Me nuoret ja keski-ikäiset emme tajua vanhenemisesta mitään!

Jokainen ihminen tarvitsee esteettömyyttä jossain elämänvaiheessa.

Olipa kiinnostava ohjelman siitä miltä ikääntyminen tuntuu! Sinä sait 25 vuotta yhtäkkiä ja voit riisua ne läähätettyäsi kasseinesi kotiin. Kun vanhenemisen vaikutukset ja hankaluudet tulevat rauhallisemmassa tahdissa, niihin on pakko sopeutua, Puhuit paljon esteettömyydestä, joka on tärkeää. Moni kokemasi tunne on hyvin tuttu.

Tapaamisesi nuorten ihmisten kanssa saattoi antaa heille ajatuksia vanhana olemisesta ja toivottavasti sai miettimään käytöstään vanhoja kohtaan.
Ikävää on kun kadulla tulee vastaan lauma nuoria ihmisiä kolme neljä rinnakkain eikä anna tilaa vanhukselle, jonka on väistettävä heitä ajotielle, ellei halua tulla työnnetyksi sinne. Tätä tapahtuu oikeasti. Vanha ihminen ei ole minkään arvoinen.
Kunnioitus vanhuksia kohtaan puuttuu melko täysin. Raamatussa kehotetaan nousemaan harmaapään edessä eli ottamaan huomioon ja ehkä auttamaan tarvittaessa.

Kiitos tästä ikäpuku ohjelmasta. Olen 71 v nainen Kotkasta. Kun kuuntelin tämänpäiväistä ohjelmaa, tuttua oli. Kuulun täkäläisen Vammais yhteisjärjestön hallitukseen. Sairastan Parkinsonin tautia, missä jäykkyys on yksi pääoire. Olemme VYT:ssä mukana, että kaupunki saataisiin vammaisystävälliseksi. Hidasta on, sillä nyt on saatu korjattua vuoden 2005 kohteet. Kun korjauksia tehdään, ei silloinkaan oteta huomioon ohjeistusta, vaan tehdään kuin "vasemmalla kädellä". Tuli siinä kuunnellessa mieleen, että tämä pitaisi saada televisioon. Siitä saisi sarjan. missä on: 1. jäykkyys ja hitaus 2. rollaattorin kanssa liikkumisvaikeudet jäykkänä, kauppaostokset painona korissa 3. liikkumis- ja pääsyesteet rakennuksiin ym. paikkoihin, etenkin pyörätuolilla. Jospa "nuoret ja normaalit" senjälkeen vähän paremmin ymmärtäisi esteettömyyden.Tässä päälimmäiset ajatukset ohjelmastasi, kiitos vielä kerran.

Kiitos Eve!
Itse olen vasta 60v, edelleen työssä käyvä. Kuulo heikentynyt, samoin näkö. Selkä sökö. Pieni palkka. Joskus on rankkaa.

Tutulta tuntui. Kiitos ohjelmasta. Elokuva aiheesta ei olisi haitaksi. - Joihinkin tavarataloihin on ilmaantunut pyynnöstä penkkejä, mutta ei enää ruokaosastoille. Tietokoneella laadittujen laskujen tekstit ja numerot ovat aina vaan kirpunkokoisia, vaikka valkoista tilaa on runsaasti ympärillä, eikä e-lasku ole mahdollinen muista syistä. Haravakerhot vanhusten pihoihin olisivat varsin tervetulleita ilman että syötäisiin toisten leipää!

Hei,
mainio ohjelma. Huvittikin, vaikka tiedän, että noin juuri käy. Esimerkkinä oli äitini, joka kyllä aikoinaan piti
itsestään hyvän huolen. Pyöräili, jumppasi, teki puutarhatöitä, luki, siten henkinen puoli kunnossa.
Mutta, kun silmät rappeutuivat alkoi alamäki äänikaseteista huolimatta. Ystävät kuolivat, mutta hyvän kuntonsa ansiosta hän eli pitkän elämän 94 v.

Hän asui omakotitalossa lukuunottamatta kahta viime vuotta, kun tuli kaatumisia ja joutui sairaalaan ja sittemmin palvelutaloon. Sielläkin hän kulki rollarilla asunnossaan jotta jalat ja kädet toimisivat.
Liikunta oli hänelle tärkeä juttu edelleen.

Vanhemmilleni kunta teki aikoinaan kustannuksetta uuden kylppärin kaikkine apuvälineineen omakotitaloonsa. Se oli hieno juttu. Ja sokeiden kirjasto on hieno juttu, monet illat istuimme
hänen kanssaan kuuntelemassa äänikasetteja, joista oli antoisaa keskustella yhdessä jälkeenpäin.

Minulle vanhempani ovat olleet hyvänä esimerkkinä myös ihan hyötyliikunnan tarpeellisuudesta ja eritoten mielekkyydestä.

Asumme "hieman metsässä" joten kauppaan ym muihin palveluihin on nelisen kilometriä.
Auto on tarpeen, mutta myös fillarilla ja jalan voi mielekkäästi käydä "ihmisten ilmoilla"

No, mehän emme ole kuin 74 vuotiaita ja vähän laiskistuttaa silloin tällöin. Kuitenkin teemme
paljon ulkotöitä, vedämme retkiä (mm. melontaa, patikoita jne)

Mutta koskaan ei voi tietää milloin tulee oikein vanhaksi. Pikkuhiljaa sitä alkaa miettiä, että pitäiskös muuttaa nykyaikaiseen kerrostaloon, mutta ei vielä. On niin paljon kivaa tehtävää talossa ja sitä ympäröivässä luonnossa.
Ja sitähän me kaikki tarvitsemme vauvasta vaariin.

Hyviä ohjelmia sinulla Eve. Kiitos.

Vihdoinkin!Joku kiinnittää huomiota vanhentuneisiin ikäpolviin,jonne ennenpitkää joutuu jokainen.Suututtaa kun itsevarmat nuoret innokkaat suunnittelijat kuvailee tulevaisuuden uljasta urbaania .vihreää ! asuinympäristöä,jossa ei enää tarvita yksityisautoja.Kaikki asuvat tornitaloissa terveellisen kävelymatkan päässä palveluista jne. Kiitos Eve Mantu !

Kuuntelin ohjelman ja se pisti kyllä miettimään myös omaa tulevaisuuttani. Auttelen ikääntynyttä äitiäni, joten ei tämä aivan uutta ole, mutta ohjelma toi konkreettisesti esille sen, mitä kaikkia ongelmia ikä tuo mukanaan. Joku mainitsi, että tämä pitäisi saada televisioon, olen samaa mieltä. Kiitokset Eve Mantu elämän makuisista ohjelmistasi.