Maatuskan mitoissa

Viisautta, että sanot "Tavoitteena on hitaasti ja vähitellen oppia elämään uudella tavalla. Liikkua enemmän ja syödä paremmin", etkä puhu laihduttamisesta! Moni laihduttaa mutta harva pystyy pitämään saavuttamansa kevyemmän tilan. Ja juuri siksi että mikään elintavoissa ei oikeasti, pysyvästi ole muuttunut. - Onnea valitsemallesi tielle!

Naisen vyötärömitan tärkeät luvut ovat kohdissa 80, 88 ja 100 senttiä. Ensimmäiseen rajaan saakka terveysriskiä ei ole. 80 ja 88 välissä vaara on suurentunut. Yli 88 senttinen vyötärö kertoo jo vakavasta terveysriskistä. 100 senttiä on hälyttävä luku.
Olen kyllä huomannut vatsakumpuni, mutta että täydet sata senttiä?!

Nyt alkaa hidas ja sitkeä sadan sentin sulatus.

Tämmöinen tolkulliselta vaikuttava sivusto löytyi:
http://www.painonhallintaohjaus.fi/

Kevyttuotteet ei ole se in juttu. Se on niin yksilöllistä tuo lihominenki. Säännölliset ruoka-ajat on tärkeitä.

Eve "Maatuska" Mantu kirjoitti:

Naisen vyötärömitan tärkeät luvut ovat kohdissa 80, 88 ja 100 senttiä. Ensimmäiseen rajaan saakka terveysriskiä ei ole. 80 ja 88 välissä vaara on suurentunut. Yli 88 senttinen vyötärö kertoo jo vakavasta terveysriskistä. 100 senttiä on hälyttävä luku.
Olen kyllä huomannut vatsakumpuni, mutta että täydet sata senttiä?!

Nyt alkaa hidas ja sitkeä sadan sentin sulatus.

Monenlaista on kokeiltu lievän ylipainon poistamiseksi. Esimerkiksi vajaan tunnin hölkkä 3 kertaa viikossa ei ole tehonnut. Ainoa mistä olen saanut apua painonpudotukseen on TYÖMATKAPYÖRÄILY (20 km sivuunsa). Ottaa kyllä aikaa mutta tehoaa. Ja ensiksi kutistuu juuri tuo vyötärönseutu ! Kummallista kyllä vähentää makeanhimoa ja välipalojen napostelua. Viikonloppuisin voi yhdistää SAUVAKÄVELY+PYÖRÄILY. Sauvakävely on reippaasti toteutettuna todella tehokasta (vaatii mäkisen maaston).

Sun ohjelmat on piristäviä.Kiitos siitä.Ajattele, sä voit kuitenkin ihan ite päättää HALUATKO LAIHTUA.Jos HALUAT kohta huomaat,että se on totta.tsemppiä

Siitä sadasta sentistä......
Olisko tuo taas eräs niistä virallisen suunnan mantroista..? Sata senttiä, sata senttiä.... Älytöntä tuijottaa sentteihin. Sillä onhan esim.lapsia saaneen naisen vatsan ympärys helposti "liian suuri", varsinkin jos on tehty keisarin leikkaus.

Muut tekijät tärkeämpiä; paino, liikkumisen keveys, virkeys ja hyvä olo.

Syö kasviksia ainakin puoli kiloa päivässä. Tuhlaa askeleita myös kulkemalla pitempiä reittejä kauppoihin ym. Ei siis suorinta tietä töistä kotiinkaan vaan mutkan kautta. Hedelmillä saatta korvata makeisia ja banaanilla kahvileipiä. Jos paino ei näillä keinoin laske, ei se varmaan nousekaan. Muutos ruokailuvalinnoissa on kuitenkin se ratkaiseva. Liikunta on vain lisä ja tuki, ei keino laihtua.

Hei Eve,
Hanna-mummo on niin oikeassa!

Kiitos ihanien, nyt jo aikuisten lapsieni, minäkin aikoinaan lihoin hiljalleen parikymmentä kiloa suuremmaksi. Noin 13 vuotta sitten pullea ja hengästynyt olotila alkoi kuitenkin ahistaa ja aloin muuttaa ravintotottumuksiani. Tai oikeasti en muuttanut syömisiäni muuten kuin että aloin syödä pienempiä annoksia.

Välillä tietenkin asia unohtuu - loma-aikoina ja juhlapyhinä sitä aina syö vähän eritavalla. Enkä ole tätä edes itseltäni kieltänyt. Mutta koska käyn joka aamu vaakassa pysyy paino hyvin hallinnassa. Laitan joka aamu painoni ylös ja pitkällä aikavälillä yritän pysyä tiettyjen rajojen sisällä.

Kaksi vuotta sitten kävin terveystarkastuksessa ja siellä sitten huomattiin, että kolestroliarvoni olivat kohonneet. Vaikka olen ollut jo tosiaan pitkään omassa ihannepainossani, ei kolestroliarvot olleet ollenkaan ihannelukemissa. Syynä oli kai punainen maito, jota olin käyttänyt kahvissani sekä voi, jota käytin leivän päällä. Nykyisin sitten käytän kahvissa kevytmaitoa ja leivän päällä Keijua, nämä kaksi asiaa auttoivat laskemaan kolestroliarvot kohdilleen.

Kaksi siskoani ovat aina olleet mahdottomia liikkumaan. Itse olen tykännyt enemmän harrastaa liikuntaa puutarhanhoidolla ja kävelylenkeillä. Maalla asuvana olen kyllä aina talvisin hiihtänyt. Kuntotesti kuitenkin todisti, että liikuntaa on lisättävä. Siskoni patistivat minut juoksulenkeille. Huh, varmaan vaikeinta elämässäni on ollut juoksun opettelu juoksukoulun avulla. Aluksi en jaksanut juosta edes kahta minuuttia kerralla. Juoksin liian kovaa. Yritin saada kuntoa kohoamaan liian nopeasti, jolloin koko liikunta muuttui tuskalliseksi. Nykyisin käyn hölkkäämässä kolme kertaa viikossa. Aluksi tavoitteena oli juosta viisi kilometriä kerralla. Nyt kolmen vuotta juostuani tavoitteena on juosta kymmenen kilometriä. Etenen hitaasti, mutta toivottavasti varmasti. Ja koko juoksun ideana on pitää kuntoa sen verran hyvänä, että jaksan talvella hiihtää.

Ehkä tämän pitkän viestini pääsanoma on, että jokaisen kannattaa miettiä se itselle paras tapa päästä terveellisempään elämään.

jaana

Tuon venäläisen nuken nimi on MATRJOSHKA. Maatuska on "hellä nimi äidille" (äiti = mat), käännetään esim. "äitiseni".

Parahin Eve!

Ensin SUURKIITOS ohjelmastasi!
Laitat itsesi todella perusteellisesti likoon, aina luita ja läskejä myöten, ja teet sen nytkin jopa maanläheisen maa-tuskallisesti.

Vaikka vyötäröni, jonka ohjelmasi myötä innostuin mittaamaan, onkin vain 74cm, voisin yhtä hyvin olla nyt sinun omenassasi. Jo vauvana sain rasvasolureidet ja perin äitini ja mummuni kyvyn kerätä rasvaa myös vyötärölle.
30 vuotta sitten säikähdin lasteni kaverin synttäreillä kylppärin vaa'alla, kun totesin painavani enemmän kuin ollessani viimeisellä kuulla raskaana eli n 60kg.
Siitä shokista se alkoi.
Otin selvää, mistä niitä kiloja oikein kertyi, ja siirryin sitten lähinnä elävän ravinnon ääreen, siis hedelmiä, marjoja, jugurttia ja salaattia: kaalia, porkkanaa, tomaattia, avokadoa, kurkkua, ituja...ja siihen päälle vielä mitä herkkua vaan, fetaa, kalaa, lihaa ...ja tietenkin ruisleipää. Kuulostaako aivan kamalan ankean fanaattiselta?
Ylimääräiset kilot karisivat muutamassa kuukaudessa.
Olisi voinut siirtyä taas vanhaan: herkullisiin kermakastikkeisiin, leivokseen päivässä..., mutta jäin tuolle pupun vihreälle polulle. Ihmettelen nyt vielä 30 vuoden jälkeen, etten ole vieläkään kyllästynyt kaaliin ja porkkanaan.
Sesongin mukaan herkuttelen sen lisäksi myös uusilla perunoilla ja sienillä, jouluna kalkkunalla ja pääsiäisenä lampaalla...
Poikani laittaa myös aivan taivaallista tavallista ruokaa, ja siitä nautinkin tilaisuuden tullen täysin vatsoin, mutta kuten joku on hyvin kiteytttänyt: ei ole väliä mitä syöt joulun ja uuden vuoden välillä, vaan, mitä uuden vuoden ja joulun välillä.
Kahvin, alkoholin ja nikotiinin olin jättänyt piristeenä pois jo ennen tätä dieettiä, joten kaikki kahvin/teen varjolla helposti sulava makea karsiutui jo siksi. Vieroitus kahvista oli yllättäen kaikkein tuskallisinta päänsärkyineen. Piristeet aiheuttavat kroonisen pirteyden ja väsymyksen vuoristoradan, mikä taas alentaa arvostelukykyä ja johtaa harkitsemattomiin ruoka-aikoihin ja valintoihin.
Nykyisin olen sallivampi itselleni ja nautin iltaisin lasista punaviiniä ja ajoittain myös suklaaseenkin lankeamisesta. Turhamaisuuteni on pitänyt nuo halut toistaiseksi kuitenkin aisoissa; haluan yhä mahtua lempivaatteisiini.
Lumisina talvina aloitan päivän kymmenen kilometrin nivelille hellällä luisteluhiihdolla Pekkahalosmaisemissa ja muuten ilman suksia sauvakävellen. Kesäisin sauvakävely tuntuu kuitenkin turhalta ajan tuhlaukselta, kun puutarhatöissäkin aamusta iltaan hääräten kesä loppuu joka syys kuitenkin kesken.
Ystävättäreni laihtui merkittävästi luovuttuaan telkkarista, parantui samalla masennuksesta ja löysi mukavan miesystävän, jonka kanssa katsoo nyt teeveetä ja kilot ovat alkaneet taas hiipiä takaisin.
Telkkari syöttää ja juottaa meitä tämän tästä, ei vain mainoksin, vaan myös ohjelmat voivat herättää piilevän halun liikkua vain jääkaapille. Saamme myös täysi vinoutuneen todellisuuskuvan, kun katsomme pientä hoikkaa jenkkivähemmistöä rooleissa, joissa käsi ei ole kasvanut kiinni shipsipussiin, mutta ohjelma tarjotaan roskaruoan myyntivoitoilla.
Auttaa kuitenkin jo paljon, kun tallentaa mainoskanavien ohjelmat. Kelaten säästyy pakkosyötöltä ja säästää samalla paljon aikaa ja korviakin. Turha mussutus unohtuu myös täysin, kun antaa samalla vastapainoksi käsille mielekkäämpää työtä vaikka neuloen. (Käsityö herättää aivot kuitenkin nollatilasta, joten se käy piristeestä, eli tarvitaan voimakas itsekuri tai jopa holhooja, joka ajaa ajoissa nukkumaan.)
Kehomme on vuosituhansien myötä trimmattu rasvojen varastoimiseen ravinnosta, joka on pitänyt omin jaloin/ käsin, siis samalla kuluttaen kerätä, eivätkä kädet ja aivot näillä leveysasteilla istuessakaan saaneet levätä, sillä alastoman apinan piti kutoa oma turkkinsa hengissä pysyäkseen.
Teeveetä jatkuvalla syötöllä töllöttävän homo sapiensin tarina ei ole edes silmänräpäys hänen muutenkin niin lyhyestä lorustaan Telluksella. Absurdeinta on, että nyt toisten syödessä itsensä kipeiksi tai kuoliaiksi ja tuhlatessa vielä osan ruuasta roskiin, miljardi ihmistä näkee samalla planeetalla heidän tuhlailunsa takia nälkää.
Vaikka luomakunnan herra hamuaa jo marssiin, se ei osaa/halua ratkaista oman planeettansa arkisinta ongelmaa. Olemme kyllä keksineet tapoja, miten tappaa koko sininen planeettamme, mutta globaalia nälänhätää emme ole kyenneet poistamaan.

Olisimme varmaankin kuolleet sukupuuttoon, jos meitä ei olisi luotu itsekkäiksi ja ahneiksi, mutta myös kuolemaa pelkääviksi ja tarpeeksi älykkäiksi tajutaksemme, että se, mikä ennen oli elinehto voi nyt koitua kuolemaksi.

Lohdullista tässä kaikessa on, että mielestäni olemme kuitenkin sauvakävelemässä oikeaan suuntaan hitaasti, mutta varmasti, jokainen kuitenkin omaan tahtiinsa.
On pakko oppia valitsemaan hetkellisen tai kestävän mielihyvän välillä. Terveellinen ruoka ei myöskään tarvitse olla herkullisen ruoan vastakohta. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että makuaisteissa on eroja; joidenkin suussa vihannekset eivät kerta kaikkiaan maistu hyvältä, mikä lienee kuitenkin aika poikkeuksellista.
Kommenttini pituudesta huolimatta en varmaankaan ole pystynyt sanomaan juuri mitään uutta, eikä ongelma olekaan tiedon puute, vaan miten tietomme toteutamme päivittäin. Mikä toimii yhdellä,toimii toisella toisin.

Turha tehdä kuitenkaan mitään, mistä heti alun alkaen kärsit, kuten juoksu, varsinkin ylikiloin se on nivelille liikaa.
Toivon, että kokeilemalla löydät sen oman polkusi kestävän keveämmän elämän oloon ja iloon.

Odotan innoissani ohjelmaasi, jossa vihdoin voit kertoa hitaasta itsesi voittamisen nautinnosta ja näyttää tietä ihailevalle kuulijakunnallesi.

Onnea hyvälle yrityksesi!

toivoo Ava

Kiitos Eve hyvästä jutusta!
Sait minutkin taas kerran ajattelemaan, että nyt pitäisi tehdä jotain.
Mittasin vyötäröni, merkkasin ylös ja aloitin päiväkirjan pitämisen.
Tarkoitus olisi kirjoitella joka päivä tuntemuksia ylös, että näkisi missä kohtaa niitä herkkuja alkaa tekemään mieli.

Pidän ruokapäiväkirjaa siinä samalla ja lasken paljonko juon vettä.
Kirjaan syömiset ja kellon ajan ylös. En laske kaloreita,en vielä.
Katsotan vain mistä kiikastaa.
Tuossa samalla varmasti oppii syömään kellon mukaan ja pienentää annoksia,kun ne pitää kirjata ylöskin.

Katsotaan miten tulee tuo auttamaan.
Ja kirjaan sen vyötärömitan kerran viikossa ylös.

Vähitellen, itseä rakastaen se on mentävä, tai ainakin minun.
Mielenkiinnolla jään seuraamaan onnistumistasi.

Katsoin Valitut Palat vanhoja nomeroita, joista joitakin vinkkejä:
VP 5/99 - "Näläntunne kuriin"; oli "kolekystokiniini, on ruokahalua säätelevä hormoni" // "Kolekystokiniinin hajoaminen elimistössä pyritään estämään, ja näin kylläisyyden tunne pitkittyy". Kenties tutkimuksissa edetty.
VP 6/00 - "Laihdu purukumilla"; "Pureskelu kiihdytti aineenvaihduntaa 19 prosenttia ja poltti 11 kaloria." Hieman arveluttava tilapäisratkaisu.
VP 1/04 - "Hormoneilla ruokahalu kuriin"; "Taustalla on ilmeisesti hormoni nimeltä PYY" // "Ylipainoisilla ihmisillä PYY-hormonia erittyy vähemmän kuin hoikemmilla." Tutkimuksissa annettu pistoksilla PYY-hormonia, mutta tuloksista en tiedä.
VP 10/99 - "Syö, niin jaksat laihtua" / "Älä pelkää kaloreita, - Syö kaikkea kohtuullisesti, - Syö pitkin päivää, - Älä unohda rautaa, - Juo tarpeeksi vettä, - Liiku edes vähän, - Älä yritä liikaa."

Muutamat Valitut Palat vielä:
VP 9/99 - "Pudota kilot viisaasti"; "Syö enemmin kuituja, - Lisää liikuntaa, - Nosta painoja // voimaharjoittelulla ryhmä menetti rasvakudosta ja sai keskimäärin 700 grammaa lisää lihasta. // Jokainen lihaskilo kuluttaa energiaa noin 30 kilokaloria päivässä."
VP 7/99 - "Kyllä vatsa tyytyy vähempään"; "Jos syö vain kerran päivässä, on koko ajan nälkäinen olo." // Syö säännöllisesti, - Pienennä annoksia, - Täytä vatsa kuiduilla, - Juo vettä, - Muuta makutottumuksia, korvaa rasvaiset ja makeat ruoat vähitellen terveellisemmillä ruoka-aineilla."
VP 11/99 - "Näin parannat kasvisdiettiäsi"; "Säilytä ruokavaliossasi papuja ja palkokasveja, - Rautaa: pavuista, linsseistä, kuivatuista hedelmistä ja pähkinöistä. - Kalsiumia: vähärasvaisia maitotuotteita, tofu, pähkinät, vilja, valkoinen leipä, kuivatut hedelmät, vihreät vihannekset." - "B12-vitamiini: maitotuotteista, kananmunista, joista myös valkuaisaineita - varmistus; palkokasvit, pähkinät ja siemeniä.
VP 4/04 / Lihavuuden syitä - "10 kavalaa tautia" / mm. "Kilpirauhasen vajaatoiminta // Oireet - paleleminen, uupumus, painon nousu, runsas kuukautisvuoto, äänen madaltuminen, ihon ja hiusten kuivuminen, muistikatkokset, univaikeudet ja hiustenlähtö // selville yksinkertaisella verikokeella." Myös - "Munasarjojen monirakkulatauti" // mieshormonin eli testosteronin liikaerityksestä johtuva ; "Painon kanssa // normaalia enemmin karvoitusta kasvoissa // voimattomaksi, ja kuukautisetkin loppuvat. // Verikokeet auttavat selvittämään."
VP 2/96 - "Vaihdevuodet saapuvat varkain"; Jo alle 40-vuotiailla naisilla saattaa olla kuumia aaltoja ja epäsäännölliset kuukautiset" (Even sanomasta; "lämminverinen tamma"). "Oireita saattaa ilmetä 1-10 vuotta ennen kuin kuukautiset jäävät kokonaan pois." // Keskimäärin 51 vuoden iässä." // "Kuumia aaltoja, rintojen herkkyyttä, emättimen kuivumista, unettomuutta, mielialan vaihtelua ja ärtyilyä. // Suurta hämmennystä // hikoilua, vapinaa ja itkukohtauksia. Joillakin // kuukautisten väli pitenee ja vuotojen määrä lisääntyy, toisilla kierto lyhenee ja vuoto niukkenee // kokonaan tulematta". "Tasoittajaksi tabletteina nautittavaa keltarauhashormonia // lisää rintasyöpäriskiä. // Elämäntavat; kasvipainotteinen ravinto ja liikunta. Tupakointi jouduttaa menopaussia."
VP 6/99 - "Nainen: pidä huolta itsestäsi"; "Kuusi pahinta virhettä: - Sepelvaltimotaudin vähättely, - Papa-kokeen laiminlyönti, - Rintojen tutkimatta jättäminen, - Tietämättömyys suvun sairauksista, - Piittaamattomuus kalsiumin saamisesta, - Liikunnan laiminlyöminen."

Heippa, Eve

Että huvitti, kun tänään kuuntelin pullukka-ohjelmaasi Yle Puheesta!
- Siis vallankin se aito juoksuhuohotus: Ei voinut olla tirskumatta ;)))
Kiitos!
Samalla kun ohjelmasi eteni odotin koko ajan, että no koskas kerrot, että viimein törmäsit ystävään, joka vähähiilihydraattisella ruokavaliolla oli pudottanut painoaan niin ja niin paljon...
Oma kokemukseni on, että ihan huomaamatta laihduin VHH:lla. Huvittavinta oli, että kun kaikki ´jauhomössöily´ sekä perunat oli kartettavien listoilla, niin yllätys-yllätys; makeanhimo katosi! - Oikein piti kaupan kassalla ihmetellä itseään: ... enkö nyt todellakaan ota tuota ihanaa suklaapatukkaa tuosta vielä. E-ee! Ei tehnyt mieli!
Muutenkin virkistyin vallan tavattomasti ja kaikkinainen hyöty- ja muukin liikunta lisääntyi kuin itsestään. - Riemullinen kokemus!
Voin suositella!
Mihin (tulokselliseen) laihduttamis-systeemiin päädytkään: TSEMPPIÄ!

Eve "Maatuska" Mantu kirjoitti:

Naisen vyötärömitan tärkeät luvut ovat kohdissa 80, 88 ja 100 senttiä. Ensimmäiseen rajaan saakka terveysriskiä ei ole. 80 ja 88 välissä vaara on suurentunut. Yli 88 senttinen vyötärö kertoo jo vakavasta terveysriskistä. 100 senttiä on hälyttävä luku.
Olen kyllä huomannut vatsakumpuni, mutta että täydet sata senttiä?!

Nyt alkaa hidas ja sitkeä sadan sentin sulatus.

Alko harmittaa, kun eteenpäin taivuttaessa oli aina se tunne, että vyölaukku on mahan päällä. Tämmösellä kevyellä liikunnalla ( sohvanpohjalta ylös
kammetessa ) päivittäinen energiankulutukseni on 3000 kcal / vrk. Pudotin tankkauksen 2000:een kcal / vrk. Tarpeellisia ovatkin nyt kaloritaulukko, laskin ja muistiinpanovälineet. Painonpudotus on hidasta, mutta varmaa ja mikä parasta: minkään syöminen tai juominen ei ole kielletyn listalla.
Nyt tätä kevennettyä on takana 2 kk. Painosta on lähtenyt - 6 kg. sekä vyötärönympärys on kaventunut - 7 cm.

Väitän että useilla, enkä nyt tarkoita välttämättä sinua Eve, napostelu on seurausta pahasta olosta, joka täytyy johonkin purkaa. Eikä tuo välttämättä ole tietoista. Tapa voi olla jo lapsena opittu: "Ota Jorma keksi, niin tulee parempi mieli". Mitä tekee Jorma 50v, kun ottaa pattiin -> ottaa keksin. Monen kohdalla pahan olon syyn selvittämisen kylkiäisenä turha naposteluun hukuttautuminen poistuu.

Miten olisi Eve askelmittari lenkkeilykaveriksi? Minä pidän askelmittaria vyötäröllä koko päivän, aamusta iltaan mahdollisuuksien mukaan. Jos kello on nukkumaanmennessä 24.00, niin nollaan mittarin, ja yön aikana WC:ssä käydessäkin pyrin laittamaan askelmittarin vyötärölle.

Annan askelmittarin laskea askeleitani koko vuorokauden. No, nukun kuitenkin ilman mittaria. Olen huomannut, että askelmittari motivoi liikkumaan. Joskus teen jopa tekoasiaa vaikka roskapöntölle, niin tulee taas uusia askeleita. Jos lähden ajamaan pyörällä niin silloin käännän askelmittarin väärinpäin vyötärölle, niin ei tule "valeaskeleita", ja kun menen vaikka kauppaan, niin laitan mittarin taas vyötärölle oikeinpäin.

Askelmittari ei ole mikään kallis. Tai, en sen hintaa edes tiedä, kun löysin sen kerran maasta. Olen laittanut siihen ohuen narun, jolla laitan mittarin vyönraksiin kiinni, niin ei ole minulta päässyt koskaan tipahtamaan. Tosin se olisi jo aikoja sitten tipahtanut, mutta se on jäänyt irrotessaan aina kiikkumaan narun varaan. Askeleita tulee päivän mittaan 7000-9500, jos taas otan vähän "lunkimmin", on askelmäärä 5000-6000. Vaikka askelmittari on melko varmasti halpaa mallia, niin se ei juurikaan lahja-askeleita anna. 10000 askelmäärään saa kävellä ihan tosissaan.

Ruokailussa olen tehnyt sellaisen radikaalimuutoksen, että vuoden 2010 syyskuussa siirryin rasvattomasta maidosta suoraan täysmaitoon. Nykyisin teen myös viiliä ja jogurttia täysmaidosta. Sen olen huomannut, että tulee huomattavasti kylläisempi olo, kun ruoan syö täysmaidon kanssa, verrattuna siihen kun söin ruoan rasvattoman maidon kanssa. Teen lisäksi itse voista, vedestä ja rypsiöljystä margariinia vatkaimella. Mihinkään kolesterolihömpötyksiin en usko. Menetin uskoni niihin kun luin kaksi kirjaa, Kolesterolimyytti ja Ei sittenkään kolesteroli. Ruoka-annokseni olen lautaselle puolittanut ja syön toisen lautasellisen kasviksia. Kun syö rasvaista ruokaa kohtuudella, ei ole ollenkaan makeannälkää.