Puhdistunut olo
Mitkä ovat tunnelmat sen jälkeen, kun on tunnin ajan, intiimisti ja keskittyneesti, syvälle sukeltaen, häiriöttömästi uppoutunut pohtimaan syntyjä syviä? Ohjelmassani nökötän aina yhden vieraan kanssa ikuisten kysymysten kimpussa kokonaisen tunnin ajan. Kun musiikkia on ohjelmassa vain tilkkanen ja kysymyksiä ehditään käydä läpi kuutisen, on kunkin kysymyksen käsittely enemmän kuin pelkkä raapaisu.
Ohjelman jälkeisestä kirjeenvaihdosta tässä pari irrotusta:
Leo Stranius: Jollain tavalla keskustelun
jälkeen tulee mukava ja kevyt olo. Ikäänkuin olisi päässyt vapauttamaan pään
kaikista raskaista ajatuksista. Hassua.
Mari Mero: Kiitos vielä kerran viime viikkoisesta, siitä jäï minulle jotenkin
'puhdistunut' olo.
Kevyt, puhdistunut olo. Mistä se tulee? Minun arvioni on se, että omien arkihäsläämisen takana vaikuttavien pohjavesien ääreen rauhoittuminen virkistää. Syvien vaikuttimiensa ja arvostustensa tavoittaminen, ajattomien arkkiajatustensa pintaan nostaminen vapauttaa energiaa. Kun saa kiinni ydinpuustaan, kun näkee sisällään jotakin ja saa sen puhuttua sanoiksi - joku jäsentyminen pääsee eteenpäin. Minulle viikottainen pohjavesiaarteen nauttiminen upeiden viisaiden ihmisten seurassa on sielun ja mielen palikoiden siirtelyä. Eräänlaista pään- ja sydämen sisäistä arkkitehtuurileikkiä.
1 kommentti
Ti 11.05.2010 @ 09:32
Määritelmäsi "puhdistunut olo" on hyvä. Siinä lienee myös kysymys nähdyksi ja näkyväksi tulemisesta juuri sellaisena kuin on, hyväksytyksi tulemisesta, armollisuudesta itseä kohtaan.
Yliminän ote kirpoaa ja saamme hetkeksi mielenrauhan? Voimavaroja vapautuu , siitä kai energian tunne.
Eikö samaa voimaantumisen kokemusta ole saunominen, hyvän ystävän kohtaaminen (on tila, aika ja paikka ) , hyvä musiikki/kirjallisuus, taide jne. , jossa joku sanoittaa ne tunnot joita ei itse osaa.
Kaikista kuuntelemistani ohjelmistasi, tämä on minulle ollut tärkein juuri näistä em. syistä.
