Ruokaa roskikseen

kuuntelin ohjelmaa ruuan pois heittämisestä. tuli mieleen että nykyään ihmisillä on liikaa rahaa, ei " tarvi" olla niin tarkka. ennen köyhempinä aikoina oli pakko käyttää kaikki tarkkaan ja käyttää mielikuvitusta että sai ruuan ja rahat perheelle riittämään. ja ennen ihmiset olivat vähään ja vaatimattomampaan ja yksinkertaiseen ruokaan tyytyväisiä.
toisaalta meillä ihmisillä taitaa olla kumma tapa jemmata jotain pahan päivän varalle kaappiin ja sit se jemma vanhenee.

Kuuntelin ohjelmaasi tänäänkin. Odotin koko ajan, että otat pakastamisen jalon taidon esiin. Monta jämäruokaa voi pakastaa ja käyttää myöhemmin. Jos ei jaksa lähteä kauppaan sieltä voi nopeasti mikron kautta saada syötävää.
Leipä esim. kannattaa laittaa sinne tuoreena. Varsinkin sinkkuhuusholleissa pakastimesta otetaan päivän tarve ja aina on tuoretta eikä mene hukkaan.
Olen sinkku nykyisin ja ruokaa minulta ei näin toimien mene hukkaan lainkaan suuria määriä.
Joskus vanhenee maito, jota on pakko ostaa joskus lapsenlapsia varten - itse en juo maitoa.

heleena kirjoitti:

Kuuntelin ohjelmaasi tänäänkin. Odotin koko ajan, että otat pakastamisen jalon taidon esiin. Monta jämäruokaa voi pakastaa ja käyttää myöhemmin. Jos ei jaksa lähteä kauppaan sieltä voi nopeasti mikron kautta saada syötävää.
Leipä esim. kannattaa laittaa sinne tuoreena. Varsinkin sinkkuhuusholleissa pakastimesta otetaan päivän tarve ja aina on tuoretta eikä mene hukkaan.
Olen sinkku nykyisin ja ruokaa minulta ei näin toimien mene hukkaan lainkaan suuria määriä.
Joskus vanhenee maito, jota on pakko ostaa joskus lapsenlapsia varten - itse en juo maitoa.

Anonyymi kirjoitti:

heleena kirjoitti:

Kuuntelin ohjelmaasi tänäänkin. Odotin koko ajan, että otat pakastamisen jalon taidon esiin. Monta jämäruokaa voi pakastaa ja käyttää myöhemmin. Jos ei jaksa lähteä kauppaan sieltä voi nopeasti mikron kautta saada syötävää.
Leipä esim. kannattaa laittaa sinne tuoreena. Varsinkin sinkkuhuusholleissa pakastimesta otetaan päivän tarve ja aina on tuoretta eikä mene hukkaan.
Olen sinkku nykyisin ja ruokaa minulta ei näin toimien mene hukkaan lainkaan suuria määriä.
Joskus vanhenee maito, jota on pakko ostaa joskus lapsenlapsia varten - itse en juo maitoa.

Hei Eve ja Heleena!
MAinion ohjelman kuunneltuani vakuutuin, että konstit ruuan tarkkaan kulutukseen ovat meilläkin kullanarvoisia. Olen itse jo eläkkeellä, joten minulla on enemmän aikaan viiden tähteen hyödyntämiseen kuin ruuhkavuosia elävillä. Pakastaminen on minunkin konstini jämäruokiin. Melkein kaikkia ruokiahan voi pakastaa. Ongelmana on lähinnä pakkausten nimeäminen niin, että ne löytyvät. Jos juureksia on tullut ostetuksi liikaa, niistä voi keittää sosetta ja käyttää laatikoihin, keittoihin ja leivonnaisiin. Vieraille tehdyt dieettiruuat, esim. gluteenittomat leivät, voi antaa vieraan kainaloon lähtiäislahjaksi tai pakastaa hänen seuraavaa vierailuaan varten. Jos kulutus on vähäistä, leikkelepakkauksenkin voi jakaa kahteen osaan ja pakastaa toisen niistä. EN myöskään ymmärrä, miksei samaa ruokaa voisi syödä useampana päivänä. Lisukkeilla sen saa "tuunattua" maistuvaksi. Näin siis yx mummeli Lappeenrannasta

Olen tällä viikolla viskannut pihalle omenan ja perunan kuoret, porkkanan nupit ja teen lehdet. Ehkä madoille tai muille eläville kelpaa.
Itse aina lautasen syön ja lasin juon tyhjäksi. Liekö kotikasvatuksen hedelmiä?

Kiitos ohjelmasta, tutulta kuulosti!
Vinkki sipuliongelmaan: säilytä sipuli kuivassa, vaikka jossain korissa pöydällä/kaapissa. Sipuli itää jääkaapin kosteudessa, mutta ei kuivassa pöydällä. Ehkä tulevat nopeammin käytettyäkin, kun eivät ole piilossa.

Ja vielä oma jämäruokavinkkini juureksille: laitan usein uunijuureksia, eli pilkon lohkoiksi uunivuokaan perunat, porkkanat, sipulit ja punajuuret jääkaapista. Pohjalle hieman öljyä, juuresten päälle suolaa ja jotain yrttiä (rakuuna, rosmariini, timjami). Juustonjämätkin voi laittaa loppuvaiheessa mukaan. 200 astetta/puoli tuntia tai palojen koon mukaan. Lapset syövät mielellään perunalohkot, ja itse keskityn muihin, ja yritän maistattaa lapsilla palan porkkanaa tai punajuurtakin.

Nykyään pienessä perheessämme menee ruokaa äärimmäisen vähän roskiin, mutta toisin oli kauan sitten!! Sairastin nimittäin bulimiaa yli kymmenen vuotta ja kukaan ei voi ymmärtää, kuinka paljon bulimikko voi syödä ja sitten oksentaa pois, päivittäin!!!

Tuskin tutkimuksissa on otettu huomioon sitä, kuinka yksi syömishäiriöinen voi aiheuttaa ruokahävikkiä kymmenien ja kymmenien ihmisten verran. Väitän että Suomessa nykyään syömishäiriöt aiheuttavat suurimmat ruokahävikit kuin ihmiset, jotka eivät oksenna ruokaa (kauppojen ja ravintoloiden hävikit on oma luokkansa). Mutta tämähän on vain sivujuonne valtavassa syömishäiriötragediassa.

En heitä koskaan ruokaa pois. Elän pienellä eläkkeellä, joten minulla ei ole varaakaan tuhlata missään asiassa. Heillä, jotka heittävät ruokaa pois, on sen verran hyvät tulot, että heillä on varaa siihen. Kyllä kaupat heittävät valtavia määriä hyviä elintarvikkeita pois, mikä on väärin, koska me pienituloiset ottaisimme niitä itsellemme. Tee joskus ohjelma kaatopaikoista, mihin kaupat vievät suuria määriä elintarvikkeita. Me ostajat maksamme kauppojen hävikin aina nousevissa hinnoissa.

Itse teen viikonloppuna usein ison kattilallisen keittoa ja toisena päivänä ison määrän laatikkoruokaa. Syömme siitä heti ruoan valmistuttua mieheni kanssa päiväruoan ja lopun jäähdytän ja pakastan heti kerta-annoksiin. Ei mene koskaan hukkaan. Pakasteesta ottaessani lämmitän kattilassa annokset, myös laatikkoruoan lisättynä tilkka vettä mukaan.
Usein saatan ottaa pakasteannoksen sulamaan aamulla jääkaappiin iltapäivää varten. Jos sitten sinä päivänä tulisikin jokin este syömiseen, on sama annos edelleen käytettävissä seuraavana päivänä, kun ei ole jääkaapissa mennyt pilalle.