Ilmo Launis jätti vahvoja muistijälkiä
Ilmo Launis lähti 23-vuotiaana rahtilaivalla Palestiinaan. Hän halusi itse kulkea vapahtajansa jalanjäljissä. Beduiineilta hän oppi miten hiekkamyrskyltä suojaudutaan ja mitä oikeasti tarkoittaa, kun tulisia hiiliä kasataan vihollisen pään päälle.
Ilmo Launis oli valtavan taitava käsistään. Hän rakensi Töölön seurakunnan lasten ja nuorten riemuksi eriskummallisia huonekaluja ja leikkivälineitä, joista tässä muutama kuva.
Pöllöt olivat ovikelloina ja kamelin selkään sai kiivetä istumaan.
Onko tämä penkki hevonen vai mäyräkoira? Hubert on hänen nimensä. Pää tehty lapikkaista.
Tämä jakkara oli Pärinäpirtiksi kutsutussa nuorten kokoontumistilassa, seinän vieressä. Vaaleanpunaiset jalanjäljet lähtivät jakkaralta ja kulkivat yli päätyseinän ja päättyivät tuuletusräppänän viereen katonrajaan. Jäljet olivat maagiset. Muistan tuijottaneeni niitä ja miettineeni ankarasti. Ilmon huumori oli juuri tällaista.
Tämän salkun Ilmo vyötti kiinni pyörän tarakalle. Kun Ilmo saapui päiväkerhoon salkkua kantaen, lapset liimautuivat hänen lahkeeseensa. Kohta alkaa tapahtua...
Ilmo Launis oli niin merkillinen ihminen, että välillä mietin oliko hän vain mielikuvitukseni tuotetta. Tässä kuvassa Ilmo on roskataiteensa keskellä. Hän teki tauluja roskista, joita hän keräili merenrantoja kulkiessaan.
33 kommenttia
Ti 20.11.2012 @ 11:08
Kiitos mielenkiintoisesta radio-ohjelmastasi!. Se loppui juuri ja oli mukava kuulla Ilmosta enemmän mitä sukulaiseni ovat minulle hänestä kertoneet. Hän oli nimittäin kastepappini vuonna 1954 Töölössä!
Ti 20.11.2012 @ 11:14
Kävin 50-luvulla silloista Taivallahden kansakoulua. Ilmo Launis varmaan vieraili siellä montakin kertaa, mutta yksi on jäänyt mieleen. Koulun juhlasali oli täpötäynnä pieniä koululaisia, jotka seurasivat Launista herpaantumatta. Hän kaivoi povitaskustaan esille hamsterin, ja syötti sille pähkinöitä, jotka se keräsi poskiinsa. Lopulta eläimen posket roikkuivat pulleina. Tietenkin tähän liittyi launismainen opetuspuhe, mutta eläin vangitsi pikkutytön mielenkiinnon niin kokonaan, että en muista papin puheesta yhtään mitään. Tuskin se kuitenkaan mikään tavanomainen "näin meidänkin elämässämme" -juttu oli.
Ti 20.11.2012 @ 11:39
Olipa mukava ja mielenkiintoinen ohjelma helsinkiläispapista. Tuli jotenkin lämmin olo. Aivan kuin olisi kulkenut hetken Jeesuksen kanssa. Hänen positiivisuutensa ei ollut kevyttä vaan aidon kuuloista . Taivaassa kaikki hyvin!
Ti 20.11.2012 @ 12:01
Hyvä dokumentti Launiksesta!
Näitä Even juttuja on ilo kuunnella - kuten tämän blogin otsikko, ne jättävät vahvoja muistijälkiä.
God speed - toivottavasti kanavalla on jatkossakin kaistaa tämänkaltaisille asiaohjelmille.
t:-olli-
Ti 20.11.2012 @ 12:52
Elävässä arkistossa Veikko Kaseva vierailee poikien kanssa Töölön kirkon Pärinäpirtissä. "Jesta kuinka jännää!", toteavat kerhotilaan vierailulle tulleet pojat, kun pastori Ilmo Launis esittelee Pärinäpirtin askartelun tuloksia, kuten esimerkiksi fillarin satulasta tehtyä veistosta ja leipälapiosta tehtyä Kekkosen päätä. Ks:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/askartelua_parinapirtissa_18091.html#media=18096
Ti 20.11.2012 @ 13:01
Mainitsit ohjelmassasi, että Ilmo Launis oli kertonut/kirjoittanut, miksi Välimerenmaissa ovet maalataan sinisiksi. Mikä se syy on?
Ti 20.11.2012 @ 13:46
Mainitsit ohjelmassasi, että Ilmo Launis oli kertonut/kirjoittanut, miksi Välimerenmaissa ovet maalataan sinisiksi. Mikä se syy on?
Koska kärpäset karttavat sinistä väriä!
Ti 20.11.2012 @ 17:49
Tämäpä mielenkiintoista. Lappalaisten värikkäitä vaatteita ja norjalaisten räikeäksimaalattuja taloja on arveltu hyttystorjuntaan sopiviksi. Kiitos vastauksesta.
Ti 20.11.2012 @ 22:38
Kiitos ihanasta ohjelmasta tänä aamuna. Ohjelmaa kuunnellessa etsin kirjahyllystä vanhan Ilmo Launiksen kuvakirjan "Pyhä maa" vuodelta 1961. Vanhempani olivat sen joskus saaneet lahjaksi. Luenkin siitä nyt joka päivä yhden tarinan ja ajattelen Ilmo Launiksen suurenmoista elämäntyötä.
Ke 21.11.2012 @ 11:34
Kiitos ihanasta ohjelmasta tänä aamuna. Ohjelmaa kuunnellessa etsin kirjahyllystä vanhan Ilmo Launiksen kuvakirjan "Pyhä maa" vuodelta 1961. Vanhempani olivat sen joskus saaneet lahjaksi. Luenkin siitä nyt joka päivä yhden tarinan ja ajattelen Ilmo Launiksen suurenmoista elämäntyötä.
Niin. Ilmon elämäntyö oli totisesti suurenmoinen!
Ke 21.11.2012 @ 18:03
Kiitos ihanasta ohjelmasta. En voinut uskoa korviani, että noin ihana ihminen on ollut olemassa. Miten hienoa, että olet saanut tavata hänet. Voi että, kun saisi tavata Ilmon laisia ihmisiä. Uskon, että todella uskovainen on juuri hänenlaisensa, ehkä maanpäällinen enkeli.
t: Virpi
p.s. tykkään muutenkin ohjelmistasi
Ke 21.11.2012 @ 21:58
Kiitos ohjelmasta! Ilmo Launis toimi Töölön seurakunnassa 1960-luvulla myös pyhäkoulujen pappina. Hän liikkui aina polkupyörällä. Ei siihen aikaan pyöräteitä juuri ollut. Ajoradalla piti ajaa. Kadulle oli pysähtynyt rekka. Launis lähti ohittamaan sitä pyörällään. Takaa tuli toinen rekka. Sekin lähti ohittamaan. Ilmo Launis pyörineen oli kahden rekan välissä, ja silloin tuo pysähtynyt rekka lähtikin yllättäen liikkeelle. Tilanne oli todella vaarallinen. Enkeleitä totisesti tarvittiin! (Kirjoitin äsken Ilmo Launiksesta erään kirkkomuistelon Facebookiin ryhmään "Messu ihmisystävällisemmäksi", julkinen ryhmä naamakirjalaisille.)
Su 25.11.2012 @ 08:32
Kiitos kiinnostavasta ohjelmasta! Ilmo Launis jäi ensi kerran mieleeni Jyväskylässä noin vuonna 1967 pidetystä Suomen kaitaelokuvaajien kokouksesta, jonka yleisönäytöksessä esitettiin Launiksen värillinen 16 millin elokuva. Sisältöä en ihan tarkkaan muista, mutta vaikuttavassa lyhytfilmissä kamera oli mm. ambulanssin katolla kuvaten katumaisemaa ajossa olleen hälytysajoneuvon vilkkuvalon takaa. Tämä elokuvan vaikuttavuus motivoi minuakin, koulupoikaa, filmintekoon. Radio-ohjelmassa nyt olleet sukelluskuplien äänet saivat minut puolestaan odottamaan tietoja Launiksen mahdollisista sukelluksista Punaisessameressä, mutta sellaisia tietoja ei ohjelmassa ei ollut. Liekö Launis sukeltanut Punaiseenmereen? Ohjelmassa myös mainittua Cousteauta haastattelin itsekin. Haastattelu on Youtubessa - suora linkki http://www.youtube.com/watch?v=c5uX4ftYaU4 .
Su 25.11.2012 @ 08:38
Kuuntelin aivan sattumalta uusintaa ohjelmaasi Ilmo Launiksesta.Todellakin mielenkiintoinen ja erikoinen persoona hän on ollut.Selasin joskus pikkutyttönä 60-luvun lopulla kirjaa,josta silmiini osui kuva miehestä joka makasi/istui ruumisarkussa.Ihmettelin sitä,johon isäni naureskellen kertoi siinä olevan kastepappini Ilmo Launis.Olin erityisen ylpeä että minut oli kastanut näinkin erikoinen mies ja nimi jäi mieleeni.Rippikouluni kävin Keski-Suomessa jossa "apupappina" toimi nuori mies nimeltä Hannu Karvonen.Nimi jäi jälleen mieleeni, koska meistä nuorista hän oli ns.hyvätyyppi.Liekkö sama henkilö joka esiintyi mainitsemassasi Launiksen lyhytelokuvassa "Anna".Jos näin on, niin mukava yhteensattuma.
Su 25.11.2012 @ 11:53
Kiitos Eve Mantu todella mielenkiintoisesta Ilmo Launiksen henkilökuvasta. En ole aiemmin kuullut miehestä, mutta sydäntä lämmittää että tällainen mies on elänyt ja vaikuttanut. On jotenkin voimauttavaa ja inspiroivaa kuulla ettei kaikki taivu samaan muottiin, ja ettei sen pidä olla oletus. Oletuksen pitäisi olla se, että olemme erilaisia, ja vaikkemme ole täydellisiä niin keskittymällä hyviin puoliimme voisimme tehdä tästä elämästä paremman itsellemme ja lähimäisillemme. Kiitos Eve, olet muutenkin valopilkku muuten tasaisen harmaassa mediakentässä!
Su 25.11.2012 @ 12:31
Kuuntele Eve Mantu/Launiksesta: miten paljon iloa mukaankin otettavaksi
Su 25.11.2012 @ 12:48
Innostuin radio-ohjelmasi johdosta pitkästä aikaa uudestaan Launiksesta, minulla parikin kirjaa häneltä Raamatun Maa -sarjasta.
Olisiko mitenkään mahdollista saada YouTubeen tai jopa Yle:n ohjelmistoon Ilmo Launiksen lyhytelokuvia, niitä ei nmittäin löydy Haulla mistään, ja kun nykytekniikka sallii moiset linkittämiset, niin miksi sitten ei.
Su 25.11.2012 @ 12:56
Loikoilin vielä sängyssä, kun Launis-ohjelmasi uusinta alkoi. En päässyt ylös sängystä ennen ohjelman loppumista, niin vangitseva se oli:) Ihana alku sunnuntaipäivälleni. Kiitos ihmisläheisistä ohjelmistasi, Eve, toivottavasti kuulemme niitä vielä pitkään!
Su 25.11.2012 @ 13:06
Ilmo Launis oli mielenkiintoinen persoona. Vielä 1980-.luvun puolivälissä hän pyöräili Mannerheimintiellä kohti Etelä- Haagaa. Kävin niihin aikoihin hakemassa häneltä uuden kastetodistuksen entisen, kadonneen tilalle. Ja silloin hän esitteli taidettaan.
Launiksen taide (kuvat teoksista) olisi hyvä saada yhden kirjan kansien väliin. Hänen työnsä eivät todellakaan ole roskataidetta vaan elävää taidetta ja teologiaa.
Launis näki meren rannalle huuhtoutuneen roskapuun varmaan vähän samalla tavalla niin kuin Jumala näkee ihmisen: Tästä voi vielä saada aikaan jotakin.
Su 25.11.2012 @ 14:10
Loikoilin vielä sängyssä, kun Launis-ohjelmasi uusinta alkoi. En päässyt ylös sängystä ennen ohjelman loppumista, niin vangitseva se oli:) Ihana alku sunnuntaipäivälleni. Kiitos ihmisläheisistä ohjelmistasi, Eve, toivottavasti kuulemme niitä vielä pitkään!
Aivan samat tunnelmat! Ohjelma oli vanginnut menneen ajan - satumaista.
Su 25.11.2012 @ 19:20
Kiitos mukavasta radiojutustasi! Anna-filmin nimikkeen näin vain Kavan toimittamassa luettelossa. Siitä
ei ollut osunut silmiini mitään mainintaa missään läpikäymissäni lehdissä eikä kirjoissa. Launiksen
tapaan nimi on yleensä monitahoinen. Kokemuksestani voin sanoa, että jonkun hyväksi annettu ei
ole koskaan puuttunut minulta tai perheeltäni. Mutta Eve - kaikkea hyvää toivottaen ja uusia
juttujasi odotellen.
Ma 26.11.2012 @ 22:13
Kiitos ohjelmastasi, jossa kerroit kaikkein värikkäimmästä papista, jonka koskaan pitkän elämäni aikana olen tavannut! Tutustuin häneen ja hänen sympaattiseen vaimoonsa, kun työskentelin Töölönkadun Kansallis-Osake-Pankissa 1960-luvulla. Siinä oli todella mukavat asiakkaat.
Niinpä rohkenin soittaa hänelle vuonna 1984, kun mieheni kuoli. Kerroin, että vainaja tosin oli eronnut kirkosta, mutta siitä huolimatta olisimme iloisia, jos juuri hän voisi tulla "hautajaispapiksemme". Siihen Launis hyvin lämpimästi totesi, että se ei ole este. Ja jatkoi kertomalla, että Voitto Viro ja minä olemme molemmat huomanneet, että nämä kirkosta eronneet ovat useimmiten niitä eniten ajattelevia ihmisiä. Vielä näin monen vuoden jälkeen muistan tämän mieltäni lämmittäneen lauseen.
Ja Launis tuli meille hautajaisiin papiksi. Istuipa vielä pitkän aikaa joukossamme ja puheessaan sanoi, että isän elämä jatkuu näissä pojissa... Poikani olivat silloin 12- ja 13-vuotiaat. Pojatkin kuuntelivat kiinnostuneina häntä, kun hän eloisasti kertoi heille matkoistaan Pyhään maahan.
Ma 26.11.2012 @ 23:50
Kiitos mukavasta radio-ohjelmasta Ilmo Launiksesta, sattumalta yöradiosta kuulin siitä. Itse olen lapsuuteni ja nuoruuteni asunut taka-töölössä ja saanut nauttia Launisken ihanista aamuhartauksista ja juhlajumalanpalveluksista Töölön kansaoulussaja Töölön kirkossa. Muistan aina hänen lyhytelokuvansa pullouruista joita tuuli soitti. Valitettavasti liian myöhään kuulin tuosta sunnuntain lyhytelokuvaesityksistä. Voiko niitä nähdä vielä jossain, eikö niitä saada nettiin? Tapasin vielä nykyisenkin mieheni pärinäpirtissä vuonna 1970 :-), meidät vihittiin Töölön kirkossa 1981. Leirikeskus Sipulissa myös paljon käytiin. lainis oli kappalaisena ja Heikki Järvinen nuorisopappina.
Ti 27.11.2012 @ 08:21
Elokuvateatteri Orionin filmiesityksen toistoa on moni toivonut. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto
ystävällisesti antoi tilaa tälle esitykselle Launiksen 100-vuotismerkkipäivän johdosta. Arkiston hallussa
on kuutisenkymmentä nimikettä, joten jo nähtyjen yhdentoista filmin lisäksi uusiakin löytyisi. Nyt
nähdyissä oli sekä palkittuja että tekijän itsensä arvostamia eri esitelmätilaisuuksissaan esittämiä
filmejä.
Ke 28.11.2012 @ 10:47
Isä ei tiettävästi sukellellut Punaisessa meressä, veljeni Martti kylläkin.
Ke 28.11.2012 @ 10:55
Tutustuin Hannu Karvoseen partiojohtajana Töölön Sinisissä. Myöhemmin hän oli pappina Töölön seurakunnassa, kun isä jo oli eläkkeellä. Hannu siunasi isäni ja äitini, siis Ilmon ja Sirkan. Kyllä tässä puhutaan samasta henkilöstä.
Ti 23.04.2013 @ 11:44
Olen tavannut Ilmo Launiksen v.1957 Hämeenlinnan Kansalaisopistolla.Hän oli tuonut Saaban kuningattaren puvun Israelista ja sain olla sen illan Saaban kuningatar. Hän oli pitämässä esitelmää matkoistaan Israeliin. Kerroit ohjelmassasi Ilmon lahjoista, jotka olivat aina jotain erilaista. Niin minäkin sai hopeisen rahan israelilaisen naisen kaulanauhasta siunauksien ja kiitosten saattelemana. Uskon, että se raha on tuonut siunausta elämääni. Kiitos ohjelmastasi!s
To 25.04.2013 @ 22:33
Upea ohjelma! Ilmo Launis on ollut täällä Leivonmäen seurakunnassa kirkkoherran Johannes Ortalan kuoleman (28.8.1940) jälkeen sijaisena. Ortala oli vihkinyt vanhempani. Eräs sijaisista, Aaro Ahonen on kastanut minut keväällä 1943. Sijaisia on ollut useita, mutta Ilmo Launis oli jäänyt erityisesti äitini mieleen ja hän puhui usein Launiksesta. Ilmeisesti hänen sijaisuutensa aikanakin haudattiin sankarivainajia ja äiti oli hautajaisissa usein laulamassa. Äidin puheista minulle muodostui Ilmo Launiksesta lapsena hyvin samanlainen kuva kuin ohjelman perusteella sinulle: onkohan sellaista ihmistä oikeasti ollut olemassa. Jotain erikoista hänestä oli säteillyt. Täällä ollessaan Ilmo Launis kastoi v.1945 pojan, Väinö Pitkäsen, jonka kummeina olivat vanhempani. Kastetilaisuudesta on kylämme kotisivuilla kuva, jonka osoitteen yritän siirtää tähän loppuun. Lämmin kiitos ohjelmasta!
http://www.kolumbus.fi/matti.hytonen/etuikola/kuvat/nayttely2002/03 htm
La 27.04.2013 @ 10:38
Kiitos koskettavasta ohjelmasta! Kuuntelin sängyssä aamu-uusintana lähetettyä ohjelmaasi Ilmo Launiksesta. Välillä nukahdin ja näin unta, että istuit jossain ihmisten ympäröimänä ja olit aloittamassa kertomusta "jostain arvokkaasta aiheesta". Unessa tulin kiittämään sinua, miten osaat koskettaa ihmisläheisillä tarinoilla kuulijoitasi. Kuulin ohjelmastasi oikeasti vaan pätkän sieltä sun täältä, mutta herättyäni "tämä helmi" oli todellakin ladattava ja kuunneltava uudelleen. Ohjelmillasi osaat jakaa hyvää mieltä ja voimia arjen askareisiin. Uskon myös, että tarinat Ilmo Launiksen kaltaisista ihmisistä antavat eväitä meille kaikille jakaa niitä "hyvän elämän hippuja" eteenpäin. Lämmin Kiitos Eve!
La 27.04.2013 @ 11:14
Kiitos koskettavasta ohjelmasta! Kuuntelin sängyssä aamu-uusintana lähetettyä ohjelmaasi Ilmo Launiksesta. Välillä nukahdin ja näin unta, että istuit jossain ihmisten ympäröimänä ja olit aloittamassa kertomusta "jostain arvokkaasta aiheesta". Unessa tulin kiittämään sinua, miten osaat koskettaa ihmisläheisillä tarinoilla kuulijoitasi. Kuulin ohjelmastasi oikeasti vaan pätkän sieltä sun täältä, mutta herättyäni "tämä helmi" oli todellakin ladattava ja kuunneltava uudelleen. Ohjelmillasi osaat jakaa hyvää mieltä ja voimia arjen askareisiin. Uskon myös, että tarinat Ilmo Launiksen kaltaisista ihmisistä antavat eväitä meille kaikille jakaa niitä "hyvän elämän hippuja" eteenpäin. Lämmin Kiitos Eve!
Sama tilanne minullakin aamulla. Unen ja valveen rajamailla häilyin ohjelman alkupuolella. Näin sieluni silmillä Ilmo Launiksen elävän hahmon baskeri päässä. Kuva oli niin selvä, että olisin voinut sen perusteella hänet tunnistaa, vaikka en ole koskaan häntä nähnyt. Niinpä kiiruhdin tälle sivulle ja totta se oli, hän oli kuvassa aivan samannäköinen! Asun Etelä-Pohjanmaalla, enkä ole koskaan häntä elävänä nähnyt. Ohjelma oli mielenkiintoinen ja loppu ajan kuuntelin täysin valveilla. Heti pitää tutustua Ilmo Launiksen kirjoihin ja taiteeseen. Tuli hyvä olo! Enemmän ohjelmia hänestä! Kiitos Eve!
La 27.04.2013 @ 13:47
Hauska kuulla! minäkään en ole kuullut Ilmo Launiksesta aiemmin. Kumpa toimittajakunta heräisi laajemminkin tekemään yhtä sisältörikkaita ohjelmia.
Kiitos koskettavasta ohjelmasta! Kuuntelin sängyssä aamu-uusintana lähetettyä ohjelmaasi Ilmo Launiksesta. Välillä nukahdin ja näin unta, että istuit jossain ihmisten ympäröimänä ja olit aloittamassa kertomusta "jostain arvokkaasta aiheesta". Unessa tulin kiittämään sinua, miten osaat koskettaa ihmisläheisillä tarinoilla kuulijoitasi. Kuulin ohjelmastasi oikeasti vaan pätkän sieltä sun täältä, mutta herättyäni "tämä helmi" oli todellakin ladattava ja kuunneltava uudelleen. Ohjelmillasi osaat jakaa hyvää mieltä ja voimia arjen askareisiin. Uskon myös, että tarinat Ilmo Launiksen kaltaisista ihmisistä antavat eväitä meille kaikille jakaa niitä "hyvän elämän hippuja" eteenpäin. Lämmin Kiitos Eve!
Sama tilanne minullakin aamulla. Unen ja valveen rajamailla häilyin ohjelman alkupuolella. Näin sieluni silmillä Ilmo Launiksen elävän hahmon baskeri päässä. Kuva oli niin selvä, että olisin voinut sen perusteella hänet tunnistaa, vaikka en ole koskaan häntä nähnyt. Niinpä kiiruhdin tälle sivulle ja totta se oli, hän oli kuvassa aivan samannäköinen! Asun Etelä-Pohjanmaalla, enkä ole koskaan häntä elävänä nähnyt. Ohjelma oli mielenkiintoinen ja loppu ajan kuuntelin täysin valveilla. Heti pitää tutustua Ilmo Launiksen kirjoihin ja taiteeseen. Tuli hyvä olo! Enemmän ohjelmia hänestä! Kiitos Eve!
Pe 25.07.2014 @ 21:41
Upea ohjelma! Ilmo Launis on ollut täällä Leivonmäen seurakunnassa kirkkoherran Johannes Ortalan kuoleman (28.8.1940) jälkeen sijaisena. Ortala oli vihkinyt vanhempani. Eräs sijaisista, Aaro Ahonen on kastanut minut keväällä 1943. Sijaisia on ollut useita, mutta Ilmo Launis oli jäänyt erityisesti äitini mieleen ja hän puhui usein Launiksesta. Ilmeisesti hänen sijaisuutensa aikanakin haudattiin sankarivainajia ja äiti oli hautajaisissa usein laulamassa. Äidin puheista minulle muodostui Ilmo Launiksesta lapsena hyvin samanlainen kuva kuin ohjelman perusteella sinulle: onkohan sellaista ihmistä oikeasti ollut olemassa. Jotain erikoista hänestä oli säteillyt. Täällä ollessaan Ilmo Launis kastoi v.1945 pojan, Väinö Pitkäsen, jonka kummeina olivat vanhempani. Kastetilaisuudesta on kylämme kotisivuilla kuva, jonka osoitteen yritän siirtää tähän loppuun. Lämmin kiitos ohjelmasta!
http://www.kolumbus.fi/matti.hytonen/etuikola/kuvat/nayttely2002/03 htm
Minä synnyin Leivonmäellä vuoden -41 lopulla, ja minut Ilmo Launis on isäni kertoman mukaan kastanut. Hän on ollut hyvin lahjakas ja persoonallinen pappi, ja olen ollut iloinen siitä, että hän on minut seurakunnan jäseneksi kastanut. Aika oli kova silloin, mutta me pienimmätkin selvisimme.
Mielenkiinnolla olen seurannut kaikkea, mitä Ilmo Launiksesta on kirjoitettu.