Millaista on vanhusten avoin päivätoiminta?

Eräässä hoivakodissa sanottiin vapaaehtoiseksi ulkoiluttajaksi tarjoutuvalle, ettei ulkopuolinen voi viedä liikuntarajoitteista talon ulkopuolelle esim. kahvilaan, kun ei ole vakuutusta. En ole saanut tiedusteluihini vielä vastausta keneltäkään, millainen vakuutus ja kenellä sen kuuluisi olla. Mikä on vapaaehtoisen vastuu? Ketä uskaltaa lähteä kuljettamaan? Kiitos selvennyksestä.

Hyvä aihe sinulla jälleen, Eve! Ensinnäkin ammattilaisen käyttämä senior-sanan käyttö ärsyttää! Miksi sitä käytetään, kun olisi kotimaisia hyviä vaihtoehtoja!?? Ja yhä paranee, että robottia hienosti teititellään vaikka olisi kuinka oiva apuväline! Hienoja taloja rakennetaan ikääntyville, hyvä asia sinänsä, mutta kun yhteiset tilat kolisevat tyhjyyttään. Kaikki panostetaan vapaaehtoisten varaan. Tämä on yleistä monessa paikassa, asiat tuskin paranevat resursien puutteessa mutta asille tulisi julkisellakin taholla tehdä jotakin.
Sinä Eve olet ovien avaaja, koska puhut asiasta ja otat kantaa. Jaksamista jatkaa!
Entinen vanhustyöntekijä ja nykyinen vapaaehtoinen ikääntyvien avustaja

Hei! Kiitokset mielenkiintoisesta ohjelmasta! On tärkeää tuoda esiin ikääntyvän väestön elämää - meidän kaikkien tulevaisuutta. Olen itse ollut Japanissa mukana vanhusten päiväkeskustoiminnassa vapaaehtoisena ja mukana museokäynneillä ja jumppatunneilla. Leivoimme pullaa (onneksi hygieniapassia ei kysytty) mieheni kanssa ja järjestin näyttelyn, jossa esiteltiin suomalaisten astioiden ja Marimekon kankaiden muodostamia kattauksia. Sain myös monta uutta ystävää, joilta opin paljon, esim. kalligrafiaa, biljardin peluuta, japanilasta kulttuuria. Päiväkeskuksen toiminta tapahtui suomalaisen mallin mukaan rakennetussa vanhainkodissa Sendaissa. Siellä oli myös koira, jota mieheni kävi vapaaehtoisena ulkoiluttamassa. Hyljerobottia ei ollut, mutta tutustuin toki tähän Japanissa asuessamme, kuten muihinkin robotteihin. On ajatuksia herättävää verrata suomalaista ja japanilaista vanhustenhoitoa. Yllätyin, miten suppeita päivätoimintapalveluja Suomessa tunnutaan tarjottavan. Meidän on kaikkien yhdessä vaikutettava siihen, että toiminta kehittyy. Kiitos sinulle avauksesta! Ystävällisin terveisin, Merja

Kirjoitan nimimerkillä ettei kukaan pahastu. Kuuskymppisenä alkaa jo pohdiskella elämän loppupäätä ja sitä missä sen mahdollisesti joutuu viettämään. Olen koko elämäni harrastanut klassista musiikkia ja käynyt taidenäyttelyissä, siis kulttuuritäti mitä suurimmassa määrin. Mutta voi kauhistus: niissä hoiva-ym kodeissa joissa olen käynyt, on aivan kamalaa toritaidetta. enkelimobileja tai mikä pahinta, hoitajien tai omaisten ("mä niin tykkään piirtämisestä") "lasimaalauksia" ja muita tekeleitä. Ymmärrän että tarkoitus on hyvä ja onhan se halpaakin, mutta ... eikö sekin ole vanhusten kunnioittamista että heillä on esteettisesti oikeasti kaunis ympäristö? Ja se musiikki: pitääkö minun sitten oikeasti kuunnella vain vanhoja iskelmiä tai mikä vielä pahempaa, virsiä ja uskonnollista jeesushumppaa... ateistin vakaumusta ei juuri muutenkaan kunnioiteta ja vanhainkodissa ei sitäkään vertaa. Tulevaisuus huolestuttaa; jos ei se dementia heti teekään vihannekseksi...

hoivakodissa työskennellessäni ystävystyinkin vanhuksien kanssa( olin määräaikaisena).työni loputtua kysyin kuinka onnistuisi vierailuni sen ja sen luona ja minulle vastattiin ettei se onnistu.Ehdotin työssä ollessani (työllistettyna) ulkoiluttamista koska "hoitavia käsiä "oli riittämiin- mutta vastaus oli taas kielteinen- ulos vietiin vain oma-aloitteisemmat ja loput olivat apatisoituneet tahdottomiksi jA PELKÄSIVÄT PIeNINTÄKIN RUTIIINISTA (=ruokintaoliona oleminen)poikkeamista.Laitos velvoitti naista/puolisoa joka tuli syöpäsairaan miehensä kanssa terminaalihoitohuoneeseen asumaan, käyttämään vaippaa.Lukemalla Hannah Arendtin Vita Activan selviää kuinka moderni yhteiskunta sulkee kaikillla tasoilla yksilön/ihmisen toimintamahdollisuuksia. Nyt olemme ylentäneet TYÖN. He jotka ovat työssä/palkansaajia ovat määräävässä asemassa. Työntekemisen virallinen puoli rajoittaa kaikkia ulkopuolisia mukautumaan vain käskynmukaan tekijöiksi ja ilmaiseksi.Laitos on kaiken hyvän sisällään pitäjä- ulkopuoliset eivät saa epämääräisin statuksin tulla hämmentämään pakkaa.
En hyväksy että näin tasa-arvoa korostavassa ajassa edelleen NAISET asettuvat ilmaistyöhön! Olen nähnyt millaisessa tarkkailtavan asemassa nämä kummajaiset sitten (työllistettynäkin) ovat.
Työyhteisö on oma lukunsa- eilen televisiossa paikallisuutisissa selivitettiin kuinka työttömällä ei ole oikeutta tehdä vapaaehtoistyötä-meneekö "todelliselta" työltä arvo.... kuinka aikamme aina tarjoaa toimintakenttää statuksen omaaville, eläkeläisille ja niille jotka eivät voi käydä töissä selkävamman vuoksi ja joilla jo toimeentulo hoituu "oikealla tavalla"! Yhteiskunnassa on potentiaalista voimaa- työttömät- vaan heidät on ulkoistettu kaikesta, kun eivät ehkä halua menettää viimeistä ihmisarvon ripettä=vaatia korvausta tekemästään työstä. Ovatko he ahneita?Voitaisiinko vapaaehtoihöpinä lopettaa? Onko eläkettä saava vapaaehtoinen altruisti?Miksi aina naiset löytävätkin nämä fibat vapaaehtoisuudesta.Syrjässä olevat työttömät miehet- miten kannustaa heitä saamaan näitä onnistumisen kokemuksia, ennekuin ovat vihanneksina laitoksessa. Olisiko kaiken muuttaminen aloitettava tuon työnkäsitteen analyysista ja kyseenalaistetaanko koko hoivatyö ensin- eihän lastenhoito kotonakaan ole kuin "olemista", urakehityksen tyssäämistä ja lopulta tuottaa epäkuranttia ainesta työmarkkinoille=syrjäytyneitä- näin ainakin tutkijat jotkut ovat selvittäneet.
Olisi ensin keskusteltava tämänkin hoivan arvo- TYÖNÄ.Asiantuntijuus on huipussaan- kotityötä tehneen ihmisen työtaito on kyseenalainen, ilman hygieniapassia et ole ihminenkään!Ja toisaalta ollessani töissä vanhusten parissa toisenkin kerran näin kuinka mitään muuta nämä omissa kodeissaan yksinäistä vanhuuttaan viettävät eivät kaivanneet kuin ihmistä joka kuuntelee, nauraa, itkee tai vain on heidän kanssaan- näkijää, olemasssaolevaksi tekijää. Yhteiskunnan on päätettä pidetäänkö sitä palkan arvoisena työnä- ja mitä lasketaan yleensä työksi. Pahaa oloaan purkava, kuolemaa tekevä vanhus saattoi huonoina hetkinään tiuskasta: "onko tuokin työtä" vaan siinä se ammatitaito testautui kun huonostakin palautteesta huolimatta jatkoi työtään- laitoksessa hoitohenkilökunta kyllä laittaa vastaavasta letkautuksesta mummot ja papat luokille- vaikka saavat kunnon palkaakin!

Millä tavoin kommenttini vanhainkotien kamalasta taidetarjonnasta oli asiaton? Eikö vanhuksille kuulu samanlainen oikeus laadukkaaseen esteettiseen elämysympäristöön kuin kenelle tahansa "normaalille"? Tämä on juuri sitä vanhuksien aliarviontia: enkelipatsaita ja pehmoeläimiä?

Luulen että kaikkenlaiset avoimet/omaehtoiset toiminnat ovat tuhoon tuomittuja yrityksiä: ala-asteen jumppasalitkin pidetään mieluummin tyhjinä iltaisin (ellei sitten opettajien käyttöön) vaikka me aktiiviset äidit tarjouduimme lastemme pelituokioiden valvojiksi(vapaaehtoisina!) sinne. rehtori perusteli kielteisen kantansa sillä että emme ole virkasuhteessa.
Kulttuurielämykset:palvelutaloissa on vallalla ajatus että kaikki haluavat olla yleisönä erilaisille naisten/miesten kuoroseuroille jotka yleensä koostuvat eläkeläisistä/ esiintymishaluisista ihmisistä. Mitään tässä valtiossa ei kohta tehdä ellei raha vaihda omistajaansa!Yleensä nämä kuorolaisetkin kestitään kahvilla tms koska hekään eivät ihan "ilmaiseksi" halua laulaa. Ei näytä hyvältä jos täysin ulkopuoliset tulevat "leikittämään, laulattamaan" näitä laitoksissa olevia---homma ei välttämättä pelitä. Puhutaan kontekstista- laitoskin on oma alueensa- " irrallaan kontekstista" harjoitettu(hyväänkin pyrkivä) toiminta- onko edes mahdollista?Menee taas siihen tuttuun hymyilevään/kasvottomaan toimintaan jossa persoonat unohdetaan- ehkä.

Hei, eikö tätä ohjelmaa tosiaan ole enää missään kuunneltavissa? Miten kaikki muut tämän vuoden ohjelmat löytyvät areenasta, mutta ei tätä?