Pe 17.04.2015 @ 10:36Mari Tähjä

Arvokasta elämää

Mari TähjäMari on asiantuntijatyössä Ylen strategiaosastolla.

Kuinka moni meistä ajattelee päivittäin arvojaan? Ja osaammeko elää niiden mukaan?
 
Palasin juuri kahdeksan kuukauden vuorotteluvapaalta töihin hyvillä mielin. Maailmankuvani oli asettunut uusiin mittasuhteisiin, olennainen erottunut tarkaksi hälinän keskeltä. Olen kerrannut ja päivittänyt omat arvoni.
 
Myös Yle pohtii uusia mahdollisuuksia yhteiskunnallisen arvonluontiin.

3 näkökulmaa, 6 roolia

Ylen strategiaosasto ja muutostoimisto Wevolve tekivät viime syksynä selvityksen Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet.
Työssä määriteltiin kolme uudenlaista tapaa luoda yhteiskunnallista arvoa:
 
Ylen tulisi tuottaa

  • avoimesti ja yhteistyössä palveluita ja sisältöjä, joilla on yhteiskunnallista merkitystä
  • tarjota uudenlaisia alustoja yhteistyölle sekä ohjata niiden käyttöä yhteiskunnallisesti merkittävien aiheiden käsittelyyn
  • mahdollistaa yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa avoimesti jaettujen resurssien ja mediatyökalujen avulla.

 
Tämän lisäksi työn tuloksena luotiin kuusi uutta roolia. Näissä mahdollisissa rooleissa Yle voisi luoda  yhteiskunnallista arvoa aiempaa runsaammin ja laajemmin.
 
Ylen tulisi olla

  • suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjä
  • aktiivinen ja ratkaisukeskeinen muutosvoima
  • vaihtoehtoisten ja monipuolisten näkökulmien edistäjä
  • avoimen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan mahdollistaja
  • media-alan kehittäjä ja rakentaja
  • luovien yhteisöjen ja ihmisten voimaannuttaja.

Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Ja kuinka paljon Yle on jo nyt tätä kaikkea?

Arvokkaita sisältöjä

 Minulle Yle Puheen Emilia Kukkalan ensimmäinen ohjelma talouskasvusta ja sen vaihtoehdoista oli riemastuttava kokemus.

Samaan aikaan, kun media kantoi huolta perinteisestä markkinataloudesta ja sen olemattomasta talouskasvusta, kertoivat Parecon Finlandin puheenjohtaja Antti Jauhiainen ja talouskulttuurin tutkija Paavo Järvensivu Aalto-yliopistosta vaihtoehtoisia näkemyksiä osallisuustaloudesta ja degrowth-ajattelusta.

On siis olemassa vakaata uskoa sen kaltaiseen talousajatteluun, joka tähtää onnellisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen ei-kulutuksellisin keinoin: jakamalla työtä, kuluttamalla vähemmän, käyttämällä aikaa taiteeseen, musiikkiin, perheeseen, kulttuuriin ja yhteisöön.

Virkistävä näkökulma, joka voimaannutti kuulijaa muistuttamalla erilaisista arvoista ja tavoista toimia!

En myöskään usko, että kukaan, joka sattui näkemään kodittoman Miskan Kioskin haastattelussa, voi enää ohittaa rautatieasemalla yksinäistä, hieman suttuista istujaa niin, ettei sisältä vihlaise.

Ylen toimittaja Rakel Liekki mahdollisti alkuvuodesta Kioskin lähetyksessä sen, että nuori koditon sai tarinansa kerrottua tavalla, jossa katsojan piti pinnistellä oman todellisuutensa läpi, jotta pystyi kohtaamaan tiedon elämän epätasa-arvosta Suomessa.

Ylen, Suomen elokuvasäätiön ja Avekin yhteistyönä toteutettu Susanna Kuparisen ja Jari Hanskan minidokumenttisarja Porttikielto Poriin oli puolestaan hämmentävän hieno ja vähintään yhtä epämukava kokonaisuus. Minidokumenttisarjan toteutus, aiheet ja henkilöt; niin tekijät, haastateltavat kuin kulisseissa häärääjät, toimivat tavoilla, jotka kolkuttelivat arvomaailmaa monelta suunnalta. Halusin kysyä, voiko näin tehdä, mutta en ollut ihan varma, kenelle kysymyksen osoittaisin.

Ymmärrystä elämästä ja yhteiskunnasta

Nämä esimerkit Ylen sisällöistä oli helppo löytää, sillä ne peilaavat omaa arvomaailmaani tai testasivat sen kestävyyttä. Koen, että Ylellä on jo rooli yhteiskunnassa ja arvonluonnissa, kun se tarjoaa leveän kaistaleen ymmärrystä elämästä ja yhteiskunnastamme.

Wevolven mukaan yhteiskunnallisesta arvonluonnista on tulossa yleisesti hyväksytty ja odotettu tapa määritellä yritysten ja organisaatioiden toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita.

Olisiko tarina julkisen palvelun tehtävästä helpompi pukea sanoiksi ja teoiksi, jos ottaisimme lähtökohdaksi ja tavoitteeksi yhteiskunnallisen arvonluonnin ja arvojen kohtaamisen, puolesta ja vastaan?  Se herättää ja aktivoi. Ja jos hyvin käy, sillä voi muuttaa maailmaa.

4 kommenttia

Viimeaikaista keskustelu- ja arvoilmapiiriä ajatellen YLE:n rooli arvojen ohjaajana kuulostaa hiukan epäilyttävältä. Ennen kuin YLE valtavan merkittävänä, yhteiskunnan omistamana, mediatekijänä tekee arvioita siitä miten se tulee yhteiskunnan arvoihin vaikuttamaan, tulee YLE:llä tehdä huolellisesti selkoa omista poliittis-aatteellisista ja metafyysisistä arvoista ja vaikuttimista. Ne tulee kirjata arvosuunnitelmiinne näkyvästi ja toimintaanne ohjaavasti. Esimerkiksi jos ymmärrys vasemmisto-liberaalin ideologian ajankohtaisuudesta lähes kaikessa arvo-ajattelussa jää huomiotta, tulee YLE:n arvo-ohjaaminen olemaan yhtä dogmaattista ja yksisilmäistä, kuin taistolaishenkinen hypetys 60-70 -lukujen vaihteessa. Ajankohtaisesti vasemmistoliberalismi näyttäytyy esimerkiksi naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ylikorostamisena lasten oikeuksien edelle. YLE:llä tarvitaan syvää asiantuntemusta aatehistoriasta ja aatteiden ja ideologioiden vaikuttavuudesta yhteiskunnassa. Kristinuskon merkitystä yhteiskunnassa ja arvojen merkittävämpänä objektiivisena perustana ei tule kyseenalaistaa. Vaarana on relativismin ylikorostaminen, jolloin arvot atomisoituvat ja yhteiskunta on vaarassa ohjautua erilaisten aatteiden ohjaamana ilman ennalta tiedettyjä ja moraalisesti kestävällä pohjalla olevia vaikutuksia.

Harmi vaan kun "Kioski" ja "porttikielto Poriin" on sama linkki Karhiseen. Hynninen taas voisi lyödä itseään raamatulla päähän ja lopettaa lässytyksen. Jos ei muuten ymmärrä olla tappamatta tai varastamatta kuin että pappi pelottelee helvetillä, on aika heikot eväät. Toisekseen, mitä "moraalia" se on jos toimii tietyllä tavalla palkinnon toivossa/rangaistuksen pelossa (taivas/helvetti). Roomalaisten voittajien barbaareiksi kutsumat keltit olivat monessa suhteessa huomattavasti lähempänä nykyaikaista oikeuskäsitystä, ja heillä oli omat satuolentonsa ennen Jeesusta tai Muhammadia. Nämä kumpainenkin ovat sinänsä olleet ja eläneet mutta siinä sivussa puhuneet paskaa. Kristinusko on aiheuttanut huomattavasti enemmän pahaa kuin hyvää.

Minuakin ovat yllä mainitut toimittajat/ohjelmat kiinnostaneet. Lisätään joukkoon vielä koraanin käsittely ja a-studiot ja mainio haastattelija Kirsi Heikel. Sellaista kaipaan lisää YLE:ltä. Olen tyytyväinen jos tähän suuntaan mennään ja käsitellään arvoja, vaihtoehtoja ja vaikutusmahdollisuuksia. Edustettuna saavat olla mielellään sekä uudistusmieliset että konservatiivit.

Mihin tästä strategiatyöstä on unohtunut yhteiskunnalle tärkeät perinteiset roolit? Yleisradion rooliin kuuluu kulttuuri- ja sivistystehtävä. Se ei saa strategiatyössä unohtua! Uudet tehtävät eivät saa mennä edelle. Ja eivätkä nämä "uudet" roolit ole kaikin puolin uusia. Pyörää keksitään uudelleen ja uudelleen.

Ylipäätänsä kiinnostaisi tietää milloin Yleisradioon on perustettu strategiaosasto ja miten se toimii? Onko se tarpeellinen ja millaista valtaa se käyttää? En tarkoita, että Yleisradiolla ei pitäisi olla strategiaa, mutta miten se syntyy ja kuka siitä vastaa ovat sitten eri asioita. Esimerkiksi strategian "verkko edellä" ei voi nähdä mitenkään soveltuvan kaikkeen Ylen toimintaan.

Strategioiden laatimisen sijaan resurssit tulisi kohdetaan sisältöihin, ei Ylen tehtävän määrittelemiseen. Ylen tehtävän ja roolin määrittelee eduskunta, ei Yleisradion strategiaosasto!

Avoin Yle

Uusia blogikirjoituksia ei enää julkaista tällä blogit.yle.fi -alustalla. Ylen yhtiösivustolla yle.fi/yleisradio on avattu paikka Näkökulma-teksteille. http://yle.fi/aihe/yleisradio/nakokulma Palautetta tai kysymyksiä Ylestä tai Ylen ohjelmista voit antaa myös yhtiösivuilla. https://palaute.yle.fi/

Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2012

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu