Keikarin Kuolo
Kuvassa on lumihiutale. Ihmeellinen, eikö?
Olen viihdyttänyt itseäni viime päivinä lumisilla kävelyretkillä. Lumi on niin upeaa. Olen talsinut lumessa, mönkinyt lumessa, kaivanut lunta ja maistellut lunta. Lumi maistuu lapsuudelta. Muistan kintaat, joiden kärkiin lumi paakkuuntui. Lapasjäätelöksi.
Japanilainen lumitutkija Ukichiro Nakaya kiehtoo minua. Hän lausui kauniisti: lumi on kirje taivaalta. Nakaya kasvatti lumikiteitä 1930-luvulla Hokkaidon saarella laboratoriossaan. Kaniininkarvojen päihin! Miten taianomaista! Toinen merkillinen lumi-ihminen oli Wilson Bentley. Hän kuvasi jo ennen Nakayaa tuhansittain lumikiteitä, mustaa samettia vasten. Täältä löydät kuvia Bentleyn hiutaleista.
Lumen kanssa puljatessa on hauska keksiä nimityksiä erilaisille lumituksille.
Keikarin Kuolo on se seitinohut lumikerros, joka sataa peilikirkkaan jään päälle. Kun hieno herra astuu Aleksanterinkadulle nahkapohjakengissään, Keikarin Kuolo iskee. Voi miestä. Miten ikävä tapa menehtyä.
Ollaan hetki kaunopuheisia ja annetaan lumen inspiroida. Tiistaina 6.3. lumoudun lumesta. Lumoudu sinäkin - ja keksi nimityksiä erilaisille lumityypeille. Onko Traktoripitsi sinulle tuttu? Lumivaelluksella mukana lumitutkija Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta.
6 kommenttia
Ke 29.02.2012 @ 20:39
Oi kauhistus! Tajusin juuri, että Hienostelua-ohjelman Janne Koskista täytyy varoittaa Keikarin Kuolosta. Hän kuuluu riskiryhmään laadukkaine käsintehtyine nahkapohjakenkineen.
To 01.03.2012 @ 00:14
Tänä talvena on päässyt kiitettävästi touhuilemaan lumen kanssa omalla tontilla kolan, harjan ja lapion kanssa.
Talven ensimmäiset perustuslumet päätyvät seinän vierustoille.
Seuraavana tontin reunoille alkavat muodostua rajalinjalumet ; jotka riittävän korkeiksi kasattuna voivat toimia myös linssiludelumina.
Nuoskalumella korkeiden vallien tekeminen on hankalaa, mutta meditatiivisella hyötyliikuntalumella ne syntyvät melkein kuin itsestään.
Pääväylän varrella yöllä satava on kolinaherätyslumi.
Viikatelumi on auran voimalla postilaatikkoa ruhjova klimppisuihku.
Aurapaska on tontin ajoväylälle toistuvasti ilmestyvä likainen kasaantuma.
Tallin profiilipeltikatolta suojasäällä kertaryminällä putoava keväänkorvaripuli tekee kunnon läjän runsaslumisina talvina.
Naapuritalon rouvan tiilikatolta lapioima lumi on herkkupeppulumi.
Sääkartan edessä tiukoissa farkuissaan pyllyilevän suloisen meteorologin käden kaarteilla viitotut rintamat ovat Yle Areenan ohimenneet sääkarttalumet.
Eve Mantun lausuma lumi on höpönöpölumi.
Ti 06.03.2012 @ 10:54
Lisätäänpä vielä pari. Nirskunarsku - erityisen narskahteleva kävelyretken ilahdutuslumi. Suksensoittaja - hanki, joka saa suksen vonkumaan. Lippalastu - katon reunasta ulostyöntyvä mutkalle kaartuva lumilippa.
La 10.03.2012 @ 13:20
Erakkolaiskis.
Postilaatikolle johtavalla tiellä oleva lumi, jolle vähintään viikonlopun yli mahdollisesti ilmestyneet jäljet eivät ole ihmisten aikaansaamia.
Katosenkeli. Hieno pyrylumi, joka löytää tiensä perimmäiseenkin nurkkaan.
Lapparischaisse.
Ikävästi tarttuva lumi.
Kourupommihaude.
Vanhojen, huonosti eristettyjen mansardikattoisten talojen petollisen kaunis lumipeite.
Höpsispöpsis. Lumikasauma, jossa pienet taaperot könyävät pipot silmillä pienine lapioineen.
Kalevalaisia lumipeitteitä;
Jouhkis. Melkein kantava, paksu lumikerros.
Hönö-Väinis. Hanki, johon pyllähtänyt puliukko höpisee omiaan.
Lemmis. No, semmoinen hanki.
