Kymmenet tuhannet eurooppalaiset ovat viikon sisällä venyttäneet kekseliäisyyttään ja kukkaroaan etsiessään vaihtoehtoisia reittejä kotiin. Olin yksi onnekkaista: kotiin USA:sta Las Vegasista työmatkalta piti tulla viime lauantaina, joten myöhästyin vain vajaan viikon.

Matkakertomuksia tuhkapilven katveesta from Tuija Aalto on Vimeo.

 

Keräsin matkalta kotiinpalaajien kokemuksia. Kuuntele:

• Urpo Ekin viimeinen työmatka
• Laura Soosalu: Cordobasta Tampereelle
• Jarno Hämäläinen ikävöi Elmo-poikaansa
• Bussiretki sujuu

Video yllä on ensimmäinen raakaversio kotiinpalaajien matkakertomuksista, jota aion muokata vielä. Haluaisin lisätä jokaisen kertojan kohdalle karttakuvan, jossa on aiottu reitti ja toteutunut kotimatka. Mutta ihan ensin aion hieman leikkiä tyttäreni kanssa. Voimia kaikille, jotka olette vasta palaamassa kotiin, ja matkallaan viipyvien perheille.

Äiti tule heti kotiin, määräsi 2,5-vuotias tyttäreni eilen aamulla Skypessä.

- Kulta, äiti vähän matkustaa vielä, nieleskelin.
 

Tavallisesta työmatkasta tulikin Amazing Race. Vajaa viikko piti olla reissussa, mutta minkäs teet - kotiinpääsyä vailla on muutama muukin. Lentokentät Madridia ja Roomaa lukuun ottamatta kiinni ja junat ja bussit täynnä.

Lentoyhtiö Deltan peruutettua paluulentoni perjantailta tein kaikkeni löytääkseni korvaavan reitin. Olisin vaikka lentänyt maailman ympäri itään tuhkapilveä väistääkseni, mutta matkatoimistovirkailja piti ehdotusta liian lennokkaana. Päätin ostaa kokonaan uuden lipun sen sijaan, että olisin jäänyt aloilleni odottamaan lentoyhtiön järjestämää uudelleenreititystä. Sain lipun sunnuntaille Madridiin.

Olen Atlantan lentokentällä. Jatko on nyt sen varassa, että tuhkapilvi ei levittäydy etelämpään yön aikana.

Mutta miten Madridista kotiin?

Tässä ovat vaihtoehdot, jotka olen tähän mennessä tutkinut, sunnuntain tilanteen ja tietojen varassa.

A) Odottaa Madridissa, kunnes Deltalla/KLM:llä on korvaava lentoyhteys. Ensimmäiset lennot mitä varattavissa oli, olisivat olleet lauantaille - siis vähintään kuuden päivän odotus.

B) Odottaa Madridissa ja toivoa, että Suomen suurlähetystö järjestää bussikuljetuksen. Tällaisesta mahdolisuudesta kuulin kaverilta, mitään virallista tietoa asiasta en ole nähnyt ja suurlähetystön päivystysnumero oli poissa käytöstä päivällä kun soitin. Kuljetuksen mahdollisuudesta lisätietoa varmaan toimistoaikaan maanantaina.

C) Liittyä Madridissa kimppakyytiporukkaan, joita ilmoitellaan netissä: Volcanohelp.eu, Roadsharing.com, Facebook: Carpooleurope.

D) Odottaa Madridissa lippua junaan. Ensimmäiset vapaat paikat oli saatavilla loppuviikolle, selvitti ystävällisesti blogituttu Mia Koo Barcelonasta puhelimitse. Tilannetta sotki ilmeisesti Ranskassa odotettu rautatielakko.

E) Odottaa Madridissa lippua Eurolinesin bussiin. Paikat lähipäivien vuoroihin oli loppuun myyty, mutta asiakaspalvelusta oli kerrottu Mia Koolle, että yhtiö mahdollisesti järjestää lisäkalustoa ja että asiasta kannattaa tiedustella uudestaan maanantaina.

F) Ottaa vuokra-auto Madridista San Sebastianiin lähelle pohjoista rajaa. Tämä optio on olemassa, olen varannut auton Hertzin nettisivujen kautta. Riskinä on se, että autoja ei onnistu saamaan loppumatkaksi. Kertovat, että Ruotsi on täynnä vuokra-auoja ja firmat yrittävät nyt erikoistarjoukslla houkutella ihmisiä ajamaan niitä etelään.

Hylätyt vaihtoehdot

G) Varata Iberian lento Barcelonaan, josta mahdollisesti enemmän yhteyksiä pohjoiseen? Barcelonan kentän tilanne on vaihdellut kahden päivän sisällä niin että se oli välillä kiinni ja nyt ilmeisesti olisi taas auki.

H) Ostaa fillari. Matti Rämökin polki halki Euroopan ja puoli Intiaa. Ehkei kuitenkaan tällä pohjakunnolla.

I) Suostutella joku Suomesta pelastusretkikunnaksi.

J) Liftata. Lliftaako nykyään enää kukaan tien varressa vai liftataanko nyt netissä kimppakyytipalstoilla?

 

Muita?

K) Muu, mikä? Keksi lisää vaihtoehtoja, niitä kaipaavat varmasti nyt muutkin.

Omalla kohdallani voittajavaihtoehto lienee C. Ruotsista on tiemmä heti aamulla lähdössä liikkeelle bussi, johon kerätään parhaillaan porukkaa. Oli kuulemma hetkessä tullut 26 ilmoittautumista, joten toteutunee tuo retki.

Olin tänään Aalto-yliopiston Media Factoryn tilaisuudessa puhumassa median tulevaisuudesta ja YLEn roolista siinä.

Otin esiin liiketoimintamallien ja ansaintalogiikan murroksen - että yhtäältä on ilmaisten sisälltöjen ja palvelujen hyöky, joka suorastaan syö markkinoilta rahaa (ks. Jussi Ahlrothin juttu Chris Andersonin kirjan pohjalta Hesarin arkistossa, Ilmainen haastaa kaiken 29.11.2009), ja toisaalta on kukoistava virtuaalitalous ja sen kasvavat virtuaaliesineiden markkinat.

Sitten on verkottunut viestintäympäristö, joka muutama vuosi sitten oli web2.0, nyt sosiaalinen media ja ensi vuonna siitä puhutaan taas jollain toisella nimellä. Se on välitöntä reaaliaikaista tiedonvälitystä, mobiilia ja kontekstitietoista ja mahdollistaa juuri nyt tapahtuvista asioista sivusilmällä selvillä pysymisen. 

Mediataloille digimurros edustaa järisyttävää muutosta. Liiketoiminnalta menee pohja, kun vanhat rahoitusmallit häviävät jos uusia ei keksitä tilalle. Tekijöiltä menee ammatti-identiteetti uusiksi. Hierarkia murenee ja organisaatioita aletaan johtaa uudelta pohjalta.

Tekijyydelle tulevaisuus ja muutos asettavat melkoisia vaatimuksia. Tulevaisuudessa vahvoilla ovat sellaiset osaajat, jotka eivät takerru tiettyihin ammattinimikkeisiin vaan ovat valmiita muuttamaan tekemisen tapoja, organisoitumista ja  työkaluja kulloinkin tavoitteeksi asetettavien asioiden mukaan.

Työtapojen uudistaminen on mielenkiintoista, innostavaa ja hauskaa, mutta välillä mietityttää, antaako vallitseva työkulttuurimme sille tilaa.

 

Sosiaalinen media on ollut kovasti tapetilla viimeisen vuoden ajan. Oma vahva näkemykseni on, että toimiminen sosiaalisessa mediassa ei ole itsetarkoitus tai lopullinen päämäärä, vaan väylä vaikuttavampaan tekijyyteen. Olen menossa ensi viikolla journalismikonferenssiin kertomaan, millaista työtä YLEssä on tehty toimittajien verkkotoimijuuden edistämiseksi viimeisen vuoden sisällä. Ohessa diaesitys (alla) ja artikkelini.