7 kommenttia

Kuvat kertovat kokouksesta enemmän kuin tuhat sanaa.

Kokeilimme sairaaloista, kehitysvammalaitoksista ja vanhusten palvelukodeista tuttua potilasvaatetta, hygieniahaalaria.

Tämä on käsinkosketeltava esimerkki ilmiöstä, joka on totta maailmassa, josta suurimmalla osalla meistä täysvaltaisista kansalaisista ei ole mitään käsitystä. Me olemme täällä kivojen neuletakkien, jakkujen, farkkujen ja pikkukenkien maailmassa, mutta ihan tuossa vieressä on liukuestetossujen ja unisex-hygieniahaalareiden maailma.

Hygieniahaalari on menestystuote. Niitä menee monenlaisiin laitoksiin, niitä valmistavien yritysten määrä kasvaa. (1), (2), (3), (4), (5).

Nyt myös omaishoitajat ovat keksineet kätevän vaatteen ja haalaria myydään kotikäyttöön kuin siimaa.

Päätimme koekäyttää haalarit ja kokoustimme potilasvaatteissa.

Näytimme isoilta vauvoilta.

Hygieniahaalaria ei potilas voi itse riisua päältään, ei edes avata, sillä vetoketju on selkäpuolella.

Hihattomassa punaisessa kakkahaalarissa poseeraa Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo, sinivihreässä ahdistavan tyköistuvassa pupupuvussa Proud Age -liikkeen perustaja Anna Pylkkänen. Lähikuva puheenjohtajan niskasta todistaa: jänispukua ei itse auki saa. (Kursivoidut sanat ovat hoitohenkilökunnan lempinimiä hygieniahaalarille.)

KUUNTELE miten jättiläisvauvojen kokoontumisajot sujuivat Eve Mantun kurittomassa kokouksessa!

Asiasanat:

sairaala

vanhustyö

hygieniahaalari

potilasvaate

itsemääräämisoikeus

pakkokeino

7 kommenttia

Esityslista 22.3. Nuorta on helppo puijata, kun medialukutaito ontuu

4 kommenttia

Kokoukseen on kutsuttu luokanopettaja Pihla Mollberg ja nettiguru-mediakasvattaja Tommi Tossavainen.

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen järjestäytyminen

3. Laittomuuden ja päätösvallattomuuden toteaminen.

4. Vallallaolevien asenteiden esittely ja horjuttaminen.

Peruskoulussa opetetaan nykyisin medialukutaitoa. Tulevassa opetussuunnitelmassa taidon merkitystä korostetaan voimakkaasti, yhtenä monilukutaidon osana. (OPS 2016 luonnos, monilukutaidosta s. 13-14)

Opettajaparat. Nuoret dissaavat heitä mennen tullen.

Lapset ja nuoret ovat varmoja omista ylivertaisista digitaidoistaan. He elävät verkossa ja luulevat hallitsevansa kaiken.

He eivät kuitenkaan osaa lukea rivien välistä. Nuori menee helposti halpaan, koska hän ei osaa arvioida tiedon julkaisijan luotettavuutta.

Professori Jukka Rantalan ja dosentti Marko van den Bergin tutkimuksessa lukion kolmannen vuoden opiskelijoille annettiin luettavaksi sekä ensimmäisen että toisen käden lähteitä. Lähteet koskivat 1800-luvulla tapahtunutta piikatytön surmatyötä, josta on säilynyt keskenään ristiriitaisia lähteitä: muistelmateos, pilkkaruno sekä oikeuden pöytäkirjoja. Kahdeksastatoista tutkittavasta peräti seitsemän pitivät lähteitä suorina kuvauksina todellisuudesta eivätkä tunnistaneet niissä ilmeneviä ristiriitoja. Jotkut jopa pitivät pilkkarunoa luotettavimpana lähteenä.

Kuriton kokous kutsutaan koolle pohtimaan keinoja medialukutaidon vahvistamiseksi.

5. Muut asiat

6. Kokouksen päättäminen.

Eve Mantun kuriton kokous pidetään lauantaina 22. maaliskuuta klo 10.00. Pöytäkirjan tarkastajina koko Suomen kansa.

4 kommenttia

Esityslista 15.3. Ovatko lääkärit yli-ihmisiä?

2 kommenttia

Kokoukseen on kutsuttu lääkäreiden hyvinvointia tutkinut anestesia- ja kipulääkäri Pirjo Lindfors.

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen järjestäytyminen

3. Laittomuuden ja päätösvallattomuuden toteaminen.

4. Vallallaolevien asenteiden esittely ja horjuttaminen.

Pitkiä päivystyksiä, joiden aikana pelastetaan henkiä. Lääkäri ei pienestä valita. Hän tekee työvuoronsa loppuun, vaikka oma vatsahaava vuotaisi tai rintaa puristaisi huolestuttavasti.

Pirjo Lindfors oli 38-vuotias, kun hän turvautui ensimmäistä kertaa nitrolaastariin.

Lääkärit luulevat olevansa haavoittumattomia ja jumalankaltaisia, hän kuvailee.

Työkulttuuri on luotu sellaiseksi, että siitä selviävät vain poikkeuksellisen sitkeät yksilöt, yli-ihmiset. Kuka normaali-ihminen selviäisi 32 tunnin päivystysvuorosta, jonka aikana joutuu ratkomaan monimutkaisia lääketieteellisiä ongelmia? Amerikkalaisessa tutkimuksessa lääkäreillä teetettiin älykkyystesti päivystyksen jälkeen. Tulos: IQ 70, joka vastaa lievää kehitysvammaisuutta.

Lääkärit vaativat itseltään ja kolleegoiltaan paljon. Jostakin kertovat hälyttävät itsemurhaluvut. Joka neljäs lääkäri pohtii vakavasti itsemurhaa jossakin työuransa vaiheessa.

5. Muut asiat

6. Kokouksen päättäminen.

Eve Mantun kuriton kokous pidetään lauantaina 15. maaliskuuta klo 10.00. Pöytäkirjan tarkastajina koko Suomen kansa.

2 kommenttia

Pöytäkirja 1.3.

1 kommentti

Pöytäkirja 1.3.

Paikka:    Kurittoman kokouksen vallattu tukikohta B

Läsnä: puheenjohtaja-nuijan lisäksi Mari Koistinen (Kulutusjuhla.fi)  ja Ulla Ala-Ketola (Ekopaasto.fi).

1.    Kokouksen avaaminen
Puheenjohtaja ja nuija Eve Mantu avasi kokouksen klo 10:00.

2.    Kokouksen järjestäytyminen
Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Suomen kansa.

3.    Laittomuuden ja päätösvallattomuuden toteaminen
Sääntöjä ei ole, mutta jos olisi, niissä lukisi, että kurittomat kokoukset
ovat aina laittomia ja päätösvallattomia.

4.    Vallalla olevien asenteiden esittely ja horjuttaminen

Kokous alkoi punaposkisissa tunnelmissa. Puheenjohtaja kieriskeli häpeän lieskoissa, sillä hän on tajunnut olevansa ekopoukkoileva epäonnistuja, joka unohtaa kestokassin aina kotiin. Mari Koistinen parahti: kassilla ei ole väliä, ratkaisevaa on se mitä kassiin ostaa. Hän muistutti, että tärkeimmät ovat kolme suurta linjaa: asuminen, liikenne ja ruoka.

Mari tunnustautui itseään piiskaavaksi ekoihmiseksi, pihiksi, jonka valinnoissa raha ratkaisee. Pihi pyöräilijä tuli kokoukseen pyörällä, koska se on mukavaa ja halpaa. Ekologisuus tulee sivutuotteena.

Ulla Ala-Ketola kertoi kiertävänsä aina samaa kehää, jossa toisiaan seuraavat tiedostaminen, itsepetos, tekopyhyys ja syyllisyys. Näiden kysymysten kanssa hän painii lähes päivittäin. Ullan ekoprofiili on varovaisen optimistinen kilvoittelija.

Ympäristötietoisuus on pop. Ekologisesta elämäntavasta ammennetaan blogeihin. Mari Koistinen nosti esille muutaman tuulahduksen. Kotoilu nousi isoksi teemaksi muutama vuosi sitten. Siihen liittyy ajatus ekologisuudesta ja itsetekemisestä. Kotoilija tulee kuitenkin hankkineeksi paljon tilpehööriä, mikä ei välttämättä ole kovin ekologista.

Ruokablogeissa kirjoitetaan paljon tähteistä, mitä Mari pitää hyvänä asiana.

Tämän vuoden hitti ovat luopumisblogit, joiden kirjoittajat pyrkivät eroon turhasta tavarasta. Näitä kotien laihdutuskuureja on monenlaisia, rohkeimmat kehottavat luopumaan yhdestä tavarasta joka päivä.

Viimeisin blogivillitys on liittää tavaroihin tarinoita, joiden avulla kerrotaan miten tärkeitä tavarat ovat. Ihmisellä tulee tämän ajattelutavan mukaan olla lähes rakkaussuhde jokaisen omistamansa esineen kanssa.

Ulla kiteytti, että ihmiset luovat itseään kuluttamisen kautta. Hänen mielestään ekotekopyhyydessä myönteistä on se, että ekotekopyhä sentään tunnistaa normiston. Milloin tulee piittaamaton hedonismi? Onko se seuraava trendi?

Entäs kun blogia pitää ekologisista asioista kiinnostunut hedonisti? Eikö siinä ole ristiriitaa? Ekoblogeissakin huokaillaan ”ai miten ihanaa tavaraa”. Mari arveli tämän johtuvan ekologisten tuotteiden kehityksestä. Ekotavaraa ei ennen pidetty houkuttelevina, mutta nyt niissä on jo luksusta. Kuluttaja saa nautintoa vihreällä säväyksellä.

Mari nosti esille ekokosmetiikan. Hän itse on surkea kosmetiikan käyttäjä. Hänen yksi ja sama palashampoonsa kestää kuukausia. Eipä hänelle kannata tuotemarkkinoijan lähettää tuotteita, koska hän jyystää samalla shampoopalalla monta kuukautta.

Onko ekotekopyhää, jos meikkipussista löytyy 15 ekohuulipunaa?

Valintana se on mitätöntä se luomivärin tai huulipunan hankkiminen ekologisin perustein. Se on niin pieni pisara.

Elämä pyörii kuluttamisen ympärillä myös silloin, kun kulutetaan ekokamaa. Myös kirpputoreilla pyöriminen on materiassa kiinni roikkumista!

Mari Koistinen myönsi, että hänen on helppo olla tekopyhä kosmetiikan suhteen, koska meikit eivät kiinnosta häntä pätkän vertaa. Hänen heikko kohtansa ovat kirpputorit.

Onko ekopaastoilla ja pienillä teoilla mitään merkitystä?

Ulla Ala-Ketola muistutti siitä, että ekopaaston avulla muokataan yleistä mielipidettä myönteisemmäksi niukemman kuluttamisen elämäntavalle. Meillä on edessä luopumista, joten siihen on hyvä totutella. Ekopaasto voi toimia hyvänä treeninä.

Ekologisen jalanjäljen lisäksi voisimme alkaa puhua positiivisesta kädenjäljestä. Joka viikko Ekopaasto.fi –sivustolla esitellään uusi tekijä, joka omalla keksinnöllään edistää energiatehokkuutta tai vähentää saasteita. Me näemme itsemme kuluttajina, voisimme nähdä itsemme enemmän tekijöinä! Jos keksii härpäkkeen, joka lisää jonkun laitteen energiatehokkuutta 20%, voi ehkä saada anteeksi sen, ettei ole maailman paras jätteenlajittelija.

Mari Koistinen tunnusti syntinsä. Lapsi kulkee kertakäyttövaipoissa! Synti siis löytyi pihistä pyöräilijästäkin, kun kunnolla riepotettiin. Tästä kokous pääsi lehmänkauppoihin. Oikeuttaako Marin ekologista elämää edistävä päivätyö kertakäyttövaipat?

Tästä kiusallisesta hetkestä loikattiin päästökauppaan ja Kiinaan. Onko ihan sama mitä me täällä puuhaamme, kun Kiina? Onko hiilikauppa tekopyhyyttä? Ulla halusi hieman lähemmäs ruohonjuuria. Osa Suomen kunnista on lähtenyt etsimään keinoja vähentää kulutusta. Kunnissa lasketaan päästökatto ja siihen pyritään. Kaikki keittiöemännistä ja leipomoyrittäjistä lähtien miettivät aurinkopaneeleja ja lämpöhukkaa. Tällainen itse pohtiminen tuottaa tuloksia. On toivoa herättävää palata tekojen maailmaan.

On inhimillistä pelata itsensä kanssa, tehdä mukavaa päästökauppaa itsensä kanssa. Kun nyt ostin nämä kalliit biohajoavat tennarit, voin ajaa autolla. Kun otan vain viileitä suihkuja, saan tehdä matkan Intiaan. Ulla tarjosi tähänkin päästökattoa. Netissä voi laskea oman hiilitilanteen ja sitten asettaa itselleen tavoitteen, vaikka -700 kg tänä vuonna. Ilmastodieetti.fi -laskurin avulla voi tehdä valintoja, leikata omaa kulutusta. Tästä voi tulla positiivinen haaste, joka ei halvaannuta ihmistä.

Ihmisellä on tarve löytää johtotähtiä ja soihdunkantajia. Noora Shingler on yksi tunnetuimmista ekoblogaajista. Hän on kirjoittanut kärkevästi mm. yksityisautoilusta. Kun Nooran helsinkiläisperheeseen syntyi vauva, perheeseen hankittiin auto. Siitäkös uskollinen lukijakunta hermostui. Mitä tapahtuu, kun ekopyhimyksen asemaan nostettu kuolevainen hairahtuu?

Kommentti blogista: ”No huh. Tämä oli kyllä aika masentavaa. Yksilötasolla ymmärrettävää (noh, selityksiä löytyy aina) enkä jaksa moralisoida. Mutta yhteisön ja yhteiskunnan kannalta todella lannistavaa, että niin sitä on vain ekoista ekoimmankin hipin jossain vaiheessa luovutettava ja hankittava se auto, kun se nyt vain on niin kätevää ja oikeastaan niiku miltei välttämätöntä sit ku tulee tiettyyn elämänvaiheeseen... :/"

Jos on mustavalkoinen, ei voi itse hiippailla harmailla alueilla.

Mari muistutti, että sittemmin Noora Shingler on luopunut autosta ja tunustanut syntinsä. Mari on sitä mieltä, että me tarvitsemme tällaisia kirjoittajia. Tyylilaji on kuitenkin vaativa ja hairahtujalle armoton. Jos kävisi ilmi, että terveysasioista vouhkannut onkin aloittanut tupakoinnin, ei häntäkään päästettäisi helpolla. Kuvitellaan vaikka, että pöperöproffa Patrik Borgin roskiksesta löytyisi säkillinen hampurilaiskääreitä!

Ullassa lankeamistarina herätti suurta empatiaa. Näin käy kaikille, hän muistutti. Hän tunnusti ihailevansa ihmisiä, jotka ryntyvät eetokseen ja paatokseen. Voimakasta idealismia seuraa usein romahdus, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu? SE on se kiinnostava tarina. Ulla on huomannut, että me etsimme aina johtotähtiä, jotka tekevät tekoja joihin emme itse pystyisi. Täytyykö motivaation aina lähteä pyhimyksestä vai voisiko sen yrittää kaivaa omasta elämästä?

5. Muut asiat
-

6. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja kiitti keskustelusta ja päätti kokouksen klo 10:45

1 kommentti

Sivut

Eve Mantu kutsuu kurittoman kokouksen koolle lauantaisin aamukymmeneltä. Yhteiskuntarauhaa häiritään oudoilla havainnoilla ja kysymyksillä. Miksei työtön saa keittää kahvia? Mihin rikas tarvitsee lapsilisää? Onko huippukirurgeilla liian vähän töitä? Sinäkin voit tämän blogin kautta ehdottaa tärkeää ja/tai kohtuutonta asiaa kokouksen asialistalle. Eve Mantun kuriton kokous Yle radio 1:ssä lauantaisin klo 10.00-10.45. (alkaen 4.1. 2014)

Eve Mantu YLE Areenassa

Tilaa RSS