Näin Yle pyrkii ymmärtämään netin käyttäjiä - lataa artikkeli
Kirjoittaja on Yle Internetin strategiapäälikkö.
Mediakulttuurin ilmiöt kuten sosiaalinen suosittelu, jakaminen ja yhteistyö verkossa näkyvät myös Ylen asiakkaiden mediakäytössä. Ylen verkkopalvelujen kehittämishaasteena on mahdollistaa erityisesti nuorempien netin käyttäjien arjessa yleistyviä motiiveja kuten jakaminen tai muiden auttaminen.
Ylen nettipalvelut mahdollistavat erinomaisesti sisältöjen lukemisen, katselun ja kuuntelun. Tarjoamme asiakkaillemme yleisön roolia, kun merkittävä osa heistä olisi jo valmiita olemaan paljon muutakin. Yle alittaa yleisön odotukset avoimuudessa ja asiakkaan kuuntelussa, vaikka se muita medioita korkeammat arvot näistä saakin. Samalla YLE Areena on Suomen kuudenneksi arvostetuin verkkobrändi ja Yle arvostetuin media alan verkkobrändi.
Yle haluaa olla avoimen tietoyhteiskunnan rakentaja ja luova sekä rohkea suunnannäyttäjä journalismissa ja kulttuurissa. Suomalaisista ei voida enää puhua yhtenä netin käyttäjäjoukkona. Ihmisten erilainen suhtautuminen verkkoon heijastuu myös siihen, mitä Yleltä odotetaan. Ero verkkoviestinnän edelläkävijöiden ja myöhäisten omaksujien odotusten välillä venähtää todella rajuksi ja asettaa riman korkealle palvelujen toteuttamisessa: kuinka tuottaa tyytyväisyyttä, elämyksiä ja iloisia yllätyksiä edelläkävijöille vieraannuttamatta nykytilanteeseen tyytyviä peruskäyttäjiä?
Yle Internet teetti syksyllä 2010 15/30 Research -tutkimusyhtiöllä tutkimuksen siitä, millaisia toimijoita asiakkaamme ovat verkossa, ymmärtääkseen, millaisia toimijoita he Ylen palvelujen avulla voisivat tulevaisuudessa olla. Suomalaiset verkossa -tutkimuksen tuloksena 15–74 vuotiaat suomalaiset jaettiin netinkäyttötyyliltään kuuteen toisistaan erottuvaan ryhmään: tyytyväisiin, funktionaalisiin, tiedonjanoisiin, sosiaalisiin, teknologisiin ja aktiivisiin.
Suomalaiset verkossa -tutkimusta selostava artikkelini on julkaistu juuri ilmestyneessä Päivi Almgrenin ja Päivi Jokitalon toimittamassa Kirjasto 2012 - Asiakkaan asialla -teoksessa. Kustantajan luvalla artikkeli on myös vapaasti ladattavissa verkossa (lataa PDF).
Artikkelissa mainitut linkit ja lähteet
- Suomalaiset verkossa -työpajan luento ja materiaalit
- Suomalaiset verkossa -tutkimuksen vastaukset avoimena datana
- Yleisökertomus 2010
- Yle-strategia 2012–2014
- YLE Areena Suomen kuudenneksi arvostetuin verkkobrändi
Asiakkaan kuuntelemisesta ks. myös
- Ylen pyrkimyksestä asiakkaan kuuntelemiseen ks. viestintäjohtaja Reija Hyvärinen aiemmin tässä blogissa: 85-vuotias Yle haluaa kuulla suomalaisia
- Yhtiöviestinnän sivu-uudistuksen tuottajan Anna-Leena Lappalaisen yhtiöviestinnän pyrkimyksiä avaava Mikä Ylessä kiinnostaa?
7 kommenttia
La 05.11.2011 @ 16:38
Ylen nettipalvelut mahdollistavat erinomaisesti sisältöjen lukemisen, katselun ja kuuntelun.
Netti, netti, netti ja netti. Siinä Ylen nykystrategia. Tavan tv.katsoja ei tee niillä nettisisällöillä yhtään mitään.
Keskittyisitte siihen TV-toimintaan eikä aina vaan nettiin. Siinä on SVT:kin valovuosia Yleä edellä ja tällä me-keskitymme-vain-nettiin -menolla tulee aina olemaankin.
Te pidätte esim. mahdolisimman laadukasta tv-lähetystä tärkeämpänä, että se on katsottavissa heikkolaatuisena netissä.
Yle alittaa yleisön odotukset avoimuudessa ja asiakkaan kuuntelussa
Sen se kyllä tekee. Yle on suljettu kuin kassakaappi.
SVT kertoo ohjelmistaankin mm. ääniformaatin ja mahdollisen teräväpiirtoisuuden. Yle ei vastaavasti kerro yhtään mitään. Surkeaa. http://svt.se/2.8742/tv-tabla
Sillä mitä Yle on panostanut nettiin, niin oltaisiin TV:n puolella, minkä pitäisi olla asia numero Yksi, varmaan samalla viivalla ruotsin kanssa. Mutta kun ei niin ei.
Sori, meni ohi aiheen, mutta so what.
Ma 07.11.2011 @ 15:12
Yle areenan netti tarjonta on hyvää tällä hetkellä mutta toimivuus ei ole.. pieni hetki...
Mitä on tapahtunut? Vähensittäkö servereitä uuden toimintusjohtajan tulon myötä? Ongelmat alkoivat siihen aikoihin?!
Mut kiitos kuitenkin Ylen palveluista.
Ke 09.11.2011 @ 08:29
Miksi YLEn pitää huseerata netissä? Se, että netti on "nykypäivän media", ei sitten ole mikään peruste. Koko Yleisradion olemassaolon ajan mm. sanomalehdistö on ollut merkittävä nykypäivän media, eikä YLE silti (onneksi) ole sanomalehteä perustanut.
Ehkä taustalla on mm. se, että kun vängätään väkisellä ilmaista sisältöä tarjoavaan nettiin, voidaan sitten vaatia mediamaksua, eli verotusoikeutta jokaiseen kansalaiseen.
YLE keskittyköön televisio- ja radiotarjontaan, sekä varsinkin siihen, että tuulettaa kertalaakilla vuosikymmenten aikana vaalitun virastokulttuurin ja otatte-mitä-annetaan -asenteen lopultakin h**vettiin.
Ke 09.11.2011 @ 13:17
Hei Palle,
Yle huseeraa netissä ensisijaisesti siksi, että netti on yhä useammalle suomalaiselle tärkein media. Erityisesti alle 45-vuotiaiden keskuudessa, mutta kasvavissa määrin myös kaikissa muissa ikäluokissa. Netin kautta käytetään myös koko ajan enemmän perinteistä broadcast-sisältöä, tv- ja radio-ohjelmia. Yhä useammalle suomalaiselle netti on se paikka, josta löytää kiinnostavat mediasisällöt tai vinkit niihin. Netissä huseeraaminen on siis sopeutumista suomalaisten mediankäytön muutoksiin.
Yhä useammalla suomalaisella on käytössään tietokone, ja yhä useampi käyttää nettiä päivittäin. Yle ei voi tarjota kaikille suomalaille hyvää julkista palvelua jättämällä radio- ja tv-sisältönsä netin ulkopuolelle. Yle ei myöskään voi tarjota netissä kaikille suomalaisille hyvää julkista palvelua pelkillä radio- ja tv-sisällöillä.
Netti jos mikä on myös luonteva alusta vuorovaikutukselle yleisöjen kanssa. Television tai radion kautta kanssakäyminen on merkittävästi hankalampaa. Esimerkiksi juuri Ylen tehtävistä on näppärää käydä keskustelua suomalaisten kanssa netissä.
Yle ei muuten päätä rahoitusmallistaan itse, vaan siitä päättää eduskunta. Tällä hetkellä asia on viestintäministeri Krista Kiurun käsissä.
Ti 22.11.2011 @ 16:03
Hei Palle,
Yle ei muuten päätä rahoitusmallistaan itse, vaan siitä päättää eduskunta. Tällä hetkellä asia on viestintäministeri Krista Kiurun käsissä.
Tietänet ja myöntänet, että yhteys Ylen ja poliittisen päätännön välillä on raudanluja ja vesitiivis. Viesti kulkee molempiin suuntiin, sekä Eduskunnasta Yleen, että päinvastoin. Yleä nimitetään "Eduskunnan radioksi" ja syystä, koska sen hallintoneuvosto on Eduskunnan valitsema. Myös pääjohtaja on tähän asti valittu puoluekirjan perusteella, sehän ei ole mikään salaisuus.
Eli hieman vaikea uskoa, että Yle olisi kokonaan ulkona kuvioista, kun poliitikot sen rahoituksesta Eduskunnassa päättävät.
Kehittämällä toimintaansa tiettyyn suuntaan Yle voi vaikuttaa rahoitustarpeeseensa ja lobata rahoitustaan haluamaansa suuntaan.
Ke 23.11.2011 @ 16:40
Rahoituksen kanssa askaroivana yhteiskuntasuhdepäällikkönä voin vakuuttaa, että viestintäministerin vetämät neuvottelut käydään tiukasti Ylen ulottumattomissa. Yle on kertonut, että yhtiön kannalta olennaisia ovat kolme seikkaa:
1) Päätös rahoitusratkaisusta tulisi tehdä eikä lykätä asiaa enää enempää. Ajasta jälkeen jääneen tv-maksun uudistamista on odotettu jo vuosia.
2) Rahoituksen taso pitäisi olla sellainen, että Yle pystyy hoitamaan sille määrätyt palvelut pitkäjänteisesti.
3) Olipa malli mikä hyvänsä, se rakennetaan niin, että Ylen riippumattomuus turvataan.
Rahoitusmalli ei ole Ylen asia, vaan poliitikkojen. Jos Yle alkaisi ajaa jotakin mallia, se veisi vastuun niiltä, joille vastuu kuuluu. Eduskunta edustaa Ylen omistajia eli suomalaisia, joten eduskunnan pitää kyetä päättämään tästä.
